Miten sopeuttaa omaa taloutta muutoksissa?

Oma talous ja tulotaso ovat harvoin niin varmalla pohjalla, että mikään ei voi niitä heilauttaa. Kaikenlaista voi sattua ja tapahtua, kuten hyvin tiedetään. Syyt oman talouden kasvaneeseen epävarmuuteen voivat johtua omista valinnoista tai ulkoisista tekijöistä. Millä eri keinoilla sitten sopeuttaa omaa talouttaan ja muokata omaa kuluttajaminäänsä? Siitä asiaa tässä artikkelissa. 

Irtisanoutuminen opetti taloustarkkuutta

Elämässä voi  aina tapahtua jotain yllättävää, asioita joihin ei ole täysin valmistautunut. Korona-pandemian aiheuttama kriisi on vaikuttanut jollain tapaa meistä monen talouteen. Myös omassa tai läheisten terveydessä ja työkyvyssä voi tapahtua muutoksia tai elämä heittää jonkin yllättävän kriisin eteen, joka pistää kaiken uusiksi. Kaikki tällainen koettelee talouden joustavuutta.

Aihe on minulle läheinen, koska olen omakohtaisesti käynyt läpi ison taloudellisen sopeutumisprosessin hyväpalkkaisesta työstä irtisanoutumisen jälkeen. Toki muutos tapahtui omasta tahdostani ja motivaatio muutokseen on tehnyt sopeutumisesta siedettävää, joskaan ei aina ihan helppoa. Suuri auttava tekijä oli se, että olin muutokseen paitsi motivoinut, myös taloudellisesti jossain määrin valmistautunut.

Vaikka olinkin varautunut siihen, että palkkatyön jälkeen tulen elämään paljon pienemmällä budjetilla, en ollut varautunut siihen, että matkalleni tulisi monenlaisia mutkia. En voinut arvata, että uupumisoireet tulisivat seuraamaan minua vuosien ajan, jossain määrin estäen ja siirtäen eteenpäin suunnitelmieni toteutusta. Jo vuosikymmen sitten aloitetun kulukurin pitäminen ja jatkaminen onkin muodostunut osaksi normaaliarkeani ja siitä on tullut myös vahvuuteni.

Taloudelliseen epävarmuuteen sopeutumisen kyky helpottaa uutta elämäntapaa rakentaessa ja muutoksia kohdatessa. Jonkinlainen rokotus kriisejä vastaan sekin. Samoin se, että on miettinyt jo valmiiksi muutamia vaihtoehtoisia suunnitelmia, joihin tarvittaessa tarttua. Oli kyseessä sitten viruspandemia, yrittäjäksi ryhtyminen, maailmalle menotiketillä lähtö tai uupumus.

Kun on jokin toimeentulon hankintaa rajoittava tilanne päällä, on se sitten omassa jaksamisessa, yleisessä markkina- ja yhteiskunnallisessa tilanteessa (ehkä molemmissa), on huojentavaa voida huomata, miten vähällä rahankäytöllä sitä tarvittaessa pärjääkään. 

Se, että raha-asioitaan voi, osaa ja haluaa säädellä erilaisin keinoin on ollut paitsi vapauttava, myös stressiä alentava tekijä itselleni. Ei olekaan pakko tehdä samalla tapaa töitä, suorittaa samoilla tehoilla tai ansaita rahaa kuten aiemmin. Onkin mahdollista asettaa oma hyvinvointi ja jaksaminen etusijalle, elää eri lähtökohdista kuin aiemmin.

Voi elää vapaammin, kun saa itse määrittää, millaiseksi työnkuvansa ja ansaintamallinsa rakentaa. Tietäen, että pärjää tarvittaessa vähemmälläkin kulutuksella. Ei ole pakottavaa painetta edes pyrkiä keskimääräisiin kuukausipalkkoihin ja niiden edellyttämiin työtapoihin. Joistain mukavuuksista on tietenkin tingittävä, ainakin tilapäisesti, mutta ehkä samalla voi löytää uusia ilmaisia tai edullisempia mukavuustekijöitä.

Mindset ja kulutustottumukset tarkasteluun

Pienemmillä ja epäsäännöllisemmilläkin tuloilla siis kyllä pärjää, kun kulutustottumuksia ja ajatuksia rahankäytöstä muutetaan riittävästi

Olen viime vuosien varrella vähentänyt omaa rahankäyttöäni jopa 75% aiemmasta. Kaikilla ei ole kenties samanlaisia mahdollisuuksia tinkiä kulutuksestaan kuin itselläni ja ymmärrän sen. Monilla on kuitenkin jotain tarkistettavaa ja viilauksen varaa omissa rahankäyttötavoissaan ja siihen asennoitumisessaan. Vaikka siltä ei äkkiseltään tuntuisikaan. 

Lomautus, irtisanominen ja -sanoutuminen, sairausloma tai muu tulotason tipahdus, myös omaehtoisesti oravanpyörää hidastettaessa ei siis ole suinkaan “tekemätön paikka”. Sopeuttaminen voi toki tilanteesta riippuen laittaa lujille. Keinot ovat kuitenkin pitkälti samat, syystä riippumatta. 

Kenenkään huolta tai hätää taloudestaan en halua vähätellä, kannustan kuitenkin tutkimaan oman talouden joustokykyä. Siitä on varmasti hyötyä myös kriisin hälvettyä, vaikka tilanteeseen joutuisikin pakon sanelemana. Valmiudet selvitä myös tulevaisuuden haasteista varmasti vahvistuvat.

Tässä postauksessa käsittelen erilaisia keinoja, joilla sopeuttaa omaa talouttaan muutoksessa. Niin mindsetin, tottumusten kuin erilaisten käytännön raharatkaisujenkin tasolla. Ehkäpä löydät jotain, mitä voit alkaa soveltaa omaan tilanteeseen.

Tietoisempaan oman talouden hallintaan siirtyminen on monella tapaa hyödyllinen taito myös niille, joiden talous ei tässä nyt päällä olevassa koronatilanteessa kärsisikään.

Ulkoinen pakko vai oma tahto

Se, mistä syystä käytettävissä olevat tulot laskevat vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten asennoidumme muutokseen. Jos meidät tahtomattamme lomautetaan, irtisanotaan tai joudumme sulkemaan yrityksemme palvelut, motivaatio sopeutumiseen ei tietenkään ole paras mahdollinen. Tällä hetkellä valitettavan monen suomalaisen tilanne on juuri tämä. 

Pakon sanelema tulojen tyrehtyminen tai väheneminen ahdistaa ja lamauttaa. Etenkin, jos talouspuskuri puuttuu, tunne henkilökohtaisen konkurssin uhasta voi estää ainakin hetken aikaa järkevien laskelmien teon ja selviytymiskeinojen näkemisen.

Tilanteen vastustaminen tavallisesti vain sulkee silmiä ratkaisuilta, kun taas hyväksyminen vie nopeammin ratkaisujen tielle. Haastavat tilanteet ovat oivaa kasvupohjaa uusille luoville ratkaisuille. 

Jos taas talouden suitsiminen ja kulujen karsiminen on pikemminkin keino päästä kohti vapaampaa elämää, vähentää uuvuttavaa työtä tai jättää ahdistavaksi käynyt työ kokonaan taakseen, on sopeutuminen tietenkin helpompaa ja mielekkäämpää. Vapautumisen tunne siivittää kohti ratkaisuja ja talouden muokkaaminen on enemmän innostavaa innovointia kuin katkeraa kauraa.

Motivaatiota ei tarvitse paljon etsiä, kun oma sisin täyttyy onnen ja huojennuksen tunteesta, jonka visio vapaammasta elämästä ja suuremmasta riippumattomuudesta saa aikaan. Vaikka se sitten edellyttäisi taloudellisesti niukempaa elämäntapaa. Se on lopulta pieni hinta sisäisestä rauhasta ja kasvanneesta tyytyväisyydestä.

Tällaisesta vapauden huumasta voi olla vaikea saada kiinni silloin, kun rahan ja töiden väheneminen aiheuttaa lähinnä epätoivoa selviytymisestä. Toisen onni on toiselle painajainen. On kuitenkin eri asia suunnitella ja valmistella talouden sopeuttamista kaikessa rauhassa vähitellen, kuin joutua siihen yllättäin ja valmistautumattomana.

Pohdi: Kuulutko jompaan kumpaan ryhmään itse? Oletko omaehtoinen tuloista tinkijä vai tuloleikkurin alla vastentahtoisesti ja miten tämä on vaikuttanut omaan asennoitumisesi taloussopeutukseen?

Talouskuria koronan aikaan

Jos tulot tippuvat itsestä riippumatta, kuten korona-kriisin johdosta, kannattaa siltikin pysähtyä miettimään tarjoaako tämä mahdollisuuden ottaa oma talous aiempaa paremmin hallintaan ja kehittää rahataitojaan eteenpäin.

Voisiko nyt olla oikea hetki laatia uudesta lähtökohdasta ne oman talouden laskelmat, kartoittaa huolella oma kokonaistaloustilanne ja resurssit, tukkia turhat rahareiät ja alkaa budjetoimaan, jos sitä ei ole siis aiemmin vielä tehnyt?

Käsitän, että monen yrittäjän akuuttia hätää tämä ei ehkä helpota, mutta arjessa selviytymistä kaikki talouden pidon tarkentaminen kuitenkin jeesaa. Jokaisen euron uusi tarkempi kohdentaminen ja saamansa vastineen optimointi on näissä tilanteissa tärkeää ja itsellenikin hyvin tuttua. Mitä nopeammin innostuu ratkaisujen etsimisestä ja oman talouden selviytymispaketin laadinnasta sen parempi. 

Jos jotain hyvää etsitään niin korona-kriisi tarkoittaa monelle tässä akuuttivaiheessa paitsi tulojen vähentymistä, niin myös automaattista menojen vähenemistä, kun liikkuminen on rajoitettua ja vapaa-ajan riennot tauolla. Kotoilu ohjaa kulutusta väkisinkin hillitympään suuntaan, haluttiin tai ei. Toki niillä kenellä ilmaiset tai tuetut ruokailut jäävät pois perheen/talouden arjesta, ruokalasku voi jonkin verran kasvaa.

Myös ne, jotka muusta syystä haluavat tarkentaa taloudenpitoaan, saada enemmän säästöön puskuri- tai vapausrahastoa varten, voivat hyödyntää tätä poikkeuksellista tilannetta.

Nyt jos koskaan on hyvä hetki kulujen leikkaamiseen, muutkaan eivät käy missään, eivätkä elä tuhlailevasti. Kukaan ei edes kiinnitä huomiota siihen, että et käy ravintoloissa tai pyöri shoppailemassa. Hillitty kuluttaminen ja menojen minimointi on tämän hetken normaali. Ei tarvitse selitellä. 

Saattaa olla, että moni tässä tilanteessa oivaltaa sen, mikä on aidosti tarpeen ja mikä ei.

Pohdi: Miten suhtaudut tilanteeseen, jossa käytettävissä olevat tulot vähenevät, mitä tunteita se nostattaa? Voitko nähdä jotain hyvää tilanteessa, mitä?

Katse prioriteetteihin 

Priorisointi on yksi suosikkityökaluistani. Silloin kun kaikkea ei voi saada tai pitää samanaikaisesti (harvoin voi) priorisointi auttaa kirkastamaan ja selkeyttämään tilannetta tärkeysjärjestyksen laatimisella. 

Muutoksissa jostain pitää luopua, jotain pitää muuttaa väliaikaisesti tai pysyvästikin. Luopuessa saa kuitenkin aina jotain tilalle, vaikka luopumisen hetkellä vähän kirpaiseekin. Emmehän ihan tarkalleen tiedä, mitä hyvää tilalle on tulossa.

Muutosvastarinnasta luopuminen tai ainakin sen käsittely on ihan ensimmäisiä asioita. Etenkin, jos muutokseen ei voi vaikuttaa, vaan se tulee enemmän tai vähemmän ulkoapäin (esim. lomautus) kannattaa puntaroida, miten paljon energiaa laittaa vastaan pullikoimiseen. 

Miten nopeammin lähtee kanavoimaan energiaa priorisointiin ja luoviin ratkaisuihin sen parempi. Korona-tilanne on jo nyt nostattanut ihan mahtavaa innovatiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Netin mahdollisuuksia auttamiseen ja jakamiseen käytetään hurjaa kyytiä, myös uusia palveluita ja tuotteita syntyy. 

Omassa taloudessaan voi tämän kääntää niin että mitä innovatiivista voi tehdä omien raha-asioiden ja kulutustottumusten osalta. Uhriutuminen kannattaa unohtaa heti ja aloittaa jotain uudenlaista tilanteen edellyttämää toimintakulttuuria.

Millaiset kuluttamisen muodot voisi jättää nyt tauolle? Millä kekseliäillä keinoilla vähentää kulutusta omassa taloudessa? Miten taloudellisesti hyödyntää lisääntynyt vapaa-aika kotona ollessa? Mistä kaikesta voi karsia ilman, että elämänlaatu oikeasti kärsii? Mitkä ovat ne itselle tärkeät asiat säilyttää, vaikka tulot tippuisivat reilustikin?

Jos itsellä on jo ”happinaamari”, eli henki kulkee eikä ole taloudellista hätää, kannattaa miettiä, miten voi omassa kulutuksessaan tukea niitä pieniä yrittäjiä ja yrityksiä, joiden toivoo pysyvän pystyssä vaikeiden aikojen yli. Jos siis oma talous ei ole nyt lujilla, voi olla ihan hyvä jatkaa palvelujen käyttöä tai tehdä tarpeellisia hankintoja vaikka ennakoivin lahjakortein. Tämä on palvelus myös kokonaistaloudellemme.

Budjetointi on yksi hyvä tapa toteuttaa priorisointia. Kun viikon ruokabudjetiksi asettaa sanotaan vaikka 50 €, sen riittämisen varmistaminen pakottaa tekemään priorisointeja. Mieliteot edellä ei voi kauppaan rynnätä. Pitääkin pystyä miettimään ja laskemaan kuinka saa 50 €:lla tarvittavat ruokatavarat viikoksi hankittua. Siinä saa ehkä jonkun mieliteonkin toteutettua, jos se nousee omassa priorisoinnissa tarpeeksi korkealle. Jokaisen euron käyttö pitää kuitenkin tarkkaan puntaroida.

Priorisointi auttaa karsimaan kaiken turhan tai ainakin ei niin välttämättömän kulutuksen pois. Poikkeusolot voivat tarjota poikkeuksellisen tilaisuuden testata, mitä tapahtuu, kun tietyt totutut kuluttamisen muodot, erilaiset riennot ja aktiviteetit, myös matkustelu jää hetkeksi kuvioista pois.

Kuinka dramaattista tämä on omalle tyytyväisyydelle ja nouseeko ehkä muita prioriteetteja tilalle? Itse olen miettinyt niin, että vaikka muutaman kuukauden vuosittainen reissu on itselleni tärkeä asia, ei sen puuttuminen olisi kuitenkaan mikään suuri ongelma. Eikä etenkään nyt kuin sain vuoden reissuannokseni juuri kokea Filippiineillä.

Matkat ovat kyllä lisänneet elämänlaadun ja tyytyväisyyden kokemusta, mutta ei tyytyväisyyteni ole Suomessakaan ollen mitenkään uhattuna. Tässä tilanteessa eritoten olen kiitollinen, että voi viettää karanteenielämää kotona. Reissua katsotaan sitten taas talven lähestyessä, jos maailman tilanne antaa myöden.

Mitä parempi sopeutuja ja sopeuttaja on, sitä todennäköisemmin käy niin, että se mitä aiemmin (tai kriisin alkaessa) piti taloudellisena ahdinkona näyttäytyykin hetken harjoittelun jälkeen vain aiempaa tarkempana tapana käyttää rahaa. Tämä on sopeutumiskykyämme, sitä kuuluisaa resilienssiä.

Yksi tapa priorisoida voi  hyvin myös olla se, että priorisoi nykyisen kulutuksen säilymisen niin korkealle, että aikoo hankkia muualta lisää tuloja pitääkseen kulutason ennallaan.

Jos taas omassa taloudessa on varaa, eivätkä tulot ole tippumassa, kannattaa miettiä, miten muuten omaa rahankäyttönsä tässä tilanteessa priorisoi. On tietenkin hyvä, jos pystyy tukemaan pieniä yrittäjiä ja paikallisia toimijoita mahdollisuuksien mukaan ja kohdentamaan rahankäyttöään siinäkin mielessä entistä tietoisemmin.

Pohdi & toimi: Katso tiliotettasi tai muuta kuluseurantaasi. Tai aloita kuluseuranta, joka kestää vähintään 4 viikkoa. Merkkaa ihan rehellisesti, mitkä kulut ovat oikeasti pakollisia ja mitkä eivät. Erota välttämättömyydet ja mielihalut.

Tee Top 10 -lista tämän hetken kuluistasi ja laita kulukohdat tärkeysjärjestykseen, niin että ensimmäiset kululajit on niitä, joista ei oikeastikaan voi jättää kokonaan pois, kuten asuminen ja ruoka (mieti myös näiden sisällä olevaa liikkumavaraa).

Laita tärkeysjärjestykseen myös muut, ei niin elintärkeät kulukohdat. Kirkasta itsellesi, mistä tingit ensinnä, jos rahat eivät riitä ja mistä kuluista ei voi tinkiä. 

Täältä löydät kuluseurannan taulukkolaskurin täytettäväksi!

Lue lisää: Säästämiseen ja rahataitoihin liittyviä artikkeleita täällä.

Uskomukset suurennuslasin alle

Meillä voi olla myös talouteemme liittyviä ajatuksia, joiden uskomme aidosti olevan totta. Tarkemmin tutkittuamme huomaamme, että kyse on enemmänkin uskomuksesta ja tiukassa olevasta tavasta, ei faktasta..

Olen jossain yhteyksissä aiemmin kertonutkin, että saadessani vielä hyvää säännöllistä kuukausipalkkaa saatoin silti kokea, etten mitenkään pysty joka kuukausi säästämään 100 € rahastoihin, vaan jouduin välillä tiputtamaan säästettävän summan 50 € ja joskus jättämään pois kokonaan. 

Tämä ei tietenkään johtunut siitä, että se olisi ollut “totuus”, vaan se oli kokemukseni / uskomukseni tuolloin ja kuvasti myös tapaani priorisoida asioita. Nykyisillä rahankäyttötavoillani olisin voinut säästää kuukaudessa jopa 1500 €!

Mutta oliko minulla varaa tilata aamulehteä, ostaa vähän kalliimpaankin kosmetiikkaa, lähteä viikonloppuna viihteelle tai pikku reissuun? -Varmasti! Meillä on yleensä rahaa siihen, mitä pidämme kulloinkin tärkeänä, eli mikä tuottaa meille mielihyvää, tai mihin olemme tottuneet rahaa käyttämään. Sijoittaminen ei tuntunut tärkeältä, sillä olinhan suunnitellut olevani ”aina” palkkatöissä.

Olen seurannut omaa ja sivusta muidenkin ihmisten rahankäyttöä viime vuosina analyyttisemmin havainnoiden ja huomannut, että monilla meillä on tapoja, tottumuksia ja uskomuksia, jotka estävät ”fiksuinta” rahankäyttöä tai haittaavat sopeutumista muutokseen. En puhu nyt tietoisesta priorisoinnista, vaan enemmän sellaisista tietoisen toiminnan ulkopuolelle asettuvista toimintatavoista, joita voi muuttaa kyllä sitten, kun niistä tulee ensin tarpeeksi tietoiseksi ja haluaa muutosta tehdä.

Esimerkiksi uskomus tai pelko siitä, ettei tule pärjäämään taloudellisesti, voi torpata kokonaan haaveet elämänmuutoksesta tai irtisanoutumisesta esimerkiksi vakavassa burn out -tilanteessa. Ensin pitää tutkia omat prioriteetit, tuntuuko omassa sisimmässä oikeasti siltä, että oma terveys ja työkyky pitää uhrata tietyn elintason ylläpitoon tai  työpaikasta kiinnipitämiseen?

Kun tutkiikin omia arvojaan lähemmin, rehellisesti käsittelee kaikki taloutensa menot kuluseurannan avulla, tekee uuden budjetin ja tutkii potentiaalin vaihtoehtoisten tulojen hankintaan, alkaa ehkä näyttää toisenlaiselta. 

Ihmiset voivat kokea, etteivät he selviä ilman säännöllistä käyntiä pihviravintolassa tai kynsihuollossa. Vain tietty kasvorasva kelpaa ja tietynmerkkinen auto. Viikonloppuherkuista ei voi tinkiä tai pubikierrosta jättää väliin, yksi uusi kenkäpari pitää hankkia joka kuukausi. Vai pitääkö?

Priorisointi auttaa tässäkin. Voi olla, että joku elää pelkällä kaurapuurolla, voidakseen jatkaa auton käyttöä tai vaatteiden ostelua. Pääasia, että tärkeysjärjestyksen on itse linjannut.

Voimme olla kuitenkin myös sokeita omille kulutustavoillemme. Tai vähintäänkin mestareita oikeuttamaan tapojen säilyttäminen. Haluamme pitää kiinni siitä, mihin olemme tottuneet tai mikä tuottaa meille mielihyvää. Eikä kaikesta iloa ja mielihyvää tuottavasta toivottavasti tarvitsekaan luopua. Jos kuitenkin kaikki, mistä nauttii on maksullista tai jopa kallista kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään, miksi näin on. Joku uskomusrakenne ehkä kaipaa kyseenalaistusta.

Järjenvastaisistakaan rahankäyttötavoista ei tietenkään ole haittaa niin kauan, kun rahaa on riittävästi, mutta jos on tarkoitus voida sopeuttaa rahankäyttöä niukentuneisiin tuloihin saati säästää jotain tavoitetta varten, voi tulla haasteita.

Asteittainen vähentäminen on hyvä lähtökohta. Askel kerrallaan kulujen karsiminen tai menojen harventaminen sopii monille paremmin kuin radikaalimmat kerrasta poikki -ratkaisut. Aivot tottuvat tällaiseen siedätykseen helpommin. 

Pohdi: Mihin sellaiseen käytät rahaa, jota et oikeastaan tarvitse, mutta joka on automaatio, tottumus? Mitä ilman et usko pärjääväsi? Onko se oikeasti totta? 

Oman ostokäyttäytymisen rehellinen tutkiminen

Ajatusmalleja ja taipumuksia, jotka vaikuttavat toimintaamme etenkin ruokakaupassa voivat olla esimerkiksi seuraavan listan seikat. Ne voivat päteä muihinkin ostostilanteisiin. Toimintamalli saattaa olla jo lapsuuden kodista peritty, ja nämä osin alitajuiset tavat saattavat estää meitä sopeutumasta muuttuneisiin taloudellisiin realiteetteihin.

Itsetutkiskelu on aina hyödyllistä muutosten pohjalle, ulkoisia olosuhteita ei voi kontrolloida, mutta omia ajatuksiaan ja toimintatapojaan voi muovata.

Tunnistatko itsesi (tai jonkun taloutesi jäsenistä) jostain näistä?

  • Et voi valita edullisinta tuotetta, koska se antaa signaalin varattomuudesta (jota oma minäkuva ei edusta)
  • Et voi valita punalapputuotetta, koska se hävettää
  • Valitset aina tietyt tuotemerkit hinnasta riippumatta, koska olet tottunut niitä käyttämään (tuttuus ja turvallisuus, opittu malli, identiteetti)
  • Ostat kalleimmat tuotteet, koska minäkuvasi ja ihanteesi ovat muotoutuneet sellaisiksi (olet laatutietonen ja sinulla on kyllä varaa) 
  • Käytät aina tiettyä tuotetta tai ostostapaa, koska siihen olet oppinut jo lapsuudessa
  • Et ”osaa” katsoa tai arvioida hintoja, eli tulkita sitä millainen on vastine rahalle missäkin tuotteessa ( “kun ei ole ollut koskaan tarvetta”)
  • Mieliteko tai tunne voittaa talousfiksun ratkaisun (impulsiivisuus, mielihyvä -ohjautuminen)
  • Ostat aina kun on jokin hyvä tarjous, tarvitsit tuotetta tai et
  • Ostat ja teet valintoja miettien: “miltä tämä näyttää jonkun muun silmissä”, teet yksin ollessasi erilaisia valintoja kuin toisten seurassa (sosiaalisen hyväksynnän haku)
  • Ostat arvojesi mukaisesti lähi ja luomutuotteita, terveys ja kotimaisuus edellä, vaikka se tekisi taloudellesi hallaa

Sinällään monikaan näistä toimintamalleista ei ole mitenkään vaarallisia, ne voivat kuitenkin estää optimaalisen taloudenpidon toteuttamista muutostilanteissa, jos niitä ei osaa alkaa kyseenalaistamaan. Muutos lähtee aina kyseenalaistamisesta. 

Sekin on hyvä muistaa, että hyvinkin erilaiset rahankäyttötavat voivat tuottaa iloa, mutta eri ihmisille vähän eri syistä. Siinä missä toiset kokevat säästämisen tuskalliseksi kituuttamiseksi ja kaikesta kivasta luopumiseksi, toiset iloitsevat ja nauttivat hyvien löytöjen ja diilien tekemisestä. Säästöjen bongailu ja pienellä pärjäily on innostavaa, kun sen tietää vievän kohti jotain itselle tärkeää tavoitetta.

Pohdi: Millaiset ajatusmallit tai tunteet vaikuttavat ostokäyttäytymiseesi tietoisesti kuin ehkä tiedostamattasikin? Ovatko nämä ajatusmallit ja tottumukset itsellesi hyödyllisiä vai haitallisia? Mitä lähtisit muuttamaan?

Oman ostoskäyttäytymisen tutkiminen on hyödyllistä itsetutkiskelua, joka voi auttaa purkamaan taloudellisesti haitallisia toimintamalleja

Kuluttaja-minä muutoksessa

Tulotason putoamiseen ja kulutuskäyttäytymisen muutokseen liittyy monenlaisia tietoisia ja tiedostamattomia ajatuksia ja tunteita. Mitä muut nyt ajattelevat, kun siirryn Stockmannilta Tokmannin ja Lidlin asiakkaaksi? Tai kun ei pysty lähtemään illanviettoihin tai edes lounastreffeille samoin kuin ennen? 

Tilanne voi nostattaa häpeän ja kiusallisuuden tunteita. Kulisseja yritetään ehkä pitää pystyssä viimeiseen saakka ja tämä saattaa joillain johtaa vippailuun ja haitalliseen velkaantumiseen. 

Ratkaisevaa on taas kerran se, onko tilanne seurausta omasta tahdosta vai ulkoisista olosuhteista. Ja miten tärkeätä kuluttaminen, merkkituotteet tai varallisuuden osoittaminen ovat olleet omalle identiteetille. Toisille sellainen ei merkitse mitään, toisille se on hyvinkin tärkeä osa identiteettiä. Luopuminen tällaisesta minäkuvan osasta voi olla kivuliasta ja torjuntaa aiheuttavaa, ellei motivaatio siihen löydy ihmisen sisältä.

Omaa identiteettiä olisi hyvä pystyä muovaamaan uusiksi uudessa tilanteessa ja kokea häpeän sijaan ylpeyttä siitä, että saakin esimerkiksi 50% pudonneet tulot riittämään lopulta vallan hyvin, kun tarpeeton kulutus laitetaan tauolle ainakin toistaiseksi ehkä osa muutoksista jää pysyväksikin.

Uuden tietoisemman kuluttajaidentiteetin kehittyminen voi kestää kuitenkin tovin. Tulojen tippuminen käy usein nopeammin. Onneksi oman kuluttajaidentiteetin kanssa voi tehdä tietoisesti työtä ja tutkia millaisiin käsityksiin omasta itsestä kulutustottumukset ovat sidoksissa.

Monelle minimalistisempaan elämäntapaan ja kuluttamiseen siirtyminen on paitsi tapa vapauttaa rahaa, niin myös keino saada lisää henkistä ja fyysistä tilaa omaan elämään ja arkeen. Yksinkertaisempi elämäntapa voi hetken kokeilun jälkeen alkaa tuntua mielekkäältä ja merkitykselliseltä sekä auttaa uuden kuluttajaidentiteetin muodostamisessa. Ekologiset arvot voivat nousta myös tärkeämpään rooliin.

Mihinkään äärimuutoksiin ei ole tarvetta, mutta hyvä on lähteä miettimään omaa ostokäyttäytymistä ja minäkuvaa siihen liittyen. Voisiko positiivista minäkuvaa ja identiteettiä rakentaa jatkossa yhä tietoisemmilla talousteoilla ja harkitulla kuluttamisella?

Oman talouden taitava hallinnointi ja sopeuttaminen on taito ja kyky, eikä mikään häpeän aihe.

Keneltä tahansa onnistuu rahan tuhlaaminen tai käyttäminen kalliisiin tuotteisiin, silloin kun rahaa on käytettävissä. Se, että saa rahansa riittämään muuttuvissa tilanteissa sen sijaan vaatii hiukan paitsi sopeutumista, myös taitoja hallinnoida raha-asioitaan.

Tarkka ja kustannustehokas rahankäyttö / kuluttaminen on oma osaamisalueensa, jota voi kehittää ja josta voi olla ylpeä.

Pohdi: Miten oma minäkuvasi ja identiteettisi on sidoksissa kuluttamiseen ja varallisuuden ulkoiseen osoittamiseen? Tai osaatko arvostaa tarkan kuluttamisen taitoasi riittävästi?

Räätälöi ratkaisut omaan tilanteeseen sopiviksi

Jokaisen meidän tilanne on kuitenkin erilainen, siksi myös taloudellinen joustavuus ja parhaat keinot sopeuttamiseen vaihtelee. Jonkun on aina helpompi sopeutua kuin jonkun toisen. Selvähän se. 

Nopein tapa sopeuttaa talouttaan on kulujen ja kulutuksen vähentäminen, mutta yhtä hyvin voi pyrkiä lisätienestien tielle. Uusien tulojen hankinta on poikkeusoloissakin mahdollista, vaikka toki hankalaakin. Tulonhankinta voi tapahtua joko lisätyön tai yrittämisen kautta. Omasta tilanteesta ja voimavaroista riippuu onko tämä juuri sinulle sopiva toimintatapa.

Uudessa tilanteessa kaikki uudenlaiset luovat ratkaisut ovat tarpeen. Onko mahdollista kokeilla nyt jotain uutta alaa tai uutta tapaa työskennellä? Vaikkapa keikka- tai kausiluontoisesti. ”Omaan alaan” tai saatuun koulutukseen jumittuminen ei lisää vaihtoehtojen näkemistä, vaan oikeuttaa helposti uhriutumismentaliteettiä.

Tai voiko nykyisestä työstä tai osaamisesta tehdä tuotteen tai uudelleen muotoillun palvelun, voiko yrittäjä muuttaa olemassaolevaa liiketoimintaa uudenlaisiin toteutuksiin, oheisaloille, oheistuotteisiin jne. Nyt kannattaa kysyä ja kyseenalaistaa.

Ajasta ja paikasta riippumaton digiyrittäjyys, verkkokurssien ja palveluiden tarjoaminen verkossa, bloggaus tai verkkokauppa ovat paitsi muutenkin tämän ajan hengen mukaisia nyt aivan eritoten ajankohtaisia mahdollisuuksia lisätuloihin, joskin vähän viiveellä.

Se, että juuri oman ammatin työtä ei voi tehdä verkossa ei tarkoita sitä, etteikö mitään voi tehdä verkossa. Kynnys on tietenkin isompi aloittaa, eikä taloudellinen helpotus tule kovin nopeasti. Tulevaisuuden sopeutumista tällaisilla toimilla voi kuitenkin helpottaa, etenkin jos on ajan käytön puolesta nyt mahdollisuus laittaa jotain uutta vireille.

Lue lisää: Palkkatyöstä vapaayrittäjäksi? – Näin räätälöit oman toimeentulomallisi

Kaikki säästövinkit eivät käy kaikille, kuten eivät kaikki tienausvinkitkään. Jollekin säästöjen tie on ylipäätään helpompi kuin lisätulojen hankinta, toiselle taas toisinpäin. Itse olen ajatellut niin, että kun kulut on ajettu riittävän alas, voi rauhassa etsiä ja rakentaa niitä uusia tulonlähteitä.

Jokaisen on mietittävä keinot sopeutumiseen ja kulujen vähentämiseen niistä omista lähtökohdistaan ja oman talouden tuntemisesta käsin. Siksi paras sopeutumissuunnitelma on aina yksilökohtainen

Mitä nopeammin innostuu ratkaisujen etsimisestä ja oman talouden selviytymispaketin laadinnasta, sen parempi.

Pohdi & toimi: Listaa oman taloutesi vahvuudet ja heikkoudet, uhkakuvat ja mahdollisuudet (juu tee se SWOT), miltä sopeutumissuunnitelmasi näyttää tämän analyysin valossa, miten se vaikuttaa valitsemiisi keinoihin? Leikkaatko ensisijaisesti lisää kuluja vai etsitkö tapoja tienata?

Konkreettisia keinoja sopeuttaa omaa taloutta

Vähennä kuluja:

  • Budjetointi eli talouden suunnittelu käyttöön viimeistään nyt, etenkin ruokakauppakuluihin ja päätös pysyä budjetissa
  • Käy harvemmin ja harkitummin kaupassa ostoslistan kanssa
  • Jos ostat nyt isompia määriä ruokaa kaupasta, tee ruokaa valmiiksi pakasteeseen, pilko tarjoushedelmiä ja vihanneksia pieniin helppokäyttöisiin eriin pakkaseen -> näin vältät ruoka/rahahävikkiä
  • Yksinkertaista ruuanlaittoa muutamiin simppeleihin raaka-aineisiin, käytä omaa reseptiikkaa  (maalaisjärkeä)
  • Mieti, mitä muita “teen itse ja säästän” -keinoja voit käyttää: korjaa, ompele, askartele, nikkaroi, remontoi, hoida kauneutta ja terveyttä (etenkin jos aikaa on enemmän kuin rahaa, myöhemmin voi palata käyttämään palveluita)
  • Jos jotain vaatteita / tavaroita on välttämätön ostaa, katso nettikirpparit ensin
  • Laita ei välttämättömät -palvelut ja tilaukset tauolle
  • Kilpailuta esim. sähkösopimus, puhelin- ja nettiliittymät
  • Auto pois liikenteestä/vakuutuksista aina, kun ei muutamaan päivään ajoa
  • +Monet harrastukset, kulttuuririennot, ravintola- ja baarielämä tauolla pian muutenkin, mikä auttaa osaltaan kuluttajan taloutta sopeutumaan 

Markettiruuan lisäksi edullisia tuotteita voi etsiä esim. Fiksuruoka ja Matsmart -nettikaupoista. Etenkin kuivatavarakaapin täydennyksiin nämä kaupat kannattaa tsekata. Resq-sovelluksen kautta voit bongata edullista ravintola- ja kahvilaruokaa.

Omat top 7 tärkeintä tapaa vähentää kulujani ovat olleet:

  • Ruokakulut – suunnitelmallisuus, hintavertailut (hinta-vastine), budjetointi, hävikin karttaminen
  • Vaatteet ja tavarat ostan n.50% kierrätettynä ja vain tarpeeseen, myyn jatkuvasti myös jotain pois
  • Palvelut karsittu minimiin, vain aidosti tarpeelliset käytössä
  • Viihteellä käymisen ja alkoholin käytön vähennys / väliaikainen lopetus (osana muuta elämänmuutosta)
  • Mielihyvähakuisen ostelun ja syömisen lopetus (osana muuta elämänmuutosta)
  • Ulkomailla osan vuodesta viettäminen -> helpompi pysyä niukemmassa budjetissa ja voi kuitenkin jonkin verran hankkia palveluita ja syödä ravintoloissa 
  • Tahtotila & motivaatio – ”kun on tahtoa, löytyy keinoja”, ”saa enemmän kuin mistä luopuu”

Tilapäiset joustot maksuihin:

  • Asuntolainalle voi hakea lyhennysvapaata useimmissa pankeissa ilman lisäkuluja
  • Myös muiden lainojen maksuun voi perustellen hakea lisää maksuaikaa
  • Veroprosentin ja ennakkoverojen tarkistus

Lisää tuloja:

  • Myy tarpeettomat vaatteet ja tavarat nettikirppareilla, etenkin voi suosia niitä jonne tuotteet lähetetään tai joissa voi käyttää postitusta vähänkäytetty.fi, emmy.fi, zadaa-sovellus, tori.fi
  • Mitä muuta omaisuutta voit myydä?
  • Voitko vuokrata jotain, mitä omistat?
  • Lisätyöt keikkatyöalustoilla, vuokratyöfirmojen ja oman kunnan sijaisrekisterien kautta (poikkeusoloissa tässäkin on rajoituksia)
  • Liiketoimintaa nettiin? Oma sivusto/blogi? Verkkokauppa fyysisille tai digitaalisille tuotteille? 
  • Freelance -palvelujen tarjonta tai keikkojen etsintä valmiilla alustoilla (Upwork, Fiverr, Nerot, Freelanceri.info, Freelancer.com, virtuaaliassistenttipalveluja tarjoavat sivustot…) tai työpalveluksiin / yrittämiseen erikoistuneissa Facebook -ryhmissä
  • Tilapäiset tuet: hakisitko asumistukea tai pitäisikö tuen tasoa tarkistaa?
  • Muut korona-kriisiin liittyvät väliaikaiset tuet ja helpotukset, kuten yksinyrittäjän työttömyysturva
  • +nyt on paljon ilmaista tai alennushintaista koulutusta verkossa saatavilla, opiskele, jos vaan pystyt ja hyödynnä opit tulonhankinnassa!

Miten löytää se oma idea läppäriyrittäjyyteen?

Sijoitukset jouston välineenä?

Sopeutumisessa muuttuneeseen taloustilanteeseen  ovat itseäni viime vuosien aikana auttaneet tekemäni ennakkojärjestelyt, kuten säästöt ja sijoitukset. Myös omaisuuden suunnitelmallinen realisointi, kuten asuntojen remontointi ja myynti matkan varrella. Olen hyötynyt osingoista, koroista ja sijoituslainojen lyhennysvapaista.

Olen tarvittaessa käyttänyt säästöjäni, mutta myös pyrkinyt säästämään niitä takaisin. Olen myynyt osakkeita ja rahastoja ja sitten myöhemmin hankkinut takaisin.  Tietenkin pyrkien välttämään tappiot, mutta ensisijaisesti olen suhtautunut näihin talousjouston välineenä.

Koronakriisin tai vastaavan erikoistilanteen johdosta laskeneita rahastoja tai osakkeita ei mielellään kannata myydä tilanteen ollessa päällä, jos ei ole pakko tai ellei myynti näytä muuten kelpo diililtä. Itse tekisin pikkuhiljaa lisäyksiä. Jos kuitenkin saat jotain pääomatuloja (joista joudut maksamaan veroja), ei tappiollisten sijoitusten myynti aidon tarpeen tullen ole välttämättä mikään ongelma. Pitää suhteuttaa keinoja aina omaan kokonaistilanteeseen.

On hetkiä, jolloin sijoituksista ei kannata pitää kynsin hampain kiinni. Sijoituksiin kannattaakin suhtautua mielestäni välineenä, ei itsetarkoituksena, joita pitää vaalia hamaan maailman tappiin. Mitä enemmän on työkaluja tai välineitä hankkia liikkumavaraa omaan talouteen, sen parempi. Joskus sijoitusten realisointi tuo sitä liikkumavaraa.

Näitä omia varautumisjärjestelyjä kannattaa edistää ja puskurirahastoa kasvattaa aina niinä aikoina, kun oma talous on reilassa ja hyödyntää säästöjä / sijoituksia sitten tarpeen tullen, mutta aina ajallista harkintaa noudattaen. Puskurirahastoa kannattaa hankkia siis myös johonkin hiukan korkeampaa korkoa maksavaan pankkiin, ei pelkästään sijoituksiin.

Huomaa, että kaikki ne asiat, joita joudutaan nyt oppimaan; uudet työtavat, työskentely verkossa, luova ajattelu, vähentynyt kulutus ovat niitä taitoja, jotka edistävät myös vapaamman elämäntavan rakentamista! Nyt nämä taidot vaan tulevat monelle pakostakin opeteltavaksi. Toivon, kuitenkin että koettelemusten hopeareunus kirkastuu tulevaisuutta kohti mennessä.

Pohdi & toimi: Kirjaa lista oman taloutesi konkreettisista sopeutumiskeinoista tilanteessa, jossa rahaa on syystä tai toisesta aiempaa vähemmän käytössä. Listaa ainakin 10 kohtaa, joiden avulla vähennät menoja ja/tai lisäät tuloja. Laadi myös budjetti tilanteeseen, jossa tulot ovat aiempaa pienemmät.

Lue aiheesta lisää:
Osingoilla lisää vapautta
Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

Karikoista voi päästä yli selkeemmille vesille

(Visited 2 137 times, 1 visits today)

2 Comments

  1. Hintavertailija 23/07/2020 at 11:32 am

    Hyvä kirjoitus ja tärkeä nosto priorisoinnin tärkeydestä!

    Reply
    1. Rosita Juurinen 28/07/2020 at 5:50 am

      Kiitos Tomi, joo priorisointi on kyllä erinomainen työkalu!

      Reply

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.