Australia on varmasti yksi maailman kiehtovimpia ja monipuolisimpia matkailumaita. Korkeaksi koettu elämänlaatu, miellyttävä ilmasto ja varsin rento elämänasenne ovat tekijöitä, jotka viehättävät tänne niin lyhyemmäksi aikaa kuin pysyvämminkin hakeutuvia. Mutta mitä tarjoaa Australia diginomadille? Onko tarjolla enemmän haasteita vai avoisaa eloa, ja miten sukkuloida viisumiviidakossa? 

Australian plussat läppärityöläiselle

Helppo sopeutuminen. Australia siis houkuttelee samoilla seikoilla diginomadia kuin ketä tahansa matkaajaa tai pidempää oleskelua suunnittelevaa. Lupsakka elämäntyyli, rantoja, aurinkoa, monipuoliset aktiviteetit ja huikea luonto. Eikä edessä ole myöskään kovin suuria kulttuurishokkeja tai sopeutumishaasteita. Australiaan onkin varsin helppo asettua hetkeksi asustelemaan.

Vaikka Australia ei ole ehkä ollut perinteisimpiä diginomadikohteita, ei se vähennä maan vetovoimaa, etenkään kun näiden ilmiselvien plussien lisäksi myös diginomadinen “skene” on vahvistumaan päin Australiassa.

Nettiyhteydet. Ovat sekä miinus että plussa. Ne ovat parantuneet maassa viime vuosien aikana. Verkon kattavuus, nopeudet ja liittymäpakettien datamäärät ovat kasvaneet. Useimmissa kahviloissa ja ravintoloissa pääsee nettiin, kaupunkien ydinkeskustoissa ja useissa ostoskeskuksissa on ilmaiset wifit. Moneen muuhun länsimaahan nähden on kehitys tässä suhteessa edennyt Australiassa kuitenkin hiukan jälkijunassa.

Työtilat. Isoissa kaupungeissa alkaa olla tarjolla yhteistyötiloja ja hubeja diginomadeille. Nämä ovat hyödyllisiä etenkin verkostoitumista, vertaisseuraa tai ihan vain nopeaa nettiä kaipaaville. Toisaalta monet tiloista toimivat usein paikallisten start uppien työtiloina, enkä itse keksi miksi maksaisin hälyisestä työtilasta, kun voin hyvin työskennellä kaikessa rauhassa majapaikastanikin käsin. Jos itsellä sitten ei ole käytössä kummoista nettiä tai asuu hostellissa niin myös monissa kirjastoissa on myös työtiloja, työrauhaa ja mahdollisuus netin käyttöön.

Nomadlist -sivustolta löytyy listaus työskentelyyn sopivista kahviloista ja yhteistyötiloista, tässä esimerkiksi Sydneyn osalta. (-> Klikkaa “cowork”). Viihtyisiä ja netillä varusteltuja kahviloita Australiasta toki löytyy satunnaiseen työskentelyyn. Mutta sanoisin, että säännöllinen työskentely kahvilasta käsin tulee kyllä melko kalliiksi, enkä itse pidä kahvilassa työskentelyä mitenkään erityisen miellyttävänä tai tehokkaana.

Asuminen. Tästä löytyy sekä hyviä, että huonoja puolia. Käydään ne molemmat läpi tässä. Hyvää on se, että lyhytaikaiseen asumiseen on tarjolla eri vaihtoehtoja, etenkin, jos ei vaadi omaa yksityistä asuntoa. Yksi mahdollisuus asua suht mukavasti ja ilman kuluja on housesitterinä toimiminen. Tosin nämäkin paikat ovat monin paikoin melko kilpailtuja.

Kimppataloja (share house) ja -asuntoja on Australiassa paljon tarjolla. Näistä voi vuokrata huoneen tai ensuiten, eli huoneen omalla kylppärillä, usein myös lyhyemmäksi aikaa. Hinnat alk. noin 150-200 AU$/vko. Monet asunnot ja huoneet ovat valmiiksi kalustettuja. Hostelleissa voi asua myös kuukausivuokralla (alk. 150-200 AU$/kk), tosin tätä vaihtoehtoa itse välttäisin, jos muutakin on tarjolla.

Jos haluaa yksityisen asunnon, on sen saaminen lyhyeksi aikaa hankalampaa ja kalliimpaa. Varsinaisissa vuokra-asunnoissa edellytetään usein 6 kk:n sopimusta, ellei sitten pysty neuvottelemaan esim. 3 kk jaksoa.  Suoraan omistajan kanssa neuvotellen tämä voi onnistua. Vuokrat ovat alk. 200-250 AU$/vko. Airbnb:n kautta voi löytää myös kohtuuhintaisia ratkaisuja esim. 1-2 kuukauden asumiseen, jos kuukausialet on kohdillaan ja ollaan hyvissä ajoin liikkeellä.

Asumiskulujen kannalta on merkityksellistä kuuluuko kaikki “billsit”, kuten sähkö, vesi ja kaasu vuokraan. Myös rajaton  vuokraan sisältyvä netti on kyllä hyvä etu ja sellaista kämppää kannattaa etsiskelläkin. Jos nämä laskut eivät kuulu vuokraan, pitää niistä varautua siis maksamaan 100-200 AU$/ kk lisähintaa.

Asumisen huono puoli on myös se, että etenkään edullisemmissa vuokra-asunnoissa ei välttämättä ole ilmastointeja tai lämmityksiä. Olemmekin jo pariin asuntoon ostaneet tuulettimet sekä yhden lämmityslaitteen. Koska talvella lämpötilat tippuvat lähelle nollaa ja kesällä pyöritään 40 asteen tienoilla, nämä ovat väistämättä tarpeen.

Australia diginomadi
Oma työpisteeni on usemmiten sänky tai sohvanurkka

Aikaero voi olla sekä plussa että miinus. Suomen aikaan nähden täällä kello on 5-9 tuntia edellä, riippuen millä rannikolla ollaan ja onko kesä- vai talviaika. Aikasidonnaiset työt pitää pystyä tietenkin hoitamaan aikaerosta huolimatta. Ja jos tekee jotain sellaista, joka vaatii reaaliaikaista yhteydenpitoa Eurooppaan, voivat tällaiset hommat venyä siis pitkälle iltaan tai yöhön. Itse olen pitänyt siitä ajatuksesta, että ehdin tehdä täällä aamun mittaan jo vaikka mitä, ennen kuin Suomessa edes herätään.

Ja haasteet

Hintataso on varmaan yksi tärkeä syy siihen, ettei Australia ole aivan läppärityöläisten  ykkössuosikkeja. Australiassa raha hupenee todella helposti, mutta toisaalta täälläkin pystyy tarvittaessa elämään suht edullisesti. Tiukahkolla budjetilla eläminen vaatii kuitenkin vähän enemmän vaivaa ja suunnittelua.

Samanlaiseen huolettomaan rahankäyttöön ei ole mahdollisuuksia kuin vaikkapa Kaakkois-Aasiassa. Noin 1000 euron kuukausibudjettiin ja allekin täällä on silti mahdollista päästä, jos elämäntyyli on suhteellisen hillittyä ja fokus on ilmaisissa elämyksissä ja retkissä. Helpoimmin tämä onnistuu, jos kustannuksia voi jakaa kumppanin kanssa.

Internet -yhteyksien saatavuus ja luotettavuus ei ole mikään itsestäänselvyys kaikkialla Australiassa. Netin toimivuuteen kannattaa luottaa lähinnä kaupungeissa ja niissäkin yhteyksien laadut ja nopeudet vaihtelevat. Reilumpi datan käyttö tulee helposti maksamaan jopa 100 AU$ / kk, meillä välillä ylikin.

Kannattaa selvittää, mikä operaattori toimii parhaiten omilla nurkilla. Telstran yhteydet pelaavat parhaiten kaupunkien ulkopuolella. Optus ja Vodafone ovat muita isoja operaattoreita. Isojen operaattorien verkkoja käyttävät pienemmät toimijat pystyvät toisinaan tarjoamaan edullisempia liittymäpaketteja. Yksi esimerkki on Optuksen verkkoa käyttävä Amysim, joka olisi varmaankin valintani, jos nyt olisin hankkimassa uutta liittymää.

Rajattoman netin käyttöön tarvitsee usein vähintään vuoden mittaisen kiinteän sopimuksen ja reissaajallehan sellainen harvoin sopii. Puhelimen prepaid -pakettiin saatavilla mobiilidatoilla pärjää tavanomaisessa selailukäytössä, kunhan hankkii paketin jossa vähintään 10 gb dataa / kk. Mutta jos lataa säännöllisesti hiukankin isompia tiedostoja, tekee videoita, katsoo videoita tai ohjelmia netistä on 10 gb nopeasti syöty. Meillä kahden henkilön aktiivisella käytöllä dataa kuluukin jopa 200 gb /kk.

Me päädyimme jossain vaiheessa ratkaisuun, jossa hankimme erillisen modeemin ja siihen kuukausilaskutettavan langattoman laajakaistasopparin, johon sisällytettiin 2 x 100 gb dataa. Tämä malli maksoi Optukselta tilattuna 140 AU$/kk. Asuinpaikasta riippuen erilaiset ratkaisut voivat tulla kyseeseen.

Diginomadin näkökulmasta, joka pyrkii pitämään kulut alhaalla, hinta on kyllä todella suolainen. Välillä olemme alentaneet datamäärän puoleen, jos muutakin nettiä on ollut käytössä. Puhelin- ja nettipaketteja pääsee vertailemaan esimerkiksi täällä. Syöttämällä oman osoitteen saa ehdotuksen hyvistä ratkaisuista ja siitä onko alueella 3g vai 4g verkot. Ongelma on sitten siinä, jos liikutaan paljon, niin se liittymä mikä oli paras yhteen paikkaan, ei olekaan sitä seuraavaan. Eli netin kanssa pelaaminen on jossain määrin säätöä.

Yksi suurimmista haasteista on kuitenkin kysymys verkossa tehtävän työn, oli se sitten satunnaisempaa tai laajamittaisempaa, laillisuudesta ja siihen tarvittavasta viisumista.

Viisumit ja työluvat

Diginomadit joutuvat suunnittelemaan asumisiaan ja liikkumisiaan pitkälti viisumien puitteissa. EU -alueen ulkopuolelle suuntautuva yli 3 kk:n oleskelu voi vaatia jo erityisempiä viisuminhakutoimenpiteitä. Diginomadit viipyvätkin usein 1-3 kk kerrallaan / kohde tai maa.

Lähtökohtaisesti Australia sääntelee tiukasti maahantulijoiden työoikeuksia viisumien kautta. Työtä tehdäkseen pitää olla työntekoon oikeuttava viisumi. Joko alle 31 -vuotiaiden working holiday -viisumi tai jokin työnantajan sponsoroima viisumi tai itsenäisesti hankittu skilled -viisumi. Nämä ovat yleisimmät työviisumityypit.

Working holiday -viisumin omaavat voivat siis vapaasti tehdä töitä paikallisille työnantajille (max 6 kk yhdelle työnantajalle) tai vaikka osan ajastaan tehdä töitä läppäriltään käsin joko Suomen markkinoille tai kansainvälisesti (myös Australiaan) palveluitaan / osaamistaan tarjoten. Tähän ei ole nokan koputtamista.

Immigrationin ohjeissa ei Australian tai useimpien muidenkaan maiden kohdalla puhuta kuitenkaan mitään erilaisista paikkariippumattomista töistä tai yrittäjyyden muodoista niiden osalta, jotka ovat ylikypsiä working holiday-viisumiin ja / tai matkustavat muuten turisti- tai visitor -viisumeilla. Tähän kategoriaan kuulun myös itse.

Työnteko ymmärretään edelleen lähes kaikkien maiden maahantulo- ja maahanmuuttoviranomaisten byrokratiassa hyvin kapeasti ja perinteisesti. Työtä on se, mitä mennään tekemään paikalliselle työnantajalle, tämän määräämään paikkaan ja saadaan määritelty palkka, jota työskentelymaa verottaa omien lakiensa mukaan. Tai ainakaan muunlaisesta työstä ei ole mainintoja tai määritelmiä.

Australiaan tuleva läppärityöläinen voi hakea esim. 12 kk voimassaolevaa ilmaista e-visitor viisumia, jolla voi olla maassa max 3 kk kerrallaan. Pidemmät visitor -viisumit (6-12 kk) ovat maksullisia ja niissä pyydetään perusteluita oleskelulle sekä tietoja taloudellisesta tilanteesta. Mutta ovatko nämä visitor -viisumit oikea ja luvallinen tapa tulla maahan, jos aikoo samalla tehdään jotakin tuloihin tähtävää hommaa verkossa? Itse olin siinä käsityksessä aikanaan, että tietenkin voi. Mutta mitä olen sittemmin oppinut tämän Australia -jaksoni aikana?

Entäpä läppärityöläiset?

Niinkuin varsin hyvin tiedetään yhä suurempi joukko ihmisiä, eli käytännössä sadat tuhannet, jopa miljoonat ihmiset tekevät töitä joko kokonaan tai osittain sijaintivapaasti. Miksipä työtä, jota voi tehdä kotisohvalta käsin tekisi vain kotisohvalta, kun sohvia kerran löytyy ympäri maailmaa ja työt pystyy hoitamaan riippumatta siitä, missä sohva sijaitsee.

Työn ja vapaa-ajan yhä lisääntyvästi limittyessä toisiinsa tavallista on, että moni hoitaa työasioita myös lomilta ja matkoilta käsin. Työasioita ja bisneksiä hoidetaan puhelimilla ja läppäreillä kaikkialla, missä vain nettiyhteyksiä löytyy.

Australiaa koskevilla viisumisivustoilla ja keskustelufoorumeilla aiheesta on jonkin verran keskustelua, mutta yhtä selkeää  linjaa tai vastausta ei tahdo löytyä. Ääriesimerkeillä pelotellaan, kerrotaan että läppärit tutkitaan ja jos näyttää siltä, että tekee jotain freelance -työtä, niin tulee käännytys ja bannit. Toiset ovat sitä mieltä, että verkossa tapahtuva työ, mikä ei liity Australiaan eikä vaikuta Australian markkinoihin millään muotoa, ei voi olla kiellettyä. Jopa viisumitoimistot ovat hämillään näiden nykyaikaisten työmuotojen ja viisumipolitiikan tulkintojen suhteen.

Vaikka Australia (tai mikä hyvänsä muu maa) haluaisi ottaa tiukimman tulkinnan asiaan, on täysin mahdotonta kuvitella, että jokaisen turistiviisumilla matkustavan henkilön tai yrittäjän, mahdollisia verkon kautta saatavia tuloja ja tehtäviä töitä pystyttäisiin tutkimaan, selvittämään tai estämään. Tai vaikka pystyttäisiinkin, niin siinä ei olisi mitään järkeä. Maailma kun on menossa kovaa vauhtia aivan toiseen suuntaan.

Olisihan se aika erikoista, jos jokin maa käännyttää turistiviisumilla matkaavan reissaajan / diginomadin, jolla on esim. verkkokauppa, jonka myynneistä hän saa rahaa, jota voi käyttää maassa ollessaan. Pitäisikö verkkokauppa kenties lakkauttaa matkan vuoksi vai yksinkertaisesti pidättäytyä tekemästä mitään toimenpiteitä kaupan eteen silloin, kun matkustaa ja miten tämän sitten todistaa?

Australia diginomadi
Joskus harvemmin koneen kanssa voi lähteä kahvilaan tai mahdollisuuksien mukaan uima-altaalle

Tai jos on bloggaaja, jonka blogissa on mainoksia tai yhteistyöpostauksia, jotka tuovat bloggaajalle tuloja matkan aikana. Pitäisikö jokainen turistiviisumilla Australiaan tuleva bloggaaja käännyttää, koska on mahdollista, että hän hankkisi bloginsa avulla tuloja matkan aikana? Äkkiähän saattaisi ajatella, että mahdollinen Australiasta ja Australian matkailusta bloggaaminen olisi pikemminkin maan etu ja mukavaa mainosta. Blogia pitävän reissaajan oleskelusta ei pitäisi olla mitään haittaa tai kuormitusta yhteiskunnalle, päinvastoin.

Voisi ajatella, että e-visitorin (651) tai visitor -viisumin (600) business versio olisi yksi mahdollisuus diginomadien oleskeluun, mutta nykyisellään business viisumilla matkustavan oletetaan osallistuvan lähinnä vanhanaikaisesti konferensseihin tai messuille.

Oli viisumisäännösten henki tai tarkoitus mikä hyvänsä, niin oma näkemykseni on, että niin Australian kuin useimpien muidenkin maiden viisumisäännöt laahaavat pahasti perässä, mitä tulee uuden ajan työmuotojen ja läppärityöläisten aseman tunnistamiseen.

Se on sikäli ymmärrettävää, että useimmat lait ja säännöt on luotu aikana ennen internetiä. Mutten jaksa uskoa, että tätä alati kasvavaa ryhmää voidaan loputtomasti ylenkatsoa, ohittaa tai kieltää sen olemassaolo tai liikkuminen tässä kuitenkin suhteellisen avoimessa maailmassa ja globaalissa taloudessa.

Toki jokainen maa voi määritellä omat ehtonsa turisteille ja eri viisumityyppien käyttäjille aivan kuten haluaa, mutta ovatko ne ehdot sitten nykypäivää edustavia ja vallitsevat kehityskulut huomioivia? Onko kyseessä vain jähmeät rakenteet ja hidas reagointi, tuskin sentään silmien ummistaminen ja menneisyyteen takertuminen?

Uskon, että näitä asioita joutuvat useat maat vääjäämättä linjaamaan ja huomioimaan lähivuosina. Jonkinlaiset diginomadi / remote work -viisumit voisivat olla yksi tapa ratkoa ongelmaa, kuten olen aiemminkin pohidskellut.

Milloin diginomadi voi oleskella Australiassa turistiviisumilla?

Voidaanko näitä visitor -viisumisäännöksiä kuitenkin tulkita diginomadin eduksi ja missä tilanteissa? Koko aihepiiri tuntuu olevan sen verran harmaalla alueella, että siitä vaietaan yllättävän monissa artikkeleissa ja blogeissa, joissa puhutaan muutoin diginomadeista Australiassa. Enkä tavallaan ihmettele sitä, sillä niin monilla foorumeilla pelotellaan, että Australian viranomaiset syynäävät jokaista facebook -ryhmääkin siinä toivossa, että joku paljastaa työskentelevänsä verkossa freelancerina turistiviisumilla maassa ollessaan.

Olen monta kertaa yrittänyt kaivaa esiin tietoa tai blogeja, joista löytyisi tästä aiheesta kokemuksia, koska asia on vaivannut myös itseäni. Löysin taannoin yhden blogin, jossa kanadalainen bloggaaja oli käynyt vartavasten maahanmuuttoviranomaiselta Sydneyssä kysymässä, että miten on, voiko hän tulla turistiviisumilla maahan ja tehdä töitänsä kanadalaisille asiakkailleen.

Ensin vastaus oli ollut kielteinen, että ei käy sillä turistiviisumilla voi olla vain puhtaasti turistina maassa. Hetken päästä vastaus oli kuitenkin tarkentunut niin, että voi kyllä tehdä töitä verkon kautta, kunhan ei ota australialaisia asiakkaita tai tee mitään Australian markkinaan liittyvää. Näin olen asian itsekin koko ajan mieltänyt.

Ongelma tässäkin tulkinnassa on se, että huonoimmassa tapauksessa jokin toinen virkailija voi tehdä erilaisen tulkinnan, kun olet tulossa maahan. Koska tällaiset linjaukset eivät ole mitään kiveen hakattuja, niihin ei voi siis ihan satavarmasti luottaa. Omat kokemukseni (joista olen aiemminkin kirjoittanut) ovat vähän samanlaisia.

Ensimmäisellä kerralla, kun pääsin Australian rajalla haastatteluun kerroin kaiken omasta tilanteestani, tekemisistäni ja tulonlähteistäni. Kuten, että bloggaan ja kirjoitan e-kirjaa. Asia oli ok. ja virkailija toivotti onnea kirjoitushommiin. Jollain seuraavalla kerralla tilannettani tiedusteltiin passintarkastuksessa ja menin silloinkin hieman häkellyksissäni mainitsemaan blogista. Tarkastaja kehoitti varovaisuuteen asian kanssa, mutta ei piinannut sen enempää.

Visitor 600 -viisumihakemuksissa olen maininnut, että minulla on pieni nettipohjainen yritys, jonka kautta saan hieman tuloja. Tästä ei ole kysytty mitään tarkempaa. Oletan, että viimeksi saatu myönteinen viisumipäätös kertoo, ettei asia ole ollut ongelma ainakaan hakemusta käsitelleelle virkailijalle.

Näin siis näyttäisi siltä, että ainakin pienimuotoista online -työtä saa tehdä, kunhan se ei tapahdu Australian markkinoilla ja keskeinen oleskelun syy on turismiin / matkailuun liittyvä. Mutta niin kauan kuin mitään yksiselitteistä ohjetta tai tulkintaa ei ole, pitää varautua siihen, että joku virkailija voi tulkita oleskelun siitä huolimatta sääntöjen vastaiseksi.

Turhan pelon ja ahdistuksen lievittämiseksi aiheen ympäriltä olisi hienoa, jos jokin virallinen lausunto asiasta Australian immigrationin toimesta annettaisiin. Diginomadit tuovat ympäri maailmaa tienaamansa rahat aina oleskelumaan talouteen ja toimivat vähintäänkin jossain määrin turistimaisesti, käyttäen monia turisteille suunnattuja palveluja. Eivätkä he ole varmasti se hankalin ryhmä maahanmuuton näkökulmasta. Uudistuksia mielenkiinnolla odotellen.

Australia diginomadi
Diginomaditkin ovat matkailijoita, jotka vain elävät arkisemmin ja hieman epäturistisemmin kuin puhtaasti turistimatkalla olijat

 

(Visited 596 times, 1 visits today)

7 Comments

  1. Sisko 18/12/2017 at 10:56 pm

    Kuulostaa kyllä jo hitusen rakettitieteeltä kuka saa tehdä mitäkin, tai sitten se vaan riippuu tuurista. Maahanmuuttoviranomaisten pitäisi kyllä pyrkiä päivittämään ohjeistuksensa 2000-luvulle, sillä maailmakin muuttuu jatkuvasti.
    Pakko vielä mainita: Järkytyin tuosta netin hinnasta! 100AU$/kk! Eihän meidän perheellä Suomessakaan maksa noin paljoa netti.
    Onneksi siellä Australiassa on niitä hyviäkin puolia. 🙂

    Reply
    1. Rosita Juurinen 21/12/2017 at 1:26 am

      Heippa Sisko! 🙂 No joo kyllä sitä on saanut härvätä näiden nettijuttujen kanssa ja tosiaan en kans käsittänyt lainkaan, että reilumpi netin käyttö tulee näin kalliiksi. Nytkin meillä on periaatteessa rajaton wifi tässä asunnossa missä nyt ollaan, mutta tarvitaan edelleen tuo oma modeemi + sim plan 100gb, koska se toimii vähän nopeemmin. Pikkukaupungis, kun asuttiin niin siippa joutu rakenteleen jotain antenneja modeemin kylkeen, että signaalia saatiin vahvistettua…:P Mutta näinhän se että jokaisessa maassa ja kohteessa on puolensa ja puolensa. Mä kans niin odotan, että eri maiden viranomaiset päivittäisi viisumisysteemit / tulkinnat tähän päivään 🙂

      Reply
  2. Sandra / Terveiset päiväntasaajalta 19/12/2017 at 7:08 pm

    Kuulostaa kyllä haasteelliselta, mutta lopussa varmasti vaiva ja selvittely palkitaan 🙂 En oo aikaisemmin hirveästi perehtynyt näihin aussi viisumi asioihin niin oli mielenkiintoista lukea.

    Reply
    1. Rosita Juurinen 21/12/2017 at 1:20 am

      Heippa Sandra! 🙂 Joo kyllä tämä Ausseissa olo on merkinnyt kaikenlaisia säätöjä, mutta onneksi asiat ovat aina ratkenneet ja onhan tämä ollut hienoa aikaa mitä täällä on voinut viettää!

      Reply
  3. Niko / Finnoy Travel 21/12/2017 at 7:08 pm

    Yllätyin, että Australiassa nettiyhteydet ovat näinkin alkeellisi. Oletin olevan Euroopan tasoa.

    Tosin Suomessa tietoliikenne on halpaa. Australian koko ja hieman syrjäinen sijainti nostavat tietoliikennekuluja selvästi.

    Reply
    1. Rosita Juurinen 27/12/2017 at 9:19 am

      Heippa Niko 🙂 ja joo todellakin yllätyin myös itse! Olin kuvitellut, että näinkin kehittyneessä maassa kaupunkialueilla ois jo rajattomat netit yleisesti käytössä, eikä data ois niin kallista liittymäpaketeissa. Mutta tosiaan muutosta tähän on jo tullut, ja varmaankin kehitys jatkuu parempien ja nopeampien verkkojen suuntaan. Näin ainakin toivoisi 😛

      Reply
  4. Anna | Muuttolintu.com 22/12/2017 at 12:34 pm

    Nuo maahantulokoukerot on kyllä niin mutkikkaita, että en tiedä miten niiden kanssa tekisi nyt kun diginomadielämä aloitetaan. Läppärityöläisiä alkaa olla niin paljon, että sen suhteen pitäisi säännöt selventää vähän joka paikassa.

    Onneksi Australiassa meidän ei sentään tarvitse viisumeista huolehtia, jos kaikki menee hyvin niin koskaan. Aussila ei kyllä varmasti ole diginomadille se budjettiystävällisin kohde, mutta jos tänne haluaa, niin niin kuin sanoit budjetillakin pärjää.

    Reply

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *