Näin kartoitat oman vapausreseptisi perustan


Miten määrittää ne itselle parhaiten sopivat keinot luoda vapaampaa elämää lukuisten tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta? Entä onko toisen menestysresepti toimiva myös sinun kohdallasi? Tässä postauksessa käyn läpi eri lähtökohtia ja reunaehtoja, jotka vaikuttavat siihen, millä tavoin kunkin vapauspolku voi rakentua. Kartoita sinäkin omat lähtökohtasi!

Aitoja mahdollisuuksia vai pelkkiä mainossloganeita?

Kuluneen, noin viiden vuoden aikana, kun olen itse puhunut vapaamman elämäntavan luomisesta ja tutkinut vapauden eri polkuja on myös muiden vapausinnostuneiden määrä ollut selvässä nousussa. On tullut lisää tarjontaa ja mahdollisuuksia erilaisiin netin kautta operoitaviin bisneksiin, etä- ja freelancetöihin sekä sijoitustuotteisiin, joihin tarttumalla yhä useampi voi tehdä muutoksia ja rakentaa lisää riippumattomuutta elämäänsä.

Osa mainoslauseista ja lupauksista kalskahtaa kuitenkin omaankin korvaan varsin ylioptimistisilta ja saattaa aiheuttaa vastareaktiota ja hymähtelyä kuulijoissa. Osalle taas täysin järjenvastaiseltakin kuulostava mahdollisuus sytyttää toivon ja toiminnan kipinän.

Tiedostan hyvin, että olen itsekin esittänyt turhan helpon kuuloisia ratkaisuja vapaamman elämän tavoitteluun ja viljellyt innostuksissani sloganeita tyyliin: “Jos minä voin hidastaa oravanpyörää ja reissata, niin voit sinäkin!”. Sinänsä totta, mutta ei suinkaan aina ihan yksinkertaista. Kuulijan omasta tilanteesta riippuu onko kyseessä inspiroiva mahdollisuus vai epärealistinen huuhaa.

Itse olen aina uskonut asenteen voimaan. Ja siihen, että pitää vain päättää jotain, alkaa tehdä asioita ja pitää asenne kunnossa. Melkoisen pitkälle tälläkin on pötkinyt. Etenkin jos itse on voimiensa tunnossa, on helppo julistaa asenteen merkitystä ja jaella muillekin ohjeita.

Nykyisin ymmärrän kuitenkin yhä paremmin, ettei kaikille tällainen putoa ja on tilanteita, joissa asenteen tai ajatuksen voimasta puhuminen kohtaa pelkkää torjuntaa. Kun jokin tuntuu epärealistiselta ja mahdottomalta itselle on helppo jättää yrittämättä kokonaan. Ja jos lähteekin yrittämään, voi oma skeptisyys niin toimintamallin kuin omien mahdollisuuksien suhteen katkoa helposti siivet tekemiseltä.

Tiedostan nyt itsekin yhä paremmin myös sen työmäärän ja vaadittavat voimavarat, mitä vapaamman tien raivaaminen edellyttää. Uusia riippumattomampia toimeentulon lähteitä opiskellessa ja rakennettaessa saa todella laittaa itsensä ja vuorokauden tunnit likoon. Myös sitä luottamusta omaan tekemiseen täytyy pitää koko ajan yllä. Siksi innostukseeni on tullut mukaan vielä lisää malttia ja jalat maassa (sekä kädet savessa) -asennetta.

Mahdollisuuksien ylitsepursuava hehkuttaminen voi ärsyttää etenkin heitä, jotka elävät itse hankalassa elämäntilanteessa. Jos esteitä tuntuu olevan enemmän kuin mahdollisuuksia, ihminen voi kyynistyä nopeasti. Jos maailma ja sen mahdollisuudet ei tunnu olevan itselle auki, naurahdellaan tai tuhahdellaan helposti moiselle vapaushaihattelulle. Täysin ymmärrettävää, mutta samalla harmillisesti skeptikkoja itseään jumissa pitävää.

Vaikka edelleen ajattelen, että tahtotila ja hyvä asenne ovat ratkaisevan tärkeitä, ovat myös monenlaiset elämän realiteetit tulleet yhä tutummiksi. Omia haasteitani kohdanneena ja muiden vapautta tavoittelevien vaiheita joitakin vuosia seuranneena, tiedän hyvin millainen savotta meillä on päivittäin edessä itsemme ja tavoitteidemme kanssa eteenpäin pyrkiessä. Välillä nousee seinä pystyyn. Välillä onneksi asiat rullaavat jouhevammin eteenpäin.

Optimismissa ja mahdollisuuksien alleviivaamisessa ei ole kuitenkaan mitään vikaa, päinvastoin. Tarvitsemme niitä uskaltaaksemme ja jatkaaksemme hankaluuksistakin huolimatta. On kuitenkin hyvä pohtia, mitkä kaikki asiat mahdollisuuksiimme ja käytössämme oleviin vapauden luomisen keinoihin kulloinkin vaikuttavat.

Tämä avaa ymmärrystä myös siitä, miksi jokin toimintamalli on yhdelle mahdollisuus ja menestysresepti, samalla kun se on toiselle “katteeton lupaus”. Saamme siten perspektiiviä ja välineitä kohdistaa huomio ja toimenpiteet sinne minne kuuluukin. Jotta löydämme parhaat keinot vapaustavoitteidemme saavuttamiseen.

Tuntuuko maailma olevan sinulle auki vai ei?

Onnistumisen reseptit – voiko niitä kopioida muilta?

Oman elämänmuutokseni myötä ryhtynyt työhön, jossa pyrin jakamaan inspiraatiota ja elämän muovaamisen reseptiikkaa muillekin. Ja rehellisyyden nimissä olen joutunut aika ajoin pysähtymään myös sen kysymyksen äärelle, että missä määrin minun reseptit on siirrettävissä sinun, toisen ihmisen elämään? Tai voinko minä onnistua jonkun muun laatimalla reseptillä, jos käytössämme on lähtökohtaisestikin eri raaka-aineet ja työvälineet?

Elämäntaitojen opettamisessa ja erilaisissa valmennuksissahan on usein kyse on siitä, että asiassa jo edenneiden, kokeneempien ja onnistuneiden malleja opetetaan muillekin samoihin päämääriin haluaville. On täysin lu0nnollista, että itsellä toiminutta kaavaa jaetaan innostuneesti eteenpäin.

On myös helppo ajatella, että kun tuo onnistui, niin minäkin voin saavuttaa samat asiat, kulkemalla vain sitkeästi onnistujan jalanjäljillä. Toki tässä piilee iso osa totuutta, mutta koko totuudessa on vielä liuta muitakin tekijöitä.

Emme voi täysin suoraviivaisesti verrata itseämme muihin ja ajatella, että omaksumalla jollekin toiselle toimivat mallit ja kaavat pääsemme samoja askelia tismalleen samaan lopputulokseen. Parhaassa tapauksessa voimme päästä hyvän matkaa oikeaan suuntaan, mutta menetelmän toimivuuteen vaikuttaa aina myös se, kuka sitä soveltaa. 

Voimme oppia meitä pidemmällä olevilta hyödyllisiä periaatteita ja tekniikoita sekä välttää joitakin yleisiä virheitä. Mutta myös yksilöllisiä ns. inhimillisiä tekijöitä on aina kuvassa mukana.

Erovaisuutemme vaikuttavat siihen, että joudumme soveltamaan oppimiamme asioita omaan ainutlaatuiseen tilanteeseemme. Emmekä voi valitettavasti ulkoistaa kaikkia virheitämme esikuvillemme tai opettajillemme.

Jo aiemmassa työssäni päihdeongelmien ehkäisyssä oli selvää se, että yksinkertaiset sloganit tai patenttiratkaisut eivät riitä pitämään ketään kuivilla. Eikä sama resepti auta ratkomaan erilaisten ihmisten haasteita, sillä yksilölliset lähtökohdat, resurssit ja taustat ovat aina mukana yhtälössä. Polku muutokseen on viitoitettava myös näitä tekijöitä huomioiden. Ihan sama ajatus pätee kaikenlaisiin elämänmuutoksiin, myös vapauden lisäämiseen elämässä.

Näenkin, että se oma vapauscocktail rakentuu pitkälti yksilöllisistä lähtökohdista ja niihin istuvista keinovalinnoista käsin. Sopivan vapausreseptin perustaa voi alkaa kartoittamaan pohtimalla seuraavia itsetuntemuskysymyksiä.

Kuka olet?

Se, millainen tyyppi  ja persoona olet, luo vääjäämättä perustan niille keinoille, joihin sinun kannattaa alkaa keskittymään. Sinä et ole standardi.

Mistä juuri sinä innostut, mitä osaat ja mikä on itsellesi luontainen tapa toimia?  Lähde niistä liikkeelle. Vaikka jollain olisi tarjota hyvä bisnesidea, jolla sinäkin voisit tienata vapauseuroja, tämä ei vielä tarkoita, että kyseessä olisi sinun juttusi tai että kannattaisi lähteä suinpäin hommaan mukaan.

On olemassa monenlaisia mahdollisuuksia rakentaa tulonlähteitä vapaamman elämän kivijalaksi. Kaikki niistä ei natsaa kuitenkaan suoraan juuri sinun persoonaan, intresseihin, arvoihin tai osaamisiin. Mielestäni on tärkeää, että se miten vapauttaan lähtee rakentamaan on itselle mielekästä, luontevaa ja sellaista, jonka takana voi aidosti seistä.

Tämä oman persoonallisuuden huomioiminen pätee ihan säästämisen keinoihin kuin sitten niiden uusien tulonlähteiden rakentamiseen. Jollekin on helppoa ja luontevaa karsia kulutusta, toinen on haka löytämään uusia tienaamisen tapoja.

Kun luet netissä tarinoita siitä, miten joku on onnistunut luomaan varallisuutta ja kassavirtoja palkkatyön ulkopuolella, kannattaa aina miettiä, että olisiko nuo keinot oikeasti myös itseäsi varten. Poimi sitten ne, jotka ovat.

Jollekin voi sopia osakemarkkinoihin perehtyminen ja sijoittaminen pörssiin, jollekin vuokranantajana toimiminen, jollekin taas verkostomarkkinointi tai somevaikuttajuus sopii erittäin hyvin, mutta entäpä juuri sinulle?

Tartumme herkästi muiden innostamana asioihin, jotka eivät lopulta olekaan meitä itseä varten. Jos tekeminen ei ota onnistuakseen, voi iskeä lamaannus ja jopa luovuttaminen. Kyse voi olla paitsi sinnikkyyden puutteesta, myös itselle väärästä keinosta ja liioista odotuksista.

Jos tuntuu, että jokin tietty vapauttasi lisäävä toiminta- tai ansaintamalli olisi sinua varten, niin lähde tutkimaan sitä tarkemmin ja pidä sitä yhtenä vaihtoehtona oman suunnitelmasi agendalla. Jos taas tiedät sisimmässäsi jo alkuun, että et ehkä kykenisi toimimaan luonnikkaasti kyseisellä toimintamallilla tai liiketoiminta-alalla, niin ei kannata väkisin lähteä vääntämään.

Oman mukavuusalueen reunoja kannattaa toki jossain määrin ylittää ja haastaa itseään. Täysin uusiakin aluevaltauksia voi löytyä. Motivaation ja innostuksen jatkuvuuden varmistamiseksi on hyvä fokusoida kuitenkin ensin niihin suuntiin, joihin sinulla on luontainen kutsumus, into ja palo. 

Mitä ajattelet, miten asennoidut?

Omilla ajatuksilla omista mahdollisuuksista on tietenkin suuri merkitys osana eteenpäin menemistä. Jos sisäinen puhe ja ajatukset ovat kannustavia ja mahdollisuuksiin luottavia, on selvää, että tekeminen sujuu, eikä innostus lopahda pieniin vastoinkäymisiin.

Jos taas omilla ajatuksilla on tapana kääntyä pessimismin ja kyynisyyden suuntaan, ovat lannistuminen ja luovuttaminen nopeammin vastassa, varsinkin jos eteneminen alkaa takkuamaan.

Monilla on jo lähtökohtaisesti kielteinen näkemys omista mahdollisuuksistaan. “Ei onnistu minun kohdalla!” Menneet kokemukset tai haastavan nykytilanteen havainnointi saattavat hiekoittaa tehokkaasti unelmiin tarttumista ja muutoksen mahdollisuuksiin uskomista. Epäilys ja epävarmuus iskevät nopeasti, jos mieli takertuu liikaa siihen mitä on, tai mitä on aina ollut. Tästä tulee valitettavan helposti negatiivinen kierre.

Se mihin uskoo, on itselle totta tai voi tulla todeksi. Jos uskoo, ettei pysty koskaan muuttamaan olosuhteitaan, tai että kolmen kuukauden vuotuinen talvehtiminen tropiikissa nyt vaan ei ole itselle mahdollista, niin silloinhan se on totta ja totena pysyy.

Omissa ajatuksissa on kuitenkin se hyvä puoli, että niitä voi alkaa kyseenalaistamaan ja muokkaamaan uuteen suuntaan. Harjaantumista ja sitkeää harjoittelua se voi vaatia, mutta tämän taidon harjoittaminen on sentään ilmaista ja jokainen voi tehdä sitä päivittäin. Jos tässä lähtökohdassa on mielestäsi petraamisen varaa, kannattaa se ottaa heti työn alle!

Mitkä ovat lähtökohtasi ja taustasi?

Vaikka eilinen ei saisi määrittää liikaa sitä, mitä olemme tänään tai huomenna, sillä on omat vääjäämättömät vaikutuksensa. Millaiseen perheeseen ja ympäristöön olemme syntyneet viitoittaa aina jossain määrin tietämme, ajatuksiamme ja valintojemme suuntaa.

On aivan eri rakentaa vapauskassaa tai riittävää varallisuutta passiivisia tuloja varten, jos on jo pohjalla pääomia, joita voi hyödyntää tai muuta taloudellista tukea käytössä. Se, miten rahaan on lapsuuden perheessä suhtauduttu ja millaisia rahataitoja on lähipiiristään omaksunut on myös tärkeä seikka, joka vaikuttaa joko mahdollistavasti tai rajoittavasti.

Muutkin lapsuudessa ja nuoruudessa rakentuneet ajatusmallit elämästä ja omista mahdollisuuksistamme voivat olla merkityksellisiä sen kannalta, millaisia riskejä uskallamme ottaa, ja miten luotamme elämään, itseemme ja omiin valintoihimme.

Omalle matkalle on voinut osua aikoja, jolloin on tehnyt jälkeenpäin tarkastellen vääriä tai hölmöjä valintoja. Nämä valinnat voivat olla haastavana riippakivenä tämän päivän mahdollisuuksia kartoitettaessa. Luottotietojen menetys, konkurssi tai huonot velat rajoittavat keinovalikoimaa säästöjen ja sijoittamisen suhteen. Vapauskassan kartutus ja taloudellisesti riippumattomammat ajat voivat näistä lähtökohdista voi tuntua suurelta haasteelta.

Ei auta yhtään, vaikka saisi millaisia asuntosijoittamisvinkkejä, jos ne perustuvat mittaviin sijoituslainoihin tai kiinnitettävään pääomaan, joihin itsellä ei ole mahdollisuuksia. Huomio ja voimavarat on siirrettävä muihin keinoihin.

Olennaista on ymmärtää se mistä tulee, mitä valintoja on jo tehnyt ja mitä on jatkossa tehtävä toisin, jotta pääsee lähemmäksi sitä unelmiensa elämää. Mennyttä ei pidä jäädä murehtimaan, eikä etenkään saa antaa sen lamauttaa, vaikka tilanne näyttäisi miten ylitsepääsemättömältä. Tämä on toki helpommin sanottu kuin tehty.

Rajoitteiden yli pääsee parhaiten, kun keskittyy siihen mitä voi tehdä, mikä on mahdollista ja mitkä ovat omat vahvuudet ja potentiaali. Ja alkaa toimia määrätietoisesti, ilman että harmittelee yhtään omia hölmöilyjään, jonkun muun parempia lähtökohtia tai käyttää turhaan aikaa vertailuun.

Vaikka realiteetit onkin hyvä tiedostaa, yksi pahimmista esteistä voi olla niihin takertuminen, epäonnistumisten tai jumitusten selittely. Haastavissa lähtökohdissa voi piillä kuitenkin myös se muutoksen voima, jonka avulla ponnistat ja näytät kaikille!

Mitkä ovat olosuhteesi  ja resurssisi nyt?

Henkilökohtainen resurssi- ja tilannekartoitus on siis ihan olennaisimpia asioita. Kun tietää missä on nyt, on helpompi suunnitella reitti sinne minne on menossa. Jos on menossa Helsinkiin, reitti ja matkustuskeinot ovat jokseenkin erilaisia riippuen siitä onko starttipaikkasi Kittilä, Kauhajoki vai Kauniainen. Siksi tismalleen sama kartta ei passaa eri asemilta ja suunnista matkaan tuleville.

Meillä vapaamman elämäntavan tavoittelijoilla on eittämättä keskenämme erilaiset aika-, raha-, osaamis- ja energiavarannot käytössämme. Toki resursseja voi olla muitakin, mutta nämä nyt ainakin ovat merkityksellisiä.

Hyvällä asenteella, kovalla työllä, luovuudella ja määrätietoisuudella voidaan kiriä pidempääkin takamatkaa. Ei ole myöskään sanottua, että Kauniaisista pääsisi välttämättä nopeammin Helsinkiin kuin Kittilästä. Moni tekijä vaikuttaa.

Ei hyvätuloinen pysty välttämättä säästämään sen nopeammin vapauskassaa kuin pienituloinen. Teot, taidot ja ajatukset omaan talouteen liittyen voivat olla paljon ratkaisevampia. Toisilla on elämäntilanteesta riippuen enemmän aikaa tai energiaa käytössään kuin toisilla. Toiset osaavat käyttää vähäisenkin resurssin taitavasti. Resurssien käyttötaidoissa on siis aina eroja. Eli pelkkä resurssien määrä ei suinkaan aina ratkaise. Näitä taitoja voi onneksi myös kehittää!

Ehkä naapurillasi on 20 000 € säästökassa jo plakkarissa, kun sinulla sen sijaan  lähtötilanteessa 20 000 € kulutusluottovelat niskassa. Tai toisinpäin. Se ei kuitenkaan meinaa yhtään mitään sinun matkasi kannalta. Jollain on aina paremmat tai huonommat lähtökohdat ja resurssit. Se merkitsee, mitä päätät tehdä tavoitteesi eteen tänään ja joka päivä tästä eteenpäin.

Pitää siis olla armollinen itseään kohtaan tilanteissa, joissa resurssit eivät lähtökohtaisestikaan ole samat kuin jollain toisella kanssaihmisellä. Liian moni heittää pyyhkeen kehään jo ennen matsin alkua. Samoin pitää olla pelisilmää ymmärtää, milloin itselle toimivat konstit eivät ole jotakuta toista varten.

Osaan resursseistaan ja olosuhteistaan voi onneksi halutessaan vaikuttaa varsin nopeasti ja nämä vaikuttamisen paikat on hyvä oppia tiedostamaan. Mutta joidenkin asioiden kanssa on vain elettävä hyväksyen tai vähitellen haasteita edukseen kääntäen.

keinot vapaampaan elämään
Jokaisen polku vapaampaan elämään muodostuu omanlaisekseen

Mitä oppeja ja toimintamalleja noudatat?

Tämä on se osa-alue, jolla voimmekin tehdä paljon. Kun tiedämme tavoitteemme ja suunnan, mihin haluamme edetä on tärkeää tehdä päätöksiä ja linjata se, mitä kaikkea tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan.

Talvehdinnat palmun alla eivät ota tapahtuakseen, ellemme kartoita menetelmiä, tee suunnitelmia, strategioita ja tehtävälistoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Niin, ja ala toteuttaa niitä.

Oikealla tiellä pysymiseksi tarvitaan usein opasteita ja karttureita. Sekä inspiraation lähteiksi mielikuvia ja fiilistelyä tavoitellusta määränpäästä.

Joku, joka on kulkenut saman matkan tai lähtenyt liikkeelle sieltä, mistä sinäkin voi olla hyvä tietolähde ja kartturi. Itse pidän hyvänä sitä, että on erilaisia opettajia ja mentoreita. Jokaiselta voi poimia jotain hyödyllisiä ohjeita ja vinkkejä omaan reppuun. Itselle sopivan mentorin tai esikuvan tunnistaa siitä, että hänen sanansa ja ajatuksensa resonoivat positiivisesti sinulle, saavat aikaan toimintatarmoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Toisinaan hyödyksi voi olla myös toisenlainenkin opettaja, sellainen joka tuo peilin nenäsi eteen, laukoo totuuksia brutaalin rehellisesti ja pakottaa sinut ottamaan vastuun omasta tilanteestasi ja tuloksistasi. Ja tekemään ehkä jotain toisin, jotain mikä ei välttämättä tunnu aluksi kivalta. Hankaluus- ja epämukavuusalueilla ei kuitenkaan kannata väkisin hengailla, jos siellä vain ahdistuu.

Lukemalla kirjallisuutta, blogeja, artikkeleita, katsomalla hyödyllisiä valmennusvideoita ja seuraamalla inspiroivien ihmisten matkaa valmennat jo itse itseäsi.

Usein tekemiseen ryhtyminen ja tekojen tiellä pysyminen voi edellyttää myös konkreettisempia apuja muilta samanhenkisiltä tai ainakin samojen asioiden kanssa toimivilta, tavoitteissaan jo edenneiltä ihmisiltä. Etenkin haastavien lähtökohtien tai muiden muutoshankaluuksien selättämisessä voi olla hyvä ottaa vetoapua ja oppia muilta.

Tavoitteen eteen tehtävä työ?

Olen saanut niin omakohtaisesti kuin muita seuraten nähdä, miten paljon työtä uusien suuntien ottaminen, muutokset omassa taloudessa, toimeentulolähteiden kehittely ja jatkuva opiskelu vaatii. Usein valmennuksissa sanotaan, että oman nettiyritystoiminnan tai taloudellisen vaurauden kasvattaminen on periaatteiltaan yksinkertaista, muttei suinkaan helppoa. Ja tämä jos mikä pitää paikkansa.

Sama kun sanotaan liikakilojen kanssa tuskailevalle, että on yksinkertaista pudottaa painoa, pitää vain kuluttaa enemmän kuin syö. Raha-asioissa vähän toisin päin, pitää kuluttaa vähemmän kuin mitä kerryttää. Simppeliä eikö vaan? Mutta ah, miten haastavaa voi olla viedä nämä yksinkertaiset itsestäänselvyydet käytäntöön ja toteuttaa pysyvät muutokset kerryttämisen ja kuluttamisen suhteissa.

Joten työtä, tietoisia muutoksia, päätöksiä, luopumisia ja uudesta innostumista siis todella tarvitaan. Ei ole oikein muuta tietä. Se, että tietää jotain, ei myöskään yleensä riitä. Meistä jokainen tietää teoriassa, miten monet asiat pitäisi tehdä, mutta emme tee niin.

Käytännössä valitsemme liian usein nopean mielihyvän tai jonkin muun itsellemme siinä hetkessä helpomman tien. Vaikka se olisi myrkkyä tavoitteellemme ja aiheuttaisi jonkinlaisen morkkis-krapulatilan sekä viivettä tavoitteen saavuttamisessa.

Uskon siihen, että kova työ ja oikeiden asioiden tekeminen oikeissa paikoissa vie eteenpäin ja aina sinne vapaamman elämän kiihdytyskaistalle. Joillain on hurja draivi ja tehokkuus edetessään tavoitteissaan. Kovalla sykkeellä (tai vähäeleisemmälläkin tehotekemisellä) hyviin tuloksiin voi päästä suht nopeastikin. Energiapiikit ja innostuksen puuskat kannattaa hyödyntää oman vapaustavoitteen eteen tavalla tai toisella.

Jos taas jaksaminen on alkujaankin vähissä, pitää hyväksyä verkkaisempi tahti. Eikä herpaantua, vaikka muut tuntuvat kiihdyttävän oikealta ja vasemmalta ohi.

Oman kapasiteetin vaihtelujen kanssa olen tässä joutunut itsekin painiskelemaan  viime vuosina. Se, että “päättää vaan ja runttaa asenteella” ei enää aina onnistukaan. Ja vitsit, miten se harmittaa. Hyväkään asenne ei auta, jos pää tai keho ei toimikaan niinkuin ennen. Tällöin pitää sopeuttaa tavoitteet ja tekemiset kohtuullisiksi omiin resursseihin nähden ja edetä ihan siihen omaan tahtiin.

Asenne ja tahtotila auttavat kuitenkin tekemisen jatkamisessa haastavampinakin aikoina. Ilman tekoja ja työtä kun ei pääse eteenpäin.

Monta tietä samaan päämäärään

Johtopäätöksenä palaan siihen ajatukseen, että eri lähtöasemilta on samaan päämäärään erilaiset reitit ja siten erilaiset kartat. Aika itsestäänselvää, silti joskus unohtuu.

Jos tavoitteena on hankkia vapaamman elämän kivijalaksi vaikkapa puolen miljoonan euron omaisuus, on velkaantuneella työttömällä vs. omaisuutta kerryttäneellä hyvätuloisella palkansaajalla siis luonnollisesti erilainen matka kuljettavana.

Samoja periaatteita on kummankin hyvä sisäistää ja noudattaa, ja mahdollisuudet saavuttaa tavoite on kummallakin, mutta erilaiset reittikartat heille väkisinkin piirtyy. Toiselle on tarjolla helpommin tiettyjä oikopolkuja kuin toiselle.

Eikä siis kannata tuijottaa yhtään jonkun muun navigaattoriin omaa matkaa tehdessään ja lannistua, kun toisella päämäärään onkin enää 30 km, mutta itsellä vielä 3000 km. Toki aina voi kysyä toiselta vinkkejä matkantekoon ja katsoa voiko niitä sovittaa siihen omaan reittikarttaan. Joka rotkoon tai umpikujaan ei kannata tietämättömyyttään tai jääräpäisyyttään mennä.

Tästä on kyse valmennuksissa ja elämäntaito-ohjeissa, että saat käyttöösi tietoa maastosta ja suositeltavista reiteistä ja tarvittaessa tarkemmankin ehkä juuri sinun tilanteeseen räätälöidyn “kädestä pitäen” -opastuksen, miten kiertää se pahin ryteikkö ja päästä nopeimmin upeille mestoille.

Omista lähtökohdista ja voimavaroista riippuu, millä askelilla parhaiten pääsee liikkeelle, kenen kanssa matkaa kannattaa taittaa ja minkä reitin lopulta valitsee tai raivaa.

Keinoja rakentaa vapaampaa tulevaisuutta on monia, mutta ihminen omine persoonallisine ominaisuuksineen ja hänen yksilöllinen tilanteensa määrittävät sen, mitkä keinot ja strategiat tulevat kenelläkin parhaiten kyseeseen. Ja mitä ovat kullakin ne aiheet ja tekemiset, jotka sytyttävät itsessä innostuksen kipinän ja saavat aikaan toimintaa, joka vie kohti päämäärää. Jollekin pelkkä rahantekomahdollisuus riittää, toinen tarvitsee muunkinlaisia sytykkeitä omaan tekemiseen. Itsetuntemus on huikea kartturi, sitä kannattaa kehittää!

Olipa lähtöpiste mikä tahansa, matkalle kohti uusia mahdollisuuksia, kohti omaa tavoitetta kannattaa aina lähteä. Jollei siis ehdottomasti halua jäädä paikalleen lähtöpisteeseen. Mitä pidemmältä ja hankalammalta matka lähtökohtaisesti tuntuu, sitä nopeammin kannattaa startata ja ryhtyä selvittämään toimia, joiden avulla päästä ne ensimetrit oikeaan suuntaan.

Kartoita siis oma lähtötilanteesi ja lähtöpisteesi hyvin. Tunnista ne vahvuudet ja haasteet, jotka sinun lähtöasetelmissa vaikuttavat. Etsi omaan tilanteeseesi parhaiten sopivat työkalut, välineet ja tuki tarvittavien askelten ottamiseksi. Voit hyvin aloittaa menetelmillä ja opeilla, jotka muut ovat kokeneet hyväksi. Testaile niitä rauhassa, mutta älä niele purematta “valmiita ratkaisuja”, ettet pety.

Kokemuksen karttuessa voit soveltaa ja tuunata reseptiikkaa sellaiseksi, että se sopii juuri sinun elämääsi ja makuusi, ja on toteutettavissa niillä välineillä, joita sinulta löytyy. Lopulta meistä jokainen hienosäätää sen oman reseptinsä vapaampaan elämään, niillä omilla mausteillaan ja taidoillaan.

Lue lisää: 3 periaatetta, jotka auttavat tekemään tavoitteesta totta

Lopuksi pieni harjoitus omien vapauskeinojen ja -resurssien kartoitukseen:

Pohdi omia voimavarojasi ja resurssejasi, ovatko ne:

  • taitoja ja osaamisia, joita voit hyödyntää lisätienesteiksi tai omassa bisneksessä?
  • omaisuutta ja pääomia, joita voisit nykyistä paremmin hyödyntää?
  • asennetta, tunnetta, tahtotilaa ja määrätietoisuutta?
  • luovuutta kehittää tulovirtoja vapaampaan elämään?
  • sosiaalista taitavuutta ja hyviä verkostoja?
  • vapaata aikaa / kyky tehokkaaseen ajankäyttöön?
  • kiinnostusta ja kokemusta asioihin / aloille, joissa potentiaalia tienesteihin
  • tilanteet, toiminnat, joissa olet eniten elementissäsi?
  • innostuminen ja kyky motivoida itseä ja ehkä muitakin?
  • oppimisen ja kehittymisen halu?
  • rohkeus, hallittu riskinottokyky?
  • kyky olla välittämättä liikaa muiden sanomisista tai ajatuksista, kehtaamistaidot?
  • jokin juuri sinun persoonaasi liittyvä erityispiirre?

Kirjoita siis ylös omat resurssisi ja kuvaile, miten ne konkreettisesti voivat auttaa sinua luodessasi lisää aika-, paikka- tai taloudellista riippumattomuutta = vapautta elämääsi.

Sinun polkusi, sinun lähtökohdistasi!

Jos haluat kartoittaa omaa lähtötilannettasi tarkemmin, lataa tästä ilmainen työkirja!

(Visited 395 times, 1 visits today)

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.