Tässä kolmannessa Aussitaipaleen alkumetrejä kuvaavassa postauksessa kerron auton ostamisesta, miten se täällä käy, mitä on hyvä ottaa huomioon ja miten omat autokauppamme sujuivat.

Edellisessä postauksessa kerroin, että miesystävä sai työpaikan n. 720 km:n päästä Perthistä ja tämän johdosta meillä oli nyt edessä siirtymä uusille seuduille. Matkan taittamista varten ja muutenkin edessä oli vääjäämättömästi auton hankinta. Siinä missä Perthin keskusta-alueilla pärjäsi erinomaisesti kävellen ja julkisen liikenteen varassa oli selvää, että kaupunkien ulkopuolella liikuttaessa auto on pakollinen.

Paitsi työmaalle pääsemiseksi niin myös kaikenlaista pientä retkeilyä ja lähiympäristöön tutustumista varten oma auto olisi jatkossa tuiki tarpeellinen. Useimmat vähintään vuodeksi tänne tulevat päätyvät ostamaan auton ennemmin tai myöhemmin.

Aloitimme jälleen etsinnät selaamalla Gumtree -sivustoa. Gumtree on kyllä ollut etenkin tuoreelle maahantulijalle hyödyllinen sivusto. Sieltä kun löytyy niin työpaikkoja, asuntoja kuin autojakin.

Toinen hyvä foorumi etsiä käytettyjä autoja ovat facebookin osta ja myy (+paikkakunta) ryhmät ja kävimmekin läpi mm. Perth Backpackers fb-ryhmän ilmoituksia. Myös fb:n suomalaisissa Australia-ryhmissä ilmoitellaan myytävistä autoista tai voi niitä kysellä.

Etsimme edullista ns. ”perusrutkua”, jolla pärjäisimme nyt ainakin ensikuukaudet. Maksimi budjetti oli 1500 taalaa. Käytettyjä autoja on täällä myynnissä tosi paljon, löytyy henkilöautoja ja täällä suosittuja maastoautoja tai campervanejä, jotka ovat käytännöllisiä roadtripeillä.

Moni working holiday-vuottaan päättelevä myy luonnollisesti autonsa pois kotiinlähteissään ja näitä oli paljon myynti-ilmoituksissa. Jätimme Gumtreessä tarjouksia muutamiin autoihin, testailimme hieman tinkivaroja ja kyselimme lisätietoja.

Toisesta koe-ajosta kaupat

Kävimme Maddingtonin autoliikekeskittymässä ensin koeajamassa yhtä Toyotaa, mutta jotenkin myyjäveijareista jäi vähän turhan velmu kuva, ja näyttivät haluavan autosta eroon ehkä liiankin innokkaasti, joten päätimme, että katsomme nyt vähän muitakin kandidaatteja.

Seuraavaksi koeajoimme wh-vuottaan päättelevän saksalaismiehen Ford Laserin. Auto oli vuosimallia 1998, manuaali, 1,6 litranen ja kilometrejä takana 235 000. Auto oli tosi siisti ikäisekseen ja koeajossakin pelitti ihan ok.

Moottorioljyä se näytti hieman tihkuttavan ulos ja öljynkulutus olikin normaalia runsaampaa omistajan puheiden mukaan, mutta auto oli tarkastettu (katsastettu?) pari kuukautta takaperin ja checkistä oli tarra merkkinä ikkunassa. Autossa oli regoa eli rekisteröintiä jäljellä 2,5 kk eli ihan heti ei tulisi maksuja maksettavaksi, mutta toki vaikkapa puolen vuoden päähän oleva rego olisi ollut parempi juttu.

Tuumailimme, että tämän hinta- ja ikäluokan autoissa on aina mahdollista, että vikoja on (tai niitä saattaa pian ilmaantua) ja että ajetut kilometrit näkyvät/ tuntuvat väkisinkin jossain.

Meillä oli melko kiire hankkia kulkupeli ja tarjosimmekin samantien Fordista 200 taalaa pyyntihintaa vähemmän eli 1300 taalaa. Ja kaupathan siitä tuli. Lisäksi saimme joitain retkeilytarvikkeita, varusteita raksatöitä varten sekä öljyä ja jäähdytinnestettä.

Omistajanvaihdos käytännössä

Itse kaupat tehtiin pari päivää koeajon jälkeen. Omistajan vaihdokseen liittyvät paperityöt, maksut ja käytännöt eroavat hieman osavaltiosta riippuen eli kannattaa selvittää oman osavaltion systeemi. Meidän tapauksessa omistajan vaihdos sekä myyntitapahtuman tiedot kirjattiin postista saatavalle lomakkeelle, josta myyjälle jäi toinen puoli (vihreä) ja ostajalle toinen (punainen). Rahat myyjälle käteen ja näin meillä oli kulkupeli alla. Mitään erillistä kuittia ei pyydetty, myyntihinta merkittiin lomakkeeseen.

Auton hankintaan kannattaa käyttää varmasti hieman enemmän aikaa ja taustatyötä, kuin mitä itse ehdimme. Etenkin jos ostaa parempaa / kalliimpaa menopeliä. Luimme esim. vasta jälkikäteen, että oikein asennettu startinesto -laite (immobilizer) on ehdoton välttämättömyys ennenkuin omistajanvaihdoksen voi tehdä.

Ostamassamme autossa laite oli, mutta ei sääntöjen mukaan asennettuna. Tällä hetkellä pirssimme taitaa siis tarkalleen ottaen olla laiton. Päätimme, että teemme asialle jotakin myöhemmin, jos tarvetta on.

Ilmoitus omistajan vaihtumisesta pitää Länsi-Australiassa (WA) tehdä 14 vuorokauden sisään ostotapahtumasta. Myyjä neuvoi, että meidän pitää mennä Perthissä tietylle DOT:n (department of transportin) toimistolle hoitamaan asia ja maksamaan siirtoilmoitus. Netistä kun koitimme katsoa, emme löytäneet moista palvelutoimistoa, jossa voisi asian hoitaa.

Siirtoilmoituksen olisi voinut tehdä myös netissä, mutta vain, jos on paikallinen ajokortti eli meidän tapauksessa ei. Viimeinen mahdollisuus näytti olevan lähettää lomakkeilla ilmoitus DOT:iin, mutta taas olisi tarvittu oikeaksi todistettuja kopioita sun muuta hankaluutta.  Seuraavaksi soitinkin DOT:n palvelunumeroon, että mitenkäs tämä nyt helpoiten hoituisi, mutta kyllästyin jossain vaiheessa jonottamaan linjoilla.

Lopulta marssimme postiin kysymään, josko asian voisi hoitaa siellä. Postit kun hoitavat joitakin autoiluun liittyviä asioita. Ja sehän onnistui! Kummallista, että DOT:n sivuilla ei kerrota tästä sangen helposta tavasta hoitaa omistajanvaihdos. Noniin, postissa toimenpiteeseen meni siis 10 minuuttia ja leimavero sekä siirtomaksu tekivät 52,5 taalan loven lompakkoon.

Mukana asioidessa meillä oli passi, ajokortti, auton rekisteriote ja puolikkaamme omistajanvaihdoskaavakkeesta. Lisäksi toimme pankin kirjeen, josta kävi ilmi virallisella tavalla osoitteemme. Hyvä, että saimme asian hoidettua ennen Esperanceen lähtöä.

Rego -maksut ja katsastus Länsi-Australiassa

Rekisteröinti/ajolupamaksut (rego/licence) tälle autolle ovat 151 $ /3 kk ja 542 $ /12 kk. Maksut riippuvat autosta ja autokohtainen hinta selviää rekisteriotteesta, joka kantsii pyytää nähtäväksi ennen kaupantekoa. Jos rekisteröintiä ei uusi määräajassa, auto pitää katsastaa, ennen kuin se voidaan jälleen rekisteröidä käyttöön. Muutoin katsastusta ei Länsi-Australiassa tarvita. Osavaltioiden kesken on tosiaan isot erot näissä säännöksissä.

Ja nyt näyttäisi siis siltä, että joudun itsekin tässä opettelemaan ajamisen ”väärällä” puolen tietä ja autoa. Pikkukaupungissa treenailu varmaan sujuisi ihan mukavasti, mutta ajatus Perthissä ajamisesta sen sijaan hieman hirvitti, kun ei Suomessakaan ole tullut viime vuosina juuri ajettua. No tästähän se, härkää sarvista ja autoa ratista.

Auton hankintaa suunnittelevalle

Huomioi & tiedosta ainakin seuraavia asioita, kun suunnittelet auton hankintaa:

-jos auton kunto epäilyttää tai ei osaa itse arvioida kuntoa, pyydä myyjää käyttämään mekaanikolla ennen kauppojen lukkoonlyöntiä, jakakaa vaikka kustannukset (moni myyjä näytti tulevan näissä asioissa vastaan)

-huoltohistoriaa kannattaa kysellä ja tarkistaa huoltokirja jos sellainen löytyy

-katso miten startinesto -järjestelmä (immobilizer) on asennettu

-huomioi regon/ licencen voimassaolo, jos voimassa 6-12 kk eteenpäin säästää pitkän pennin

-pakollinen vakuutus, joka kattaa mahdolliset aiheuttamasi henkilövahingot (muttei aineellisia vahinkoja) sisältyy rekisteröintimaksuun, lisävakuutukset oman harkinnan mukaan, jos vaikka tärväät toisen auton

-selvitä osavaltion katsastuskäytäntö, WA:ssa ei tarvitse katsastaa kuin silloin, jos rego on mennyt jo umpeen ja ollaan uudelleen rekisteröimässä autoa liikenteeseen

-tsekkaa rekisteriote & myyjän henkkarit ennen ostoa (rekisteröinnin tilan voi varmistaa myös ilmaisesta nettipalvelusta etukäteen)

–netissä voi tarkistaa, ettei autosta ole velkaa tai se ole ilmoitettu varastetuksi (maksullinen palvelu)

-loppukesästä / syksystä (suomen kevät) voi olla helpompi tingata autoa hyvään hintaan, kun kesäreissuautoja myydään pois

-puolen vaihto eli vasemman puoleinen liikenne ja ajaminen “repsikan” puolelta voivat vaatia hieman totuttelua

-käytettyjä perushenkilöautoja ikävuosilla 15-20 saa alkaen 800-1500 taalan hintaluokkaan, reissuautot, joissa voi myös majoittua 3000 $ ->

-Australian ajokortin omaavat voivat hoitaa useimmat autoon liittyvät paperiasiat netissä (WA)

-postissa (ainakin WA) voi hoitaa omistajan vaihdokseen liittyvät paperityön ja maksut sekä rekisteröinnin (licence/rego) uusimiset (maksut 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n välein)

-omistajanvaihdokseen liittyvät maksut (sis. leimavero) vaihtelevat autosta, myyntihinnasta ja osavaltiosta riippuen, 50-200 taalaa lienee tavallisin hintahaarukka

-kulumuodostus siis autonostajalle: auton hinta, siirtomaksu, mahdollinen katsastusmaksu ja huolto, vuotuiset rekisteröintimaksut, vapaaehtoinen lisävakuutus sekä tietenkin bensa + wunderbaum & muut lisätarvikkeet

-tietulleja varten voi tarvita joissain osavaltioissa maksukortin

-liikkeestä osto voi olla vähäriskisempi ja helpompi vaihtoehto, jos ei etsi ihan halvinta kulkupeliä; huollot, takuut ja regot takaavat huolettomampia kilometrejä

Muutama auton ostoon ja autoiluun liittyvä infoblogaus:

https://australiaan.wordpress.com/2012/06/17/autot-australiassa/

http://downunderdreamers.blogspot.com.au/2014_05_01_archive.html

http://aussila.blogspot.com.au/2013/12/autoilu-australiassa-ja-siihen.html

http://www.rantapallo.fi/fiiaemilia/2015/04/08/owning-buying-car-in-australia/

Seuraavassa jaksossa…

Seuraavassa postauksessa kerron, miten matkamme jatkui Perthistä, vajaan kuukauden asustelun jälkeen kohti etelää ja Esperancen pientä rannikkokaupunkia. Miten sujui road trip ja missä kunnossa on juuri ostamamme auto… Pysy hollilla!

Lue myös: Australia-aiheiset postaukset