Ulos oravanpyörästä

Tätä blogia ei olisi, ainakaan tällaisenaan, jos en olisi päättänyt tehdä jotain omalle oravanpyörälleni. Jatkuva kiire, stressi ja kuluttava elämäntyyli alkoivat jossain nakertaa omaa jaksamista sekä häiritä päänsisäisen kovalevyn toimintaa ja aloin kyseenalaistaa kaikkea sitä työssä raatamista, jolle olin elämäni omistanut.

Vain pidemmillä matkoilla pääsin vähän irti niistä takaraivossa jatkuvasti tykyttävistä työpaineista ja -ajatuksista. Matkat tarjosivat riittävän etäisyyden niin henkisesti, kuin fyysisestikin siihen elämäntyyliin, jonka olin itselleni vaivihkaa hankkinut.

Aloin käsittää, että työtä voi tehdä monella tapaa, eikä koko elämä voi olla pelkkää työntekemistä ja työn ehdoilla venymistä. Halusin vaihtaa oravanpyörän maailmanpyörään, sellaiseen jossa näkee kauas saaden perspektiiviä, mutta liikkumisvauhti on riittävän hidas. Niin, että välillä pysähdytään pidemmäksikin aikaa paikoilleen olemaan ja fiilistelemään.

Tällainen oravanpyörän hidastaminen maailmalla reissaten ja samalla omaan tahtiin töitä tehden voi merkitä monia asioita: pidempää breikkiä työelämästä, säännöllisiä ”minieläkkeitä”, omannäköisempää työtä, uuden innostavan kutsumuksen löytämistä, rennompaa suhtautumista työhön tai työn ja muun elämän sulauttamista tasapainoisemmaksi kokonaisuudeksi. Ajatuksella, että ”luo elämän, josta tai jossa ei tarvitse lomaa”.

Oravanpyörästä irrottautumisen suunnitelmaan voi liittyä taloudellisen vapauden ja riippumattomuuden tavoittelu.  Itse ajattelen, että osittainenkin riippumattomuus antaa mahdollisuuksia hitaampaan pyörässä juoksuun ja sen ympärille voi olla hyvä laatia ensimmäiset tavoitteet. Kyseessä voi olla vuorotteluvapaan tai muun sapattivapaan järjestäminen.

Vapaus on ollut itselleni aina hurjan tärkeä arvo. Se, että voi itse ohjata elämäänsä ja elää niin, ettei ole liikaa kenenkään tai minkään talutusnuorassa. Liikkumisen vapaus, vapaus valita elämäntyylini ovat itselleni yhä merkityksellisempiä asioita.

Vähentynyt suorittamisen, kuluttamisen ja tiettyjen normien mukaan elämisen pakko ovat tietenkin tuoneet lisää vapauden tuntua elämääni. Niinhän se on, että suorittamiseen, kuluttamiseen ja omistamiseen liittyvät normit ovat oravanpyörän koneiston osia, jotka pitävät pyörän pyörimässä.

Väsyneenä omaan pyörässä juoksuuni, aloin unelmoida yhä suuremmasta vapaudesta. Unelma kasvoi ja voimistui samalla, kun uupumus vanhassa elämänmallissa lisääntyi. Tunteeni, ajatukseni, asenteeni ja viimein myös toimintani alkoi muuttua. Jo se, että aloin kulkea kohti uutta unelmaa ja uutta elämää, oli itselleni suuri vapausteko. Tiesin, että parempaa aikaa ei tule.

Tunnen suurta kiitollisuutta, joka päivä siitä, että voin elää näinkin omaehtoisesti kuin elän. Se ei kuitenkaan tarkoita, että minulla olisi erityisen paljon vapaa-aikaa, omaehtoista tekemistä on päivät täynnä yrittäjänä toimiessa. Kyllä se uusi oravanpyörä lähtee helposti pyörimään, sillä hommia on tehtävä, jotta uudet kuviot saa rakentumaan. Nyt vastuu juoksemisesta ja kiireestä on kuitenkin täysin itsellä.

Toimeentulo voi olla epävarmaa ja epäsäännöllistä ja ensimmäiset vuodet melko stressaaviakin. Läppäritöitä voi tehdä verkon välityksellä monella tapaa, mutta mikään automaattinen rahasampo se ei ole. Se oma juttu pitää löytää tai rakentaa niin, että tulojakin alkaa lopulta tulla.

Tämäkin puoli on hyvä tiedostaa, kun alkaa suunnitella exitiään palkkatyöstä. Tätä varten kirjoitan paljon myös vapauskassan tarpeellisuudesta ja elämänmuutoksen hyvästä suunnittelusta.

Toivon voivani osaltani inspiroida niitä lukijoita, jotka vielä miettivät, josko ja miten luoda sitä omannäköisempää elämää, oravanpyörää jarrutellen.

Tämän aihepiirin postauksissa käsitellään myös syitä, joiden vuoksi moni alkaa unelmoida pyörästä pois hyppäämisestä. Sekä sitä, miksi hidastamisessa ja lisääntyneen vapauden tavoittelussa ei ole mitään väärää. Ja tietenkin sitä mitä eri keinoja siihen oravanpyörän himmailuun sitten on.

Ulos oravanpyörästä-aihepiirin postaukset

(Visited 2 404 times, 1 visits today)