Asettumista Australiaan – Osa 1

Saavuimme Australian länsirannikolle Perthiin jokin aika sitten. Tai tarkalleen ottaen 9.2.2016. Koska nyt ollaan taas uuden vaiheen äärellä, ajattelin muutaman seuraavan postauksen omistaa alkuvaiheiden kuvaukselle siitä, miten täällä on elämä lähtenyt käyntiin.

Mutta mennään aluksi hieman taaksepäin ja reissun taustoihin. Millä ajatuksin Ausseihin lähdimme? Monellahan on selkeät kuviot ja suunnitelma tänne tullessa. Usein on kyseessä vuoden working holiday -jakso, jonka aikana reissataan, hengataan ja työskennellään.

Joillakin se on muu maanosaan tutustumis- ja kiertomatka. Jotakuta on onnistanut saada paikallisen työnantajan sponssaama viisumi ja sitä myöten sitten tullaan tänne hommiin. Meidän ajatuksemme oli hieman jäsentymättömämpi.

Aussimanner+lippu

Miksi ja millä ajatuksin Ausseihin?

Oikeastaan itse olisin varmaan tyytynyt Kaakkois-Aasian turneisiin vielä usean vuoden ajan, mutta kumppanin ajatuksesta tämä lähti. Hänellä vielä mahdollisuus WH -viisumiin (pitää hakea ennenkuin täyttää 31) ja sitä myöten tilaisuus koetella siipiään Australian työmarkkinoilla.

Eihän ole mikään salaisuus, että Ausseissa rakennuksilla ja etenkin kaivoksilla voi tienata varsin mukavasti ja samalla mahdollisuus elellä uudessa kiinnostavassa ja ilmastoltaan Suomea miellyttävämmässä ympäristössä. No kaivosbuumi tosin on melkolailla romahtanut, mutta arvelimme että jotain kelvollista työtä täältä löytää, jolla itsensä elättää paremmin kuin Aasiassa.

Meininkinämme oli siis, että lähdetääns katsomaan, miten se elämä ja duunit Ausseissa lähtisi pyörimään. Tavoitteena saada Jii:lle töitä ja asettua johonkin asustelemaan, niin että itse voisin omistautua kirjoittelemaan eteenpäin lukuisia idea-asteella olevia blogeja, e-kirjaa ja e-oppaita.

Toki kaiken duunailun ohella olisi sitten mahdollista nähdä tätä upeaa mannerta ja ihmetellä tarkemmin sen ainutlaatuista luontoa sekä fiilistellä rentoa aussielämää.

Valmistautuminen? – So not

Emme oikeastaan valmistautuneet mitenkään Aussi -vaiheeseen reissuamme. Hektinen syksy vei itseltä sen verran mehuja, ettei siinä enää paljoa Australiaa googlailtu. Hieman selvitettiin, miten viisumit haetaan sitten, kun se aika on ja vähän jututettiin etukäteen hiljattain Ausseissa olleita tuttujamme. 

Tiedän, että jotkut valmistautuvat moiseen reissuun jo yli vuotta aiemmin, mutta tottuneina reissaajina lähdettiin sillä ajatuksella marraskuussa Thaimaahan, (jossa minulla oli se Phuketin pesti odottamassa), että rahatilanteen ja fiiliksen mukaan siirrytään jossain vaiheessa talvea kohti Ausseja ja otetaan asioista tarkemmin selvää sitten, kun se ajankohtaista. 

Eli melkoisen takki auki lähdettiin. Ajateltiin, että jos täällä sitten elo tökkii, ei viihdytä tai ei löydy Jii:lle töitä niin tullaan takaisin Thaikkulaan. Suomeen olimme suunnitelleet tulevamme kesällä, kenties lähinnä poikkeamaan. Ihan hyvältä tuntui tällainen ”katsotaan miten asiat menee, eikä stressailla”-tyyli.

Miksi Perth ?

Emme olleet ehtineet etukäteen juuri edes tutustumaan Perthiinkään sen enempää. Jii oli jotain työkuvioita hieman googlaillut ja oikeastaan hänen toiveidensa pohjalta valikoitui siis Perth. Tavoitteena, että ehkä jossain vaiheessa jokin kaivosduunikin lähiseuduilta tärppäisi. Ja Perthissä ei olisi ainakaan niin paljoa WH -sakkia kuin Itä-rannikolla.

Tiedettiin, että kyseessä oli yksi maailman eristäytyneimmista miljoonakaupungeista (maantieteellisen sijaintinsa suhteen) eli Länsi-Australian ainoa iso kaupunki. Että tällaisilla eväillä matkaan. 

Perth Kings Parkista ihaltuna

Itse olin käynyt edellisen kerran Ausseissa lähes 10 vuotta sitten ja silloinkin vain muutaman viikon Itä-rannikolla kiertelemässä ja WH -vuotta viettävää serkkupoikaa moikkaamassa.

Perthistä ei itselläkään ollut mitään erityisiä ennakkomielikuvia, hyvässä tai huonossa. Avoimen uteliain mielin olin tänne tulossa. Halusin oikeastaan vain päästä johonkin asettumaan, rauhoittumaan blogini ja ideoideni ääreen.

Jokin luottamus asioiden järjestymisestä ja hösäämisen tarpeettomuudesta on vuosien mittaan iskostunut mieleen ja senkin takia kaikenlainen ylenpalttinen etukäteisvalmistautuminen on jäänyt minimaaliseksi. Taloudellisesti toki tiedettiin, että Ausseissa on kallista, Suomen hintatasoa ja joltain osin kalliimpaakin.

Siksi emme suunnitelleet alkuvaiheisiin mitään hulppeaa roudtrippailua tai muuta turistielämää, vaan olimme päättäneet, että kun perille päästään ryhdytään yhteistyöllä hoitamaan heti paperiasioita ja kartoittamaan Jii:lle töitä. Retkien aika tulisi sitten myöhemmin.

Australian rajalla

Lensimme Perthiin Kuala Lumpurista (jossa olimme olleet säätämässä viisumiasioita) yölennolla, joka otti noin 5 tuntia ja olimme perillä vielä etuajassa noin viideltä aamuyöllä. Eipä siinä auttanut kuin retkotella terminaalissa muutaman tunnin ajan ihmisten aikoja odotellessa.

Hieman huvitti oma maahantulomme kun tiedettiin, miten paljon Aussien tiukasta rajavalvonnasta on juttuja. Passit ja maahantulokortit vilkaistiin läpi hätäisesti. Ja kun siirryimme tulliin ja laukkujen läpivalaisuvaiheiseen, virkailijarouva hihnan päässä ilmoitti, että meillä on onnenpäivä, että ei hän jaksa enää vuoronsa lopulla ruveta laukkujamme valaisemaan, että menkäähän jo siitä, hophop.

Eli näin tiukat rajamuodollisuudet osui meidän kohdalle. Jii yritti auliisti kertoa, että nuuskaa on hieman matkassa, mutta sillekin kohauteltiin olkapäitä, joten se siitä.

Jälkiviisaina totesimme, että kentältä olisi kannattanut ottaa ihan paikallisbussi hostellimme läheisyyteen. Väsyneinä emme jaksaneet paljoa googlettaa ja katsoimme vaan, että shuttle -bussi (15 $/hlö) ja taksi (38 $) menevät kahdelta hengeltä miltei samoihin hintoihin, joten otetaan taksi niin päästään suoraan ovelle kantamustemme kanssa.

Taksiin paloi kuitenkin 50 $, kun ajoi meidät toki ensinnä vielä väärälle majatalolle, ylimääräisen lenkin saimme kiltisti maksaa.

Hostelli -elämää

Hostelli edestä
Hay Street Travellers Inn

Majoituimme itäisellä Hay Streetillä, Perthin keskustan tuntumassa sijaitsevaan Hay Street Travellers Inn hostellin. Paikka oli varsin viehättävä vanha rakennuskompleksi, jonka Melrose Place -tyyppinen sisäpiha ja uima-allas tekivät siitä oman suojaisan pikku maailmansa.

Pääsimme onneksi heti saavuttuamme huoneeseen, vaikka tulimme reilusti ennen check in -aikaa. Hyvä niin, sillä koneessa ja kentällä torkuttu aika ei kunnon lepoa edustanut ja väsy oli kova.

Nyt sitten alkoi se hostellielämä, jolle olimme vielä hetki sitten naureskelleet. Kun vielä Kuala Lumpurissa saatoimme 35 eurolla saada todella hienon hotellihuoneen mielettömällä buffet -aamupalalla, niin nyt maksoimme 50 euroa (noin 80 aussi taalaa) pienestä yksityishuoneesta, jossa oli yksi pikku ikkuna, parivuode ja luksuksena kuitenkin oma suihku.

Lue lisää: Pieni hotelliopas Kuala Lumpuriin

WC -löytyi heti huoneen ulkopuolelta ja kimppakeittiön jääkaapissa säilytettiin omat ruuat ja juomat. Mikäs tässä, uusiin olosuhteisiin sopeutui nopeasti. Tässä vaiheessa tulivat kuitenkin tarpeeseen aiemmin tienatut Hotels.comin palkintoyöt.

Hostellihuone+helloperth
Hostellilla oli sitten aikaa alkaa tutustua uuteen ”kotikaupunkiin”, aluksi opaslehtisiä silmäillen

Hostellin tarjoama aamupala oli se uumoilemani: valkoisinta paahtoleipää, hilloa, peanut butteria ja nutellaa. Uuh. Oli selvää, että hommasimme omat aamupalatarvikkeet. Oli muutenkin tosi kiva kokkailla pitkästä aikaa itse ja syödä hieman terveellisemmin.

Jotenkin hyvää fiilistä lisäsi se, että kaupoista sai monenlaista arvostamaamme evästä, mikä ei Aasiassa ollut lainkaan itsestäänselvää.

Hostelli oli hyvin rauhallinen, ei mikään nuorisolaisten rymymaja, eikä siellä tullut juuri muihin asukkeihin tutustuttuakaan moikkailua syvällisemmin. Henkilökunta oli tosi ystävällistä ja avuliasta. Sääntöjen määrä hostelleissa lienee lisääntynyt sitten edelliseen aussivisiittini.

Vierailijoita ei sallittu, ei myöskään ruokaa tai juomaa omaan huoneeseen. Tupakointiin oli yksi paikka ulkona merkattu, altaassakaan ei tullut uiman, saati mellastaman sitten kuuden jälkeen illalla. Ei ihan sitä hurjinta hostellielämää näillä säännöillä. Onneksi. Nyt ei kaivattu mitään hulinaa.

Hostellin altaalta

Saapumispäivän torkkumisen jälkeen aloimme sitten hoitaa asioita. Listalla oli pankkitilin avaamista, puhelinliittymien hommaamista ja Jii:n tarvitseman White Cardin (rakennusalan työturvallisuuskortti) suorittamisen selvittelyä ja työnhaun aloittamista.

Puhelinliittymät ja pankkitilin avaus

Päädyimme pienten selvittelyjen jälkeen keskenämme eri operaattorien puhelinliittymiin. Itse valitsin Optuksen prepaidin, josta oli mukava 10:n taalan tarjous. Sillä sai kuukaudeksi puheluita ja tekstareita rajoituksetta ja netin käyttöön oli 3 gb:n mobiilidata. Jii päätyi Telstraan lähinnä siksi, että jos tulisi työmaa johonkin kauemmaksi kaupunkialueesta, niin kuuluvuus Telstralla olisi näillä alueilla paras.

Jii:n paketti maksoi 30 taalaa, jolla sai 1,5 gb:n datapaketin + 1,5 gb yödataa ja 700:n  $ edestä puheluita ja rajattomasti tekstareita. Itse jouduin tosin lataamaan lisää dataa jo kahden viikon jälkeen, eli aktiivinen nettiselailu syö täällä datat suht nopsaan ja käytin sentään pääosin hostellin wifiä. 

Pankkitili avattiin Jii:n nimiin, koska lähinnä hänellä olisi tulevia palkkatuloja ja arveltiin yhden tilin/ kortin kortin riittävän yhteisiinkin tarpeisiin. Päädyimme yhteen suurimmista pankeista Australiassa; Commonwealthiin. Pointtina se, että sen ATM – automaatteja olisi riittävän tiheästi, ettei tarvitsisi tärvätä rahaa nostomaksuihin (muuten 2 taalaa/nosto). Kortilla saisi nostaa rahaa kuluitta myös Bankwestin automaateista.

Tilin avaaminen oli jouhevaa. Konttorissa tiedot näpyteltiin tablettiin ja sitten virkailijan kanssa viimeisteltiin paperityöt. Tilin avaus ei maksanut mitään, eikä tilille tarvinnut laittaa mitään alkupääomia.

Passi, viisumipaperi ja tax file number kysyttiin. (TFN:n voi toimittaa jälkikäteen, muttei se ole täysin välttämätöntä.) Debit -kortti postitettiin ilmoitettuun osoitteeseen ja nettipankin sai heti käyttöönsä.

Molemmille avattiin myös Transferwise-tili eli nykyinen Wise, jonka avulla siirrettiin kätevästi rahaa suomitileitä. Tästä* (affiliatelinkki) ensimmäinen rahansiirto kuluitta!

Yleistunnelmia Perthistä

Ensivibat Perthin kaupungista vaikuttavat varsin hyviltä. Olen ihastellut lähes taukoamatta kauniita vanhoja rakennuksia, jotka sekoittuvat keskustassa sopuisasti moderneihin korkeisiin kerrostaloihin. Joku miellyttävä vanhan euroopan ja toisaalta amerikkalaisen pikkukaupungin tunnelman sekoitus täällä vallitsee.

Sekoitus uutta ja vanhaa
Perth -yhdistelmä uutta ja vanhaa

Uutta ja vanhaa

Ensimmäisenä iltana kävimme kävelemässä keskustassa ja ihmettelimme kyllä, miten hiljaista kaikkialla oli. Seitsemän maissa tiistai-iltana kaupoissa ja kävelykaduilla oli lähes kuollutta. Mutta mikäs siinä, tällainen leppoisa ja rauhaisa tunnelma sopi meille hyvin, Aasiassa kun on välillä ollut hieman hektisempääkin.

Elämä on täällä jotenkin aamupainotteisempaa kuin vaikka Aasiassa ja iltaisin ihmiset ovat jo kotonaan valmistautumassa uuteen päivään. Monet kahvilat ja ravintolatkin sulkevat siinä neljän korvilla. Iltapaikat toki erikseen.

Ensimmäiset päivät olivat tosi lämpimiä, noin +35 astetta ainakin ja aurinko porotti täysin pilvettömältä taivaalta. Varjossa ja iltaa kohti oli sitten taas viileämpää.

Ruokakaupoissa hinnat näyttävät olevan aikalailla Suomen hintatasoa, jotkut tuotteet hieman edullisempia (lihatuotteet) ja jotkut hieman kalliimpia (esim. osa hedelmistä, vihanneksista ja jukurteista). Joka tapauksessa ruokaan tuntuu palavan enemmän rahaa kuin Suomessa.

Rento ja länsimainen tunnelma taas vaihteeksi viehättää. Myös yleinen siisteys muistuttaa Suomesta. Vaikka kaduilla näkeekin runsaasti kaikenlaisia laitapuolelle lipsahtaneita ”hahmoja”, jääpäitä jne. ei se ole mitenkään häirinnyt, vaan tuonut jotakin havainnoitavaa katuelämään.

Seuraavassa postauksessa kokemuksia ja infoa asunnon hausta, rahankäytöstä, White Cardin suorittamisesta sekä Jii:n työnhaun käänteistä. Ps. Byrokratiaa täällä tunnutaan rakastavan 🙂

Kaikki Australia postaukset täällä.

(Visited 1 497 times, 2 visits today)

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.