Haaveena viettää ensi talvi maailmalla?

Yhä useampi pohtii mahdollisuutta skipata Suomen talvi ja viettää synkeimmät ajat jossain leppeämmissä olosuhteissa ja kenties muutenkin rennommassa ilmapiirissä. Moni on myös pistänyt tuulemaan ja alkanut tehdä toiveesta totta, ehkä jo viettänytkin muutaman talven rännän ulottumattomissa.

Osa ihmisistä ei kuitenkaan pääse eteenpäin toiveensa toteuttamisessa. Syitä ja esteitä tähän on useita. Osa todellisempia, osa enemmän mielen oikkuja. Käyn tässä postauksessa läpi muutaman esteeksi koetun asian sekä näkökulmia niiden tieltään raivaamiseksi tai ainakin madaltamiseksi.

Talvi ulkomailla – pelkkää kylmän ja pimeän pakoa?

Suomalaisena sitä on vuosien saatossa itse aika hyvin siedättynyt pitkälle ja pimeälle talvelle. Täytyy sanoa, että saattoi mennä välillä vuosia niin, etten edes suuremmin kiinnittänyt huomiota, mikä vuodenaika oli menossa. Kiireiltäni en ehtinyt erityisemmin harmitella talvea, vaikka kesistä toki nautinkin.

talvi ulkomailla
Kieltämättä harmaa ja ankea aika on Suomessa pitkä

Kylmyyttä olen kyllä aina inhonnut, mutta siitä saatoin kärsiä kyllä Suomen suvessakin (oi, ne festareiden hallayöt …), jopa enemmänkin kuin talvella. Toisaalta talvella Suomessa sentään pääsee aina sisälle lämpimään, toisin kuin esim. Australian talvessa, missä pääsee sisälle palelemaan.

Itselläni syyt matkustaa pitkällä kaavalla eivät ole olleet pelkästään ilmastollisia, vaan hyvin moni muukin asia on vaikuttanut. Kuten henkinen lämpö ja avoimuus, rentous, kiireettömyys sekä vapauden ja mahdollisuuksien tunne, jota kokee matkustellessa. Sinänsä talven skippaus on ollut enemmän oheisvaikutus kuin syy.

Toki auringon vakituisempi läsnäolo ja kepeä vaatetus tuntuvat hyviltä, ei sitä käy kieltäminen. Nyt kun on saanut nauttia näistä vähälumisemmista talvista on kyllä välillä ihmetellyt, miten sitä synkeyttä ja viimaa kestikin niinkin pitkään.

Oikeastaan yllättävää, etteivät useammat ihmiset pyri jakamaan vuottaan eri maiden ja elämäntyylien kesken, edes jonkun kerran elämässä.

talvi ulkomailla
Kauniit auringonlaskut ja leppeä lämpö iholla tuntuu kyllä mukavalta tammikuussa

Monella talvehtijalla kuitenkin jo pelkkä valon ja lämmön tarve ovat liikkeelle sysääviä voimia talvehtimisinnon takana. Jos siis pimeät ja kylmät talvet eivät ole sinun juttusi ja muutenkin toisentyyppinen elämänmeno houkuttaisi osaksi vuotta, niin mikä sitten estää?

1. Työ

Kun on vuosia myynyt aikaansa työnantajalle alkaa monella hiipiä mieleen ajatus, että käyttäisikin aikaansa välillä itseensä ja omaan hyvinvointiinsa. Työstä vapaiden jaksojen hankkiminen on kuitenkin vastuuntuntoisille suomalaisille vaikeaa. Syistä että:

  • pelätään oman työsuhteen säilymisen puolesta, ajatellaan että työnantaja ei tykkää ja viimeistään yt-neuvotteluissa nämä muistetaan, tai ainakin ylennykset ja palkankorotukset saa unohtaa
  • ei vaan tohdita/ kehdata pyytää palkatonta vapaata tai kysyä etätyön mahdollisuutta
  • ei haluta olla vaivaksi työkavereille ja esimiehelle ( jollekin aiheutuu omasta poissaolosta aina lisätöitä)
  • ollaan tehty itsestä liian ”korvaamattomia”
  • pätkätyöläinen voi kokea, että pitää olla valmiina aina lyhyelläkin varoitusajalla töihin / uuteen pätkään tai niitä ei kohta enää tarjota
  • organisaatio on niin kankea, konservatiivinen tai latistava, että ennakoidaan ja pelätään jo valmiiksi hylkäävää päätöstä

Palkattoman vapaan tai virkavapaan pyytäminen ei pitäisi olla kuitenkaan yhtään sen kummallisempi juttu kuin opintovapaan hakeminen tai vanhempainvapaan pitäminen. Muutaman kuukauden itsehoitovapaa pitäisi nähdä myös uupumista ehkäisevänä ja työssäjaksamista lisäävänä mahdollisuutena, johon työntekijöitä ja työnantajia pitäisi suorastaan kannustaa. Etenkin nyt, kun vuorotteluvapauskin on karannut monelta vuosien päähän.

Terve itsekkyys ja omista tarpeista huolehtiminen on elämäntaito, jota vain ei (vielä) tarpeeksi korosteta. Eikä omasta onnellisuudestaan huolehtiminen tarkoita, etteikö ole lojaali työnantajalleen tai työhönsä sitoutunut. Aina voi tarjoutua joustamaan myös itse jatkossa enemmän työnantajan suuntaan, jos nyt sinunkin anomuksen kohdalla joustetaan.

Eikä kukaan taida jättää perhettäkään perustamatta sen takia, ettei vain työnantaja hermostuisi tai muu työyhteisö rasittuisi? Talvehtimisvapaan funktio voi olla paitsi oma hyvinvointi, myös luoda parempi ”connection” omaan kumppaniin / perheeseen ja lisätä siten yhteistä elämänlaatua.

”Itsehoidollinen elämänlaadunkohennus -vapaa” ei vain ole vielä lakiin kirjattu oikeus ja siksi sitä pitää kysyä/anoa/ järjestellä aktiivisesti itse. Aina kannattaa kysyä, neuvotella ja selvittää kaikki vaihtoehdot. Etätyömahdollisuus voi olla yksi niistä.

Kun tekee työnantajalle esityksen siitä, miten työt hoituvat vapaan aikana, esim. tietyt järjestelyt työyhteisen sisällä, ja on itse valmis joustoihin tai hoitamaan joitain tehtäviä vapaalta käsin, voi sekin lisätä myönteisen neuvottelutuloksen syntymistä. Sikäli kun työ ja toimiala tällaiset järjestelyt mahdollistaa.

Jos päätös on ehdottoman kielteinen, voi aina laittaa harkintaan, miten pitkä sitten on yhteinen tulevaisuus tällaisen organisaation kanssa. Omaa elämää kannata jättää elämättä tai kaventaa minkään organisaation takia, se on tässä kirkastunut itsellekin.

Jos siis tuntuu, että joudut puntaroimaan oman ja työpaikan hyvinvoinnin välillä, niin kumpikohan sinun kannattaa valita? Monesti oma etu on lopulta myös organisaation etu, jos tämä vain nähtäisiin hyvissä ajoin.

talvi ulkomailla
Akkujen lataaminen kauniissa ympäristössä pitäisi olla joka ihmisen perusoikeus

2. Työttömyys tai opiskelu

Työttömällä olisi aikaa matkustaa, mutta ei välttämättä rahaa. Eikä ihan yleensä ihan täyttä vapauttakaan. Jos työttömyys -etuisuuksien nostajana haluaa maailmalle talvehtimaan pitää myös ratkaista, miten hoitaa velvoitteet työvoimaviranomaisten suuntaan.

Matkustamistahan työttömyys ei sinällään estä, ei pidemmänkään kaavan. Ainut on se, että pitää olla tavoitettavissa ja tarvittaessa osallistua niihin toimenpiteisiin, joita työvoimaviranomaiset osoittavat. Ja valmis myös palaamaan ehkä suunniteltua aiemmin takaisin.

Jos näistä toimenpiteistä kieltäytyy on selvää, että tulee karenssi. Yksi mahdollisuus  on se, että katkaisee työnhakunsa matkan tai talvehtimisen ajaksi, niin ei tarvitse stressata muuta kuin siitä, että hankkii riittävän talvehtimiskassan kokoon etukäteen.

Toinen kenties parempi mahdollisuus on alkaa suunnitella yrittäjyyttä työttömyyden aikana, ja jos mahdollista jatkaa valmistelua etänä matkalla oltaessa ja siirtyä sopivassa kohtaa joko matkan aikana ja tai sen jälkeen yrittäjäksi (riippuen tietenkin yritystoiminnan luonteesta).

talvi ulkomailla
Etätyöt tai yrittäjyyden suunnittelu voi olla osa talvehtimisagendaa

Tällainen ratkaisu vaatii kyllä hyvän pohjatyön ja isommat säästöt kuin pelkkä talvehtimismatka. Tätä mallia voi harkita myös, jos miettii lähtemistä omasta palkkatyöstään ja siirtymistä yrittäjäksi. Talvehtimisen aikana ehtii hioa suunnitelmia eteenpäin aika paljon paremmin kuin työssäollessa.

Opiskelijan tilanne on tässä suhteessa työtöntä hieman helpompi, etenkin nykyisin, kun erilaiset etä- ja verkkoopinnot ovat lisääntyneet. Monia opintoja voi suorittaa mistäpäin maailmaa tahansa tai neuvotella tietyistä joustoista oppilaitoksen kanssa talvehtimisen ajaksi.

Oppilaitoksille on rahoituksen vuoksi usein tärkeintä saada opiskelijat valmistumaan tavalla tai toisella, joten neuvottelun varaa ehdottomasti on.

Olen itsekin opiskellut paljon etänä. Viimeksi tein liiketoiminnan ammattitutkinnon markkinointiviestinnästä, täysin etänä.  Tosin gradun kirjoittaminen vuosia sitten Thaimaan auringossa tuntui varsin haasteelliselta. Opiskelulle onkin syytä varata omat ajat viikkokalenteristaan ja pitää rutiineista kiinni.

Opiskelija voi työtöntä huolettomammin pyörittää jotain pienimuotoista liiketoimintaa netin kautta ja saada siten lisää käyttövaroja opintotukien lisäksi.

Talvehtimisjaksot kannattaa pitää kuitenkin alle 6 kuukauden mittaisena, jos mielii pysyä suomalaisessa sosiaaliturvassa ja Kela-korvausten piirissä.

3. Raha

Matkustelun ja talvehtimishaaveiden haastaja numero yksi useimpien mielestä on rahoitus. Vieläkin on ihmisiä, jotka ajattelevat, että matkustaminen on väistämättä kallista. Se voi olla, muttei tarvitse.

Rahoituksen hankkimiseen on monta keinoa ja tapaa. Joskus kyse on todellisuudessa enemmän motivaation puutteesta, sillä motivoinut ihminen laittaa kyllä raha-asiatkin järjestymään ja alkaa nähdä vaivaa tavoitteen toteuttamiseksi.

Elinkustannukset joissakin maissa voivat olla kuukaudessa puolet pienemmät kuin Suomessa ja vastinetta sille rahalle taatusti saa. Tällä on suuri merkitys, kun mietitään talvehtimisen rahoittamista.

talvi ulkomailla
Katukojuista edulliset ruuat

Nopea, yksinkertaistettu esimerkki -> 2 vaihtoehtoa talven vietolle:

A) Teet Suomessa normaaliin tapaan talven (4 kk) töitä, joista saat palkkaa 2000 €/kk käteen. Palkka menee täysimääräisesti elämiseen ja kuluttamiseen. Asut kotona, käyt töissä, sinnittelet pimeän ja kylmän ajan läpi kesälomaa kohti tarpoen. Silloin voitkin sitten muutaman viikon hengähtää laiturin nokassa.

B) Asut pääosan talvesta (4 kk) ulkomailla edullisten elinkustannusten maassa, vaikkapa siellä Thaimaassa. Kuukausittaiset elinkustannukset ovat 1000 €. Järjestät 4 kk:n vapaan niin, että 1 kk siitä on lomapalkallista vuosilomaa, 3 kk palkatonta. Kuukauden lomapalkalla elätkin jo 2 kuukautta Thaimaassa. Eli tarvitset oikeasti vain 2 kuukauden elämiseen kuluvat rahat, eli 2000 eur (+ lentolippu 500-700 €).  Puolen vuoden kulutuspaastolla on tuokin raha kerätty kokoon. Voila!

->Ja mikä tärkeintä, olet saanut viettää 4 kuukauden VAPAAJAKSON lämpimässä ja rennosti elellen. Kesällä tosin sinulla on vain 1-2 viikkoa vapaata, mutta se ei haittaa, kun olet tankannut lämpöä ja lepoa koko talven.

Lue lisää: 3 rahoitusmallia vuoden irtiottoon

4. Asunto

”Mutku on tuo asunto ja sen kulut pyörivät kuitenkin, jos lähden reissuun. Maksaisin siis asumisesta kahteen paikkaan yhtaikaa. Enkä halua asunnosta luopuakaan.”

Ratkaisu: Vuokraa tai jälleenvuokraa (kysy vuokranantajalta lupa) asunto. Tai jos et halua tai pysty vuokraamaan ja maksat asuntolainaa, niin hae lyhennysvapaata (jos ei liian kallista) tai käytä lyhennysjoustoa (Nordea). On tietenkin myös mahdollista hakea lyhennysvapaata ja vuokrata asunto siitä huolimatta -> saat täydennystä matkakassaan.

Isoissa kaupungeissa saa kalustetun asunnon vuokrattua helpoimmin 3 kk ja pidemmiksi ajoiksi (toki lyhyemmäksikin ajaksi voi löytyä vuokralainen). Pienillä paikkakunnilla voi olla haastavampaa. Kannattaa alkaa hyvissä ajoin etsimään vuokralaista. Tori.fi ja Facebookin vuokra-asuntoryhmät ovat oikeita paikkoja tähän.

Lue lisää: Vuokraisitko asuntosi reissun ajaksi?

5. Perhe

Itsellisellä ihmisellä on tässä suhteessa helppoa, ei tarvitse ylipuhua ketään lähtemään mukaan, sen kun huolehtii omat kuvionsa kuntoon ja pakkaa repun. Mutta jos on kumppani ja kenties myös jälkikasvua pitää selvittää toki heidänkin tahtonsa ja mahdollisuutensa ulkomailla talvehtimiseen. Hieman enemmän yhteen soviteltavia palikoita siis.

Jos kumppanin kanssa on yhteiset unelmat ja suunnitelmat, ylipuhumisen ei pitäisi olla ongelma. Innostus pitää saada kuitenkin tarttumaan, jotta projektista tulee riittävän yhteinen ja kumpikin näkee vaivaa saman tavoitteen eteen.

Pienten lasten kanssa lähteminen on yleensä siinä mielessä vaivatonta, että lupia ei tarvitse hakea koulusta poissaoloon tai opintojen hoitamiseen netin kautta. Pienen lapsen vanhemmilla on usein myös mahdollisuus vanhempainvapaaseen, joka ratkaisee asioita ainakin toisen vanhemman osalta. Perhe voi täten olla myös mahdollistaja, eikä niinkään este.

Mitä on esteiden ja syiden takana?

Se että olemme tietyssä tilanteessa ja koemme ettemme pysty hankkiutumaan johonkin toiseen tilanteeseen selitetään usein näillä konkreettisilla olosuhdetekijöillä ja realiteeteilla. Asioilla,  joiden koemme meitä juuri nyt eniten estävän. Ne ovat varmasti osa (koettua) totuutta. Usein pinnan alla lisäksi vielä nippu alitajuisia asioita: motiiveja, tarinoita, tarpeita ja pelkoja, jotka maustavat sopan vielä omalla tavallaan.

Jos pystyy tunnistamaan ja raivaamaan esteitä myös tällä syvemmällä tasolla on varmaa, että muutos on voimallisempi ja johdattaa elämässä lopulta isompiinkin uudistuksiin kuin vain yhden vapaa talven järjestämiseen.

Tässä postauksessa en mene sen pidemmälle tähän alitajuiseen maailmaan ja sisäisiin ohjelmointeihin, mutta on hyvä ymmärtää niidenkin olemassaolo ja vaikutus siihen kuinka toimimme ja ratkomme tai jätämme ratkomatta asioita.

Lue lisää: Nujerra pelot ja epävarmuudet unelmiesi tieltä

Lopputulos palkitsee. Tässä tapauksessa Indonesian Nusa Ceninganilla.

(Visited 3 388 times, 1 visits today)

2 Comments

  1. Heidi / Fiiliksiä & hetkiä 18/03/2017 at 9:21 am

    Hyvää pohdintaa. Itse en ole koskaan haaveillut siitä, että talveksi pitäisi päästä pois, mutta haaveilin pitkään pidemmästä jaksosta ulkomailla. Lopulta sain helposti seitsemän viikkoa Keski-Euroopassa järjestettyä – tuli samalla kielikurssi, neljä kivaa työkeikkaa ja niin, se pidempi aika ulkomailla 🙂

    Reply
    1. Rosita Juurinen 20/03/2017 at 2:45 am

      Heippa Heidi!
      Mukava kuulla, että sait järkättyä just itsellesi sopivan ulkomaanjakson, hieno homma! Haluaisitko kertoa miten tuon järjestit?

      Reply

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.