Budjettimatkailuun liittyvät myytit

budjettimatkailu

Budjettimatkailuun liitetään monenlaisia uskomuksia, käsityksiä ja ennakkoluuloja. Osa näistä on ihan oikeutettuja ja tosiasioihin pohjautuvia. Osa käsityksistä on kuitenkin pikemminkin myyttejä, joita on ihan syytäkin murtaa ja näin laajentaa ymmärrystä budjettimatkailusta.

1. Myytti: Budjettimatkailu kuuluu vain nuoruuteen

Tämä on ehkä tyypillisimpiä stereotypioita. Mielikuva parikymppisistä reppureissaajanuorista, jotka nukkuvat rautatieasemilla, taivasalla, milloin missäkin. Ajatellaan, että budjetilla matkaaminen on väliaikainen vaihe, aikana kun rahasta on vielä tiukkaa, ennen työelämään siirtymistä ja aikuismaisempaan matkatyyliin siirtymistä.

Myytin murto: Vaikka onkin totta, että monet budjetilla matkaavista ovat iältään nuoria ja nuorehkoja tämä ei tarkoita sitä, etteikö koko ajan suurempi joukko kaikenikäisiä matkailijoita pyri tekemään säästöjä matkakuluissaan ja matkustamaan mahdollisimman edullisesti. Iän mukana rahankäyttöön tulee suorastaan uutta tolkkua ja kaikenlaiset shoppailutarpeet jäävät minimiin.

Itse olen ollut aina enemmän tai vähemmän budjettitietoinen reissaaja, toki välillä on matkusteltu väljemmällä budjetilla, hauskanpito ja rahalla hankittavat nautinnot edellä. Nyt uudessa elämäntilanteessa (ja kypsemmällä iällä) vähemmällä rahalla matkustaminen on kuitenkin koko ajan tärkeämpää ja mielekkäämpää, sillä tien päällä olemisesta on muodostunut elämäntapa, jota haluaa jatkaa mahdollisimman pitkään.

Iän lisääntyessä mieleni muuttuu yhä avoimempaan ja kokeilualttiimpaan suuntaan matkustustapojen ja tien päällä elämisen suhteen. Nuorempana olin paljon kriittisempi ja ennakkoluuloisempi. Materiaalisesti vaatimaton elämäntyyli ei haittaa yhtään, koska siihen liittyy luksuksista parhain: vapaus.

Samoilla linjoilla tuntuu olevan Suomen ehkä kuuluisin nomadipariskunta Päivi ja Santeri Kannisto, jotka ovat yli nelikymppisiä ja pärjäävät yhteensä n, 500 euron budjetilla kuukaudessa.

2. Myytti: Budjettimatkailu on jotenkin noloa

Tämä on sellainen vähän ääneenlausumaton näkemys. Budjetilla matkustaminen liitetään helposti vähäisempään varallisuuteen ja pienipalkkaisuuteen. Seurueessa ei ole ehkä aina viileintä ilmoittaa, kuinka pienellä budjetilla on reissannut ja miten vaatimattomissa (vaikkakin ehkä varsin viihtyisissä) oloissa majoittunut, etenkään jos muilla on tapana kehuskella luksusmatkoillaan. Toki tämä riippuu kyllä paljon sosiaalisista ympyröistä.

Myytinmurto: Pienellä budjetilla matkustaminen on taito, jota läheskään kaikilla ei ole. Tämä taito vaatii taloudellista pelisilmää ja omien rahankäyttötapojen kriittistä tutkiskelua. Budjetilla matkustaminen vaatii myös viitseliäisyyttä, asioiden selvittämistä, avointa mieltä ja kursailematonta asennetta.

Mielestäni ei ole mitenkään noloa osata käyttää rahojaan viisaasti, saaden niille parasta vastinetta ja lopettaa turhasta maksaminen.  Nolompaa on hassata rahat hetkessä menemään. On eri asia, jos budjettimatkailu viedään niin tappiin, että joutuu esimerkiksi pummaamaan jatkuvasti muilta, kykenemättä maksamaan koskaan takaisin. Pitää olla pelisilmää siihenkin milloin on oma vuoro vaikkapa tarjota kahvit tai drinkit, jos liikutaan porukassa.

Moni verrattain hyvätuloinen henkilö saattaa kadehtia pienituloisen reissaajan tiheää matkustelutaajuutta. Matkustustiheys ja matkojen elämyksellisyys on kuitenkin kiinni enemmän juuri matkusteluun liittyvästä innostuksesta ja intohimosta (joka johtaa priorisointeihin) kuin lompakon koosta. Ja siinä ei kyllä ole mitään noloa, että valjastaa inspiraationsa mahdollistamaan toinen toistaan kokemusrikkaampia reissuja, ilman että  tuhlaa rahaa niihin liikaa.

3. Myytti: Budjettimatkailu on kurjistelua

Tämä on edelleen hyvin yleinen käsitys, että budjetilla matkaava joutuu matkustamaan hankalimmilla kulkupeleillä ja majoittumaan surkeissa murjuissa ja luteisissa hostelleissa. Että matkakassan pienempi koko merkitsisi vääjäämättä suurempaa epämukavuutta matkan varrella.

Myytinmurto: Onhan se tosiasia, että kaikenlaisia murjuja on tarjolla budjetilla matkaavalle, mutta budjettimatkaajan osaamisesta ja viitseliäisyydestä on kiinni se valitseeko hän murjut vai yksinkertaisen mukavat, edulliset majoitusmuodot, ehkä etsien välillä luksusdiilejä halpaan hintaan.

Kurjistelua voi välttää etenkin matkustelemalla edullisempien elinkustannusten maissa. Tällöin pienelläkin rahalla on hankittavissa monenlaista mukavuustekijää.

Esimerkiksi itse en mielelläni majoitu hostelleissa kuin muutaman yön tarvittaessa kerrallaan. Pyrin löytämään muut edulliset tai ilmaiset majoitusmahdollisuudet, jotka ovat moninverroin hostelleja mukavampia. Itseäni ei häiritse myöskään useammat välilaskut lennoilla tai julkisilla kulkupeleillä matkustaminen. “Karjavaunuissa ja kanatakseilla” matkaamiseen kannattaa suhtautua seikkailuna ja bongata sitten edullisia lentoja aina kun niitä on saatavilla. Tänään karjavaunu, huomenna lento. Näin budjetti pysyy tasapainossa ja kokemukset monipuolisina.

budjettimatkailu

Perusbussi Thaimaassa, ihan kelpo kyytiä, aikataulut saattavat tosin heitellä ja välillä voi joutua seisomaan

4. Myytti: Budjettimatkailuun ei kuulu nautinnot

On helppo ajatella, että niukemmalla budjetilla matkustava ei voi satsata matkallaan erilaisiin nautintoihin. Että joutuu tinkimään monista iloista ja mukavuuksista, kun ei ole varaa. Tämä, jos mikä on kaukana totuudesta.

Myytinmurto: Budjettimatkaajan nautinnot ovat ehkä hieman toisenlaisia kuin stereotyyppisen luksusmatkaajan. Kokemukset voivat olla yhtä tyydyttäviä, mutta hintalappu on eri. Voidaan sanoa, että tavoite on molemmilla sama, mutta keino tai valittu menetelmä on eri. Nautintoja on molemmille ihan yhtä paljon tarjolla. Omat asenteet, tottumukset ja mieltymykset tietenkin hieman vaikuttavat siihen miten nämä asiat koetaan.

Luksusmatkaajan nautinto voi olla fine dine -ravintolassa pianomusiikin säestyksellä vietetty ilta. Budjettimatkaaja saa saman nautinnon paikallisen ruokatorin herkkuja maistellen. Myös puistoviinit tai oluet kadulle viritetyssä kuppilassa voi olla paljon hauskempi kokemus kuin superkalliit drinkit kattoterassilla sijaitsevassa cocktail -baarissa.

Budjettimatkaaja myös saattaa tasapainottaa ja jaksottaa erilaisten nautintojen ja mukavuuksien hankkimista. Niin että esimerkiksi palkitsee itsensä jollain kalliimmalla illallisella, aktiviteetilla tai laadukkaamman patjan majapaikalla, sitten kun on ensin pysynyt tarkemman euron rahankäytössä viikon tai kaksi.

budjetti

Budjettimatkallakin välillä hemmotellaan itseä ja herkutellaan

Budjettimatkailu

Luksustelut kannattaa tehdä oikeissa paikoissa niin rahaakaan ei kulu kovin paljon, Kambodza.

Itse olen viihtynyt moninverroin paremmin viihtyisissä pienissä majataloissa ja bungalow -mestoissa, joissa on rento ja välitön meininki, kuin kliinisen oloisissa ja steriileissä hotelleissa.

budjettimatkailu

Viihdyn parhaiten tällaisissa puitteissa, Nung House & Nirvana Bar (Khao Sok)

Joskus toki on nautinnollista olla prameammassa hotellihuoneessa ja nauttia aamupala notkuvista buffet pöydistä.

budjettimatkailu

Taloustietoinen etsii vastinetta rahalle. Tämäkin mukava huone tuli maksamaan 15 €/ hlö. Furama Silom, Bangkok

Mutta pääsääntöisesti tunnelma on kuitenkin täysin eri yksinkertaisemmissa majoituspaikoissa ja muistot ihan toista luokkaa kuin paremmissa hotelleissa majoittuessa. Eli sinänsä parhaat diilit majoitusten suhteen olen ehdottomasti saanut pienistä hauskoista majapaikoista. Asumiskokemuksen nautinnollisuus ei suoraan ole verrannollinen käytettyyn rahamäärään, ellei sitten käänteisesti.

5. Myytti: Budjettimatkailu on joka pennin laskemista

Etenkin lyhyellä lomalle lähdettäessä tavataan sanoa, ettei haluta laskea joka penniä. “Lomalla viimeinkin otetaan iisimmin”. Jotkut paksummalla lompakolla varustetut, ajattelevat helposti, ettei reissuun kannata edes lähteä, jos pitää alkaa rahoja laskemaan ja hintoja kysymään. Ajatellaan, että se on matkustusnautinnosta olennaisesti pois, jos pitää miettiä onko minulla varaan tähän tai tuohon.

Myytinmurto: Miksi lomalla tai matkalla ollessa sitten pitäisi voida unohtaa kaikki taloudellinen ajattelu? Se, että ollaan eri maassa tai lomalla ei kai tarkoita, että kyky ja halu laskea millaista vastinetta rahalleen missäkin kohti saa pitäisi jättää kotimaahan. Pennin venytyksen sijaan budjetilla matkaaja arvioi, mistä saa parhaan diilin ja mihin asioihin on valmis satsaamaan ja mistä tinkimään. Budjettimatkaaja suosii usein kotimaata edullisempia kohteita, jolloin jokaista senttiä ei todella tarvitsekaan vahdata, kunhan pysyy itselleen asettamassa budjettiraamissa.

Olen itsekin syyllistynyt osaan näistä myyteissä kuvatuista ennakkoluuloista aikoinaan. Sitten vasta myöhemmin olen hoksannut, että tarkalla budjetilla matkustaminen voi tuoda reissaamiseen ihan uutta syvyyttä, mielenkiintoa, seikkailua ja erilaista kokemusrikkautta kuin mitä skumppatuokiot poreammeessa tarjoavat. Ja vielä tarkemmin pohtien, oikeastaan mitä pienemmällä budjetilla olen matkustanut sitä tyydyttävämpiä ovat matkakokemukset yleensä olleet.

budjettimatkailu

Ilmaista huvia; takakujien tutkiskelu (Kuala Lumpur)

Budjettimatkailusta taloustietoiseen matkailuun

Itse olen alkanut puhua budjettimatkailun sijaan enenevästi taloustietoisesta matkailusta. Ehkä sillä juuri haluan välttää niitä kielteisiä stereotypioita ja myyttejä, joita budjetilla matkustamiseen helposti liitetään ja laajentaa sitä käsitystä mitä budjetilla matkustamisella tarkoitetaan. Näinollen hyvätuloinenkin ja taloudellisesti vauras henkilö voi olla taloustietoinen matkaaja, ihan siinä missä pienituloinen opiskelija, työtön tai palkansaaja.

Taloustietoisuudella tarkoitan sellaisten tietojen ja taitojen soveltamista omaan matkustamiseen, joilla voi välttää ylenpalttista rahanmenoa, etenkin turhia ja tarpeettomia maksuja. Se on tasapainottelua kulujen suhteen, sitä napsitaan isompia ja pienempiä säästöjä monista paikoin ja sitten voikin halutessaan tarjota itselleen taas jonkin vähän hintavamman elämyksen, jos siltä tuntuu. Juuri kokemusten vaihtelevuus tekee budjetilla matkaamisesta rikasta.

Taloustietoisuus on myös jatkuvaa priorisointien tekoa. Ei niin, että säästetään aivan kaikesta tai että törsätään jokakäänteessä, vaan että satsataan niihin ihan tärkeimpiin asioihin ja muiden kohdalla tingitään. Taloustietoinen tiedostaa oman rahankäyttötapansa, siihen liittyvät sudenkuopat ja pyrkii niitä karttamaan.

Ei Tim Ferrisskään ole ihan tyhjätasku kaveri, mutta hänkin puolustaa taloustietoisen matkailun periaatteita, kuten asettumista aina vähän pidemmäksi aikaa yhteen kohteeseen ja elämällä paikalliseen tapaan, samalla säästäen merkittävästi matkakuluissa.

Taloustietoinen matkustelu tarkoittaa, että voi matkustaa enemmän ja pidempään, ilman että tarvitsee tehdä kahta kauheammin työtä, rahoittaakseen nämä matkat. Matkustustyylin ja rahankäytön tietoistaminen voi myös tarkoittaa, että rahaa jää säästöön tai sijoituksiin kasvamaan korkoa seuraaville reissuille.

Jos aiemmin sanotaan vaikka 30 000 euron vuosituloilla pystyi tekemään yhden 2 viikon lomamatkan vuodessa, sen voi taloustietoisella tyylillä tuplata ainakin 4 viikkoon. Omaa taloustietoisuuttaan ja elämäntyylin tuunausta voi viedä siihen suuntaan, että tarvitsee rahaa kokoajan vähemmän, mutta matkustelee yhä enemmän. Tästä jos mistä olen itse elävä esimerkki.

Taloustietoinen matkustustyyli kannattaa omaksua jos:

  • haluaa matkustaa enemmän
  • haluaa matkustaa pidempään
  • haluaa luoda elämäntapaa, jossa matkustelu on tärkeässä roolissa
  • tehdä irtiottoja työelämästä matkustellakseen
  • vuosittainen viikon lomamatka ei riitä

Eli jos budjettimatkaajan leima ei tunnu itseen sopivalta, niin istuisiko taloustietoisen reissaajan mantteli päälle paremmin?

Taloustietoisen reissaamisen voi ottaa haltuun tämän oppaan avulla!


8 Comments

  1. Kyllä, olen ihan samaa mieltä! Itselläkin kun ikää on jo vähän karttunut, joskus miettii onko sitä jo ihan ikäloppu reissaamaan tiukalla budjetilla – mutta eihän se toki ikää katso, voiko nauttia vähän yksinkertaisemmastakin elämäntavasta. Sitä paitsi onneksi en oikeasti kaipaakaan mitään luksusta, esim. kadulta napattu pikaruoka kelpaa oikein hyvin monen kympin ravintolalaskun sijaan. Pakkohan sitä on vähän vyötä kiristää, kun jättäytyy vapaaehtoisesti työttömäksi ja lähtee moneksi kuukaudeksi reissuun, mutta ei se kokemusten arvoa vähennä!

    Vastaa
    • Rosita Juurinen29/09/2016 at 4:49 pm

      Kiitos kommentista! Onneks voidaan antaa piut paut stereotypioille ja tehdä just sitä mikä itsestä tuntuu hyvältä ja oikealta. Nautiskella maailmalla vyöt kireellä, vapaaehtoisesti pienituloisina tai mitä milloinkin 🙂 Näihinkin käsityksiin ja myytteihin liittyy yllättävän paljon sellaista normatiivista ohjailua ja kategorisointia, mikä on kellekin ja missäkin elämänvaiheessa soveliasta ja suotavaa tai parempaa. Itekin nautin paljon enemmän just hyvästä ja halvasta katuruuasta kuin stressaan siitä että menee 50 euroo hienompaan ravintolaan eikä välttämättä oo ees sen arvosta. Toki joskus ehkä on, muttei joka viikko.

      Vastaa
  2. Tosi hyvä postaus! Olen itse miettinyt monia näistä esiin tuomistasi pointeista, koska itsekin matkustan aika kulutietoisesti. Joihinkin asioihin törsään, moniin en. En ole ollenkaan luksuksen perään – tai oikeastaan taidan määritelläkin luksuksen eri tavalla kuin moni muu. En esimerkiksi saa mitään nautintoa siitä, että menisin vaikka Aasiassa johonkin kalliiseen hotelliin, jossa henkilökunta nöyristelee ja kumartelee jatkuvasti. Päinvastoin, se on erittäin vaivaannuttavaa (ja jotenkin ihmisarvoa alentavaa). Sellainen majoitus ei siis olisi mulle luksusta. Ja mielestäni on todellakin niin, että kulujen tiedostamisessa ei ole mitään noloa. Ei mua ainakaan hävetä yhtään myöntää, että mulla ei olisi varaa matkustaa niin paljon kuin matkustan, jos en yhtään käyttäisi järkeä raha-asioissa.

    Vastaa
    • Rosita Juurinen05/10/2016 at 10:50 am

      Kiitos Jenni palautteesta! Ja mukava kuulla että sullakin on samanmoisia ajatuksia. Tuommonen liiallinen pokkurointi on just kyllä hieman kiusallista vaikka toki ystävällistä palvelua on mukava saada, mieluummin kuitenkin silleen rennolla otteella. Mullekin tosi harvoin viihtyisyys merkitsee kiiltävää krumeluuria tai sellaista mitä länsimaissa luksuksena pidetään. Itelle luksusta on just sellaiset hyvän fiiliksen ja lämpimän tunnelman paikat. Ei mitään kolkkoja kolosseja, persoonattomiksi sliipattuja puitteita, vaan ihmisläheisempää ja elämänmakuista mieluummin 😛

      Vastaa
  3. Täältä ääni budjettimatkailulle! Minusta on ihana haastaa itseäni siinä, miten pienillä kuluilla pystyy saavuttamaan hienoja asioita. On siinä sekin, että kaikkeen ei vain olisi varaa, jos ei matkamenojaan miettisi yhtään. Kaikki sanovat minulle ja poikaystävälleni aina, että “ette te sitten enää jaksa pihistellä ja kärsiä matkoillanne kun olette vanhempia” mutta saas nähdä, voihan se olla että auton takakontissa viihdytään viellä viiskymppisinäkin. 😉

    Vastaa
    • Rosita Juurinen05/10/2016 at 10:42 am

      Hei Minna! Hienoo kuulla säkin saat kicksejä siitä, että pärjäät pienellä ja kuitenkaan missaamatta hienoja kokemuksia 🙂 Juuri tuo on se pointti mitä itsekin ajan takaa ja toki sekin, että ne onnenhetket ja huippukokemukset voivat tulla niin monenlaisista jutuista, usein hyvin simppeleistä asioista. Nytkin vain huokailen kaunista maisemaa ja fiilistelen hetkeä 🙂 Uskon hyvin, että auton takakontissa voisi viihtyä myös päälle viiskymppisenä, asenne ratkaisee 😛

      Vastaa
  4. Ihan mahtava juttu tämä! Me ollaan perhe, joka matkustelee useamman kerran vuodessa. Olen huomannut saman, että tässä vaiheessa termillä “budjettimatkailu” on outo, negatiivinen sävy. Ei pitäisi olla! Annoit hyvän, korvaavan termin: taloustietoinen reissaaminen. Me tehdään tämän mukaan valintoja niin arjessa kotona, kuin osittain reissuillakin.

    Matkan päällä ei enää ihan halvimmissa hostelleissa yövytä – ihan jo pienten lasten takia. Mutta se ei tarkoita sitä, ettäkö aina elettäisiin pelkkää resorttielämää. Siihen väliin mahtuu aika paljon monenlaista.

    Toimivaksi ollaan huomattu “pihistä ja panosta” ajattelu, mitä itsekin sivusit tekstissä. Valitaan usein taloudellisia vaihtoehtoja, jotta voidaan jossain toisessa paikassa sitten löysätä. Ja juuri tuo: valitse paikka hyvin, mistä haet luksusta.

    Esimerkki Ateenasta: me oltais voitu katsoa auringonlaskua jossain kalliissa kattobaarissa, mutta sen sijaan istuttiin lähekkäin Akropoliin kallioilla ja ostettiin “kylmälaukkumyyjältä” euron bisset. Alla kaupungin valot syttyivät hiljalleen ja vieressä Akropolis nousi upeasti valaistuna. Veti helposti vertoja koktailbaarille.

    Mutta rehellisyyden nimissä: on minusta usein hauska kuvitella, millaista olisi matkustaa kun ei tarvitsisi koskaan budjetoida. Toisaalta, ehkä joku elämys voisi sillonkin jäädä kokematta?

    Vastaa
    • Rosita Juurinen13/01/2017 at 12:39 pm

      Kiitos Kati kommentistasi! Juu samoilla linjoilla ollaan, että just tietty omintakeisuus ja luovuus tuo säästöjen lisäksi ihan eri fiiliksen reissukokemuksiin. Kuulostaa paljon paremmalta kylmälaukkubisset auringonlaskua fiilistellen kuin kattobaarissa jäykistely ja rahan hassaus. Itse uskon vahvasti, että jos olisin aina reissannut turvallisesti isolla budjetilla olisi useimmat seikkailut, sivuraiteet ja säädöt jääneet niin kokematta. Niissä on kuitenkin se reissaamisen suola, vaikka välillä hemmottelukin on tosi jees. Onneksi ei tarvitse olla ehdoton jokotai vaan voi saada sekä-että!

      Vastaa

Your email address will not be published.

source=aff-wg&utm_source=webgains&utm_medium=affiliate&utm_campaign=^^^siteid^^^