Osingoilla lisää vapautta?

Osakesäästämisellä hankittavat osingot ovat monille vapaudenjanoisille se strategia ja passiivisen tulon lähde, jonka varaan vapaampia vuosia rakennetaan. Mutta mitä osinkotuloille pääsy edellyttää ja millä tavoin ne voivat alkaa korvata palkkatyöstä saatavia tuloja? Tässä artikkelissa näkökulmia osinkosijoittamiseen ja laskelmia siitä, miten osinkotuloilla voisi ryhtyä rahoittamaan vapaampaa elämää.

Huom. Korona-kriisi on vaikuttanut talouteen ja yhtiöiden toimintaan / tulokseen merkittävällä tavalla. Osinkojen maksu vuonna 2020 siirtyi joillain yhtiöillä myöhemmäksi ja myös lähitulevaisuudessa osan yhtiöistä voi olla vaikea pitää totuttua osingonmaksutasoa yllä. Osakkeiden hintojen laskiessa on kuitenkin otolliset ajat tehdä harkitusti uusia osake- tai rahastohankintoja.

Osinkotulot, mitä ne ovat ja kuinka niille pääsee?

Osakkeenomistajille maksettavat osingot ovat yksi houkuttavimmista ja passiivisimmista tavoista saada sijoitustuloja. Vakaiden osinkoyhtiöiden osingon maksu lähentelee korkosijoituksen “varmuutta” ja siksi moni rakentaa sijoitussuunnitelmaansa osingonmaksuun nojaten.

Osingonmaksu ja osingon suuruus on osakkeisiin sijoittavalle yksi kriteeri ja indikaattori osakkeen valinnassa, muttei suinkaan ainoa. Toinen keskeinen strategia on sijoittaa yhtiön arvonnousuun ja kasvupotentiaaliin luottaen.

Sijoitussuunnitelmansa ja (taloudellisen) vapauden lisäämisen voi rakentaa strategisesti juuri osinkojen ympärille. Yhdistämällä osinkotuloja kulutuksen minimointiin voi jo suhteellisen nopeallakin aikajänteellä saada elämäänsä lisää vapautta. Osinkotulojen potentiaaliin kannattaa perehtyä, vaikka ei olisikaan suuria säästöjä tai tuloja käytettävissään.

Suositut kotimaiset osinkoyhtiöt maksavat tyypillisesti n. 4-5 % vakaata ja monesti myös vuosittain kasvavaa osinkoa. Parhaimmillaan yhtiöt jakavat tuloksestaan jopa 6-8% osinkoja omistajilleen, jotkut ulkomaiset yhtiöt enemmänkin.

Osingon määrä ilmoitetaan euromääräisenä osakekohtaisesta tuloksesta ja osinkoprosentti elää suhteessa osakkeen kulloiseenkin hintaan. Osinko voi olla  esim. 10 snt / osake tai 2 € /osake ja tällöin osinkoprosentit auttavat vertailemaan yhtiöiden osinkoja toisiinsa.

Yksinomaan kovinta osinkoprosenttia ei kannata kuitenkaan metsästää, vaan pyrkiä selvittämään kokonaisvaltaisemmin yhtiön elinvoimaisuutta, ja sitä että osingonmaksu on kestävällä tasolla suhteessa yhtiön tulokseen. Osa yhtiön tuloksesta tulisi käyttää yhtiön kehittämiseen liittyviin investointeihin ja laskusuhdanteisiin varautumiseen.

Jos yhtiön tulos per osake oli vaikkapa 2 €, voi yhtiö linjata, että puolet tuosta summasta eli 1 € maksetaan voitonjakona omistajille takaisin ja toinen euro varataan yhtiön kehittämiseen.

Osinko maksetaan osakkeen omistajille näin voitonjakona edellisen tilikauden tuloksesta per omistettu osake, yhtiökokouksen määräämällä tavalla. Suomalaiset yhtiöt maksavat osinkonsa tavallisimmin 1 tai 2 kertaa vuodessa, joskin kvartaaliosinkoihin siirtyminen alkaa sekin yleistyä. Osingon saadakseen on oltava osakkeen omistajana osingon irtoamista edeltävänä päivänä.

Katsotaan esimerkkinä Sammon osaketta ja sen osinkotietoja

Kuvan tunnusluvuista nähdään, että osingon määrä Sammolla on 1,7 € osakkeelta. Päivän kurssiin 37,33 € nähden osinkoprosentiksi muodostuu 4,53 %. Sammon osakkeen hinnan laskiessa osinkoprosentti siis nousee ja hinnan noustessa osinkoprosentti taas laskee.

Yksittäisen Sammon osakkeen tuotto (EPS earnings per share) on 2,17 €. Luvuista nähdään, että Sampo jakaa n. 78% osakkeen tuotosta osinkona (eli 1,7 €) takaisin osakkeen omistajalle. Osakekohtainen tuotto on myös kasvusuuntainen. Yhtiöiden tunnuslukuihin kannattaa tutustua valintoja puntaroidessaan esimerkiksi Nordnetissä, mistä yllä oleva kuvakaappauskin otettu.

Ulkomaiset yhtiöt maksavat useammin kvartaaliosinkoja tai jopa kuukausittaista osinkoa. Joka tapauksessa palkkio investoimastasi rahasta tulee osingonmaksun muodossa takaisin tilillesi.

Tällä säännöllisellä osinkokassavirralla on siis osinkosijoittajalle suurempi merkitys kuin osakkeen odotetulla arvonnousulla. Hyvien yhtiöiden osakkeen arvo on tavallisesti nousujohteinen, mutta ne harvemmin ovat sittenkään varsinaisia kurssiraketteja. Hyvät, vakaat arvoyhtiöt pikemmin tekevät tasaisen hyvää tulosta vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Osinkotulon ansaintalogiikka tuntuu aloittelijastakin simppeliltä. Se näyttäytyy myös vähäriskisemmältä, kuin lähteä arvioimaan kasvuosakkeiden arvonnousupotentiaaleja ja oikeita ajoituksia niin ostoihin kuin rahojen kotiutuksiin.

Monelle sopii se, että tilille ropsahtaa säännöllisin väliajoin tuottoa, eikä tarvitse suuremmin huolehtia osakkeen arvon vaihteluista. Siis varsin helppoa ja huoletonta, passiivistakin, mutta ei täysin.

Ennen kuin osinkokassavirta voi kattaa edes osan elämisen kuluista, pitää kuitenkin olla koossa melkoisen kookas salkku. Tämä tarkoittaa monen kohdalla sitä, että aktiivista työtä pitää jaksaa tehdä ennen kuin pääsee nauttimaan näistä passiivisista tuloista. Harvemmassa ovat ne, joille isompi alkupääoma tupsahtaa jostain suvun rikkauksista tai muualta ilman omaa ponnistelua.

Yleensä siis sijoituksiin laitettava raha on ensin hankittu töitä tekemällä ja säästämällä eli aktiivinen työ on tehty ennakkoon. Kun oma työ on sitten tehty, on aika laittaa raha vuorostaan töihin. Etukäteen tehty työ ja oma valinta siirtää osa tuloista kulutuksen sijaan sijoituksiin ovat siis osinkotulojen edellytyksiä.

Ennen kuin osakeostoksille lähtee, on syytä tietysti nähdä hieman vaivaa perehtymisen ja tiedonhaun kanssa. Aloittamisen jälkeen verran salkkua tulee tietysti huoltaa vuotuisesti, mutta vaikkapa asuntosijoittamiseen nähden työmäärä on varsin vähäinen. Oikeastaan on itsestä kiinni, miten paljon aiheen ympärillä viettää aikaa ja käyttää energiaa. Talousuutisiin ja kurssiseurantaan hurahtaminen voi olla tässä lajissa ihan hyödyllinen ominaisuus, ei kuitenkaan mikään pakko.

Osinkosijoittamiseen kuten kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina myös epävarmuustekijöitä ja seikkoja, jotka on hyvä jo sijoitussuunnitelmavaiheessa tiedostaa. Niistäkin lisää tässä postauksessa.

Mitkä resurssit ovat puolellasi?

Käsitellään vähän tarkemmin osinkotulojen kartuttamisen, ehkä itsestään selviltäkin tuntuvia edellytyksiä. Eli niitä resursseja ja sijoitustoiminnan kulmakiviä, joita tarvitaan, jotta osinkosijoittamisen polullaan pääsee käyntiin ja eteenpäin.

Voit samalla miettiä, millä tavalla nämä toteutuvat omalla kohdallasi, mitä voisit paremmin optimoida ja minkä resurssien varaan erityisesti rakennat omaa suunnitelmaasi. 

Pääoma

Lähtökohta missä tahansa sijoittamisessa on tietenkin se, että pystyy ja uskaltaa laittaa pääomaa sijoituksiin kiinni ja voi myös jatkaa pidemmän ajan sijoitusten tekemistä osakepottinsa kartuttamiseksi.

Jos pääomaa on runsaasti käytettävissä, voi huomattavista osinkotuotoista päästä nauttimaan nopeastikin.

Isompi aloituspääoma voi olla säästämisen tai asuntokauppojen tulosta, ehkä perintöä tai lahjaksi saatua rahaa. Jos on jonkinlainen aloituspääoma käytössä, pääsee nopeammin maistamaan tuloksia eikä tavoitteet tunnu niin turkasen kaukaisilta. 

Ylijäämäinen talous

Aloituspääoman puute ei kuitenkaan sinällään haittaa mitään, kunhan on edes jossain määrin ylijäämäinen talous. Ja tämä onkin varmasti sijoittamisen tärkeimpiä edellytyksiä. 

Kuukausittaisen ylijäämän määrää taas voi säädellä joko kulutustaan vähentämällä tai tienestejä lisäämällä. Mitä suurempi motivaatio, sitä helpompi on priorisoida tulevaisuuteensa investoimista ja tinkiä muusta, ei ehkä niin tarpeellisesta kulutuksesta. Päätös siitä, että haluaa siirtää osan kulutukseen menevistä rahoista sijoituksiin on hyvä lähtökohta. 

Mitä nopeammin mielii päästä nauttimaan vapaudesta ja sijoitusten tuotoista, sitä isompi siivu tuloista tulisi kuukausittain (tai muutaman kerran vuodessa) työntää pörssiin. Mikä tahansa summa alkaen jo 20 € kuussa on kuitenkin alku, mistä lähteä liikkeelle.

Osakkeiden hankintakulut esim. Nordeassa ja Op:ssa ovat pienissä ostoerissä 1%, joten ei ole pakko ostaa osakkeita aina isompia määriä kerrallaan. Vaihtoehtoisesti pienet säästösummat voi laittaa esim. indeksiä seuraaviin rahastoihin.

Parasta on kun budjetoi joka kuukaudelle summan, jonka haluaa laittaa kerryttämään sijoituksiaan. Ja sopeuttaa kulutuksensa sitten jäljelle jäävään. 

Säännölliset lisäykset salkkuun pitävät varallisuuden ja osinkojen määrän nousevassa suuntauksessa ja huolehtivat ajallisesta hajautuksesta. Kehityksen näkeminen motivoi jatkamaan ja miettimään, miten taloutensa ylijäämää voisi yhä lisätä. Positiivinen koukku alkaa kehittyä.

Aika

Aika vaikuttaa merkittävästi osinkosijoittajan tuottojen kasvuun, siksi aloittamista ei kannata siirtää yhtään eteenpäin. Jos sijoitettavaa pääomaa tai kuukausittaista ylijäämää on vähän, aika kompensoi ja tekee osan työstä. 

Aika kuluu vääjäämättä kuitenkin ja samalla se toimii sijoitusten kasvun vipuvoimana. Korkoa korolle -kasvu tulee osinkosijoittajalle siitä, kun kaikki tai osa osingoista sijoitetaan uudelleen. Tarvitaan kuitenkin yli 10 vuotta uudelleen sijoituksia, jotta korkoa korolle -vaikutus alkaa tehokkaasti toimia. 

Iältään nuori voi siis pienelläkin kuukausisäästöllä rakentaa muhkean vapaus- tai varallisuussalkun tulevaisuuden valintoja turvaamaan. Miljoonan euron varallisuus on parikymppiselle todella paljon helpompi toteuttaa kuin 40-vuotiaana aloittavalle. Iän myötä panoksia siis on nostettava, jotta varallisuus kasvaisi ja tuloksista ehtisi myös nauttimaan. Silti aina on parempi aloittaa kuin jättää aloittamatta.

Asenne

Asenteen voimasta puhutaan sijoittamisen yhteydessä melko vähän, mutta omalla asennoitumisellla, päättäväisyydellä ja inspiroituneella optimismilla voi saada aikaan paljon. Jopa kompensoida muiden resurssien niukkuutta.

Moni lyö valitettavasti hanskat tiskiin jo ennen kuin on edes aloittanut. Etenkään pienillä kuukausisäästöillä tai haastavasta taloustilanteesta käsin ei ehkä koeta edes olevan mahdollisuutta saavuttaa vaivan ja riskin arvoisia tuloksia. Tavoite tuntuu kaukaiselta ja kyynisyys iskee. 

Selvää on, että mahdolliset ongelmat omassa taloudessa pitää ainakin ensin selättää ennen kuin voi aloittaa tavoitteellisen säästämisen ja osinkosijoittamisen. Mutta hyvinkin pienistä tuloista on mahdollista sen jälkeen alkaa rakentaa uutta nousua ja varallisuuden kasvua. Kaikki kumuloituu. Ei ole mitään väärää siinä, että saa osinkotuloja alkuun vaikka keskimäärin 5 € kuussa.

Jos taas asennoituu niin, että jokainen euro, jonka sijoituksestaan on ilon aihe ja todiste passiivisten tulojen mahdollisuudesta, kannustaa se helposti jatkamaan. Ja jos kiirettä ei ole, aika ja korkoa korolle -ilmiö tekee kyllä tehtävänsä sijoituspääoman, kuten myös siitä saatavan kassavirran kasvussa.

Eli vaikka kymppien ja satasten pyörittely saattaa aloittelijaa turhauttaa, asenne kannattaa säätää kohti uskoa ja optimismia. Pienistäkin askeleista oman tavoitteen suuntaan voi käynnistyä uudenlaista ajattelua ja  priorisointeja, jotka alkavatkin viedä yllättävästi eteenpäin.

Asennoitumisella ja tavoitteellisella tekemisellä on yhdessä isot vaikutukset. Muutokset omissa intresseissä, mindsetissä ja valinnoissa muodostavat yhdessä vähitellen lisävivun, jolla homma alkaa nopeutua ja kierrokset lisääntyä. Tämä vaikuttaa tuottoihin ja on myös osa kokonaistulosta, sitä johon kuuluu oma sisäinen vauraus ja henkiset assetit.

Sijoittamisesta, sen kuluista, tili- ja alustavaihtoehdoista lisää : Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

Osinkostrategian kaksi eri linjaa

Osinkosijoittaja voi hyödyntää osinkoja karkeasti jaotellen kahdella eri tavalla, riippuen onko tavoite varallisuuden kartutuksessa vai vähän nopeammin käyttöön otettavissa kassavirroissa. Yksinkertaistaen kysymys on siis siitä, onko tavoitteena saada paljon rahaa pitkän ajan päästä vai vähemmän rahaa, mutta nopeasti käyttöön saaden.

Osingot voivat olla näin osa pitkän tähtäimen sijoitussuunnitelmaa, jolloin niitä ei juuri nosteta käyttöön, vaan vuodesta toiseen uudelleen sijoittamalla tavoitellaan korkoa korolle-efektiä, varallisuutta vuosien saatossa merkittävästi kasvattavaa vipuvoimaa.

Tällöin tavoite on jossain yli 10 vuoden, tai jopa päälle 20 vuoden päässä. Tähtäimessä voi olla tavanomaista hieman varhaisempi eläköityminen ja omaisuus, josta voi hyötyä omilla eläkepäivillään, mutta myös jättää jotain jälkipolville. Tämä on tietysti puhtaasti matemaattisesti laskien se malli, jolla saadaan aikaan euromääräisesti suurempi lopputulos.

Toisessa linjauksessa tähtäimessä taas ovat nimenomaan lyhyemmällä jänteellä saatava kassavirta ja passiivinen tulo. Säännölliset osingot merkitsevät näin tuloja, jonka voi ottaa käyttöönsä haluamallaan tavalla.

Osinkojen varassa voi kenties lyhentää työviikkoaan, rahoittaa vuotuisesti ylimääräisen lomakuukauden tai pari, mahdollistaa siirtymää yrittäjyyteen tai rakentaa irtisanoutumisrahastoa itselleen. Käyttää niitä näin vapauden edistämiseen lyhyemmällä jänteellä.

Tässä lyhyemmän tähtäimenkin mallissa voi olla hyvä pyrkiä edes muutaman vuoden ajan uudelleensijoittamaan osingot pääsosin, jotta pääsee alulle korkoa korolle vaikutuksen saamisessa.

Osinkosijoittamista voi ajatella niin, että se muodostaa vähitellen kasvavan siivun omasta toimeentulosta, tarjoaa yhden kiinnostavan mahdollisuuden vapaamman elämän luomiseen ja samalla osakesijoittamisen opiskeluun. Tällöin voi olla hyvä tapa sijoittaa ainakin osa osingoista uudelleen ja salkun kasvettua haluttuun kokoon alkaa ottaa osinkoja elämisen kuluihin käyttöön.

On hyvä avoimin ja rohkein mielin tutkia, miten osinkostrategia palvelisi juuri sinun yksilöllistä tilannetta ja vapaustavoitetta.  Ja lähteä luomaan suunnitelmaa siitä lähtökohdasta.

Riskit ja niihin suhtautuminen

Osakesijoittamiseen liittyvä riski ja epävarmuus omista sijoituspäätöksistä muodostavat monille aloittamisen kynnyksen. Entä jos menettääkin sijoittamiaan rahoja tai homma ei toimikaan niinkuin on toivonut ja laskelmoinut?

Todellakin, riskit ja osakemarkkinoiden vaihtelut on tietenkin otettava huomioon ja oltava niiden kanssa sinut. Kaikki ei suju todennäköisesti täysin suoraviivaisesti, saati strömsööläiseen tapaan. Riskitasoon voi kuitenkin vaikuttaa myös itse ja asennoitua siihen, että markkinat eivät ole stabiilit, vaan että nousut ja laskut kuuluvat aina kuvaan.

Osakkeiden arvo ja osinkojen määrä voivat täten heilahdella, välillä reilustikin. Osingonmaksu voidaan myös hyvästä syystä (esim. korona) lopettaa tai leikata joksikin aikaa. Mikään ei takaa, että yhtiö takoo vuodesta toiseen hyvää tulosta ja maksaa korkeita tai vuotuisesti kasvavia osinkoja. Markkinoiden yhtiölle antama arvostus tai sen puute on joskus arvaamatonta. Pidempi aikajänne auttaa kuitenkin suhtautumaan hetkellisiin heilahteluihin rauhallisesti.

Melko harvinaista on, että useampi pörssiyhtiö, tai ainakaan juuri ne, joihin itse on sijoittanut yllättäen kaatuisi, ainakaan samaan aikaan vieden rahasi mukanaan. Markkinaa ja poliittista ilmapiiriä on hyvä seurata ja olla valmis tekemään siirtoja tarvittaessa.

Perinteiset osinkoa maksavat vakaat arvoyhtiöt ovat vähemmän alttiita markkinoiden turbulensseille ja niiden arvon heilahtelut ovat usein pienempiä verrattuna taas kasvuyhtiöihin. Vaikka osinkostrategiaan, kuten kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, tasoittaa niitä pitkä sijoitusaika sekä harkittu hajautus. Laskusuhdanteet voi pyrkiä hyödyntämään lisäilemällä omistuksiaan osakkeiden hinnan tippuessa.

Olennaista on sisäistää, että laskukautta seuraa aina nousu, eikä liika hötkyily useinkaan kannata. Mitään ei ole menetetty (tai voitettukaan), ennen kuin osakkeet myydään. Laskusuhdanteessakin osingot yleensä maksetaan, edellisen vuoden tulokseen nojaten. Korona-vuosi tuonut tosin tähänkin poikkeusratkaisuja.

Oma riskinsietokyky on hyvä puntaroida etukäteen. Epävarmuutta lieventää parhaiten se, että opiskelee aihetta riittävästi, seuraa markkinoita, lähtee sinne mukaan ja alkaa hahmottaa markkinoiden logiikkaa.

Kokemus ja tekeminen tuo vähitellen varmuutta ja auttaa riskienhallinnassa. Voi ajatella, että lukemalla ja tekemällä hankittu tietous on osa pääomaa sekä samalla riskien ja hutien vähentämistä.

1. Strategia – Tavoitteena osingoilla eläminen

Huomautan, että seuraavat esimerkit ja laskelmat ovat ainoastaan suuntaa-antavia variaatioita aiheeseen. Ne auttavat kuitenkin hahmottamaan erilaisia vaihtoehtoja sekä sitä, minkä suuruiset pääomat voisivat tuottaa passiivista tuloa joka kattaisi kuukausikulutuksesi kokonaan tai osittain.

Lähtökohta: haluat voida tulevaisuudessa kattaa pakolliset kulusi täysin tai pääosin passiivisilla osinkotuloilla, eikä sinulla ole tässä hetkessä kiire pois työelämästä tai tarvetta keventää.

Mikä sitten on riittävä määrä osinkoja riippuu tietenkin siitä, millaista elintasoa haluat ylläpitää ja millaiset ovat pakolliset tai halutut kuukausikulusi.

Joku haluaa osinkojen määrän korvaavan palkkatulon ja säilyttää totutun kulutustason. Jollekin riittää se, että pärjäilee niukemmillakin tuloilla, vapauden korvatessa pudonnutta tulotasoa.

Lähdetään liikkeelle minimiperiaatteesta eli millä kuukausitason tuotolla olisi mahdollista kattaa omat kulut vapaammassa elämässä ja millaista pääomaa pörssiin sijoitettuna se tarkoittaisi.

Oletetaan, että tavoitteena on 1200 €:n osinkotulo kuukautta kohden eli 14 400 € osinkoja vuodessa.  Tällaiseen tilanteeseen päästäkseen tarvitaan kuitenkin jo varsin mittava sijoituspääoma.

Parhaat osinkoyhtiöt Helsingin pörssissä maksavat jopa 6-7 % osinkoa (taso vaihtelee markkinoiden ja osakkeen hinnan mukaan), ja maailmalta löytyy kovempiakin osingonmaksajia.

Jos lähdetään siitä, että saisit 6% osinkotuoton osakkeistasi, tarvitaan siis 240 000 € pääoma, joka tuottaa nämä 14 400 € vuotuiset osingot eli n. 1200 / kk (brutto).

Tässä esimerkkilaskelmaa, miten 240 000 € pääoma karttuu korkoa korolle ilmiön avustuksella, missä ajassa ja paljonko tarvitaan omaa pääomaa.

Laskuri: raha.fi -sivulta

Osinkojen verotus

Tässä vaiheessa pitää ottaa verotus mukaan laskelmiin. Osinkojen verotus riippuu riippuu siitä ostetaanko osakkeet arvo-osuustilille vai uudelle osakesäästötilille.

Arvo-osuustilille maksettavien osinkojen veroprosentti on 25,5 %, kun pääomatuloja on alle 30 000. Veroprosentti muodostuu siitä, että 15 % maksetusta osingosta on verovapaata ja loput 85 % verotetaan pääomatuloprosenttisi (30-34 %) mukaan. Osinkojen on verotus on näin hiukan kevyempää kuin muiden pääomatulojen kohdalla.

Arvo-osuustililtä verot napataan tililtä välittömästi osingonmaksun jälkeen.  Jos taas käytössä on uusi vuoden vaihteessa lanseerattu osakesäästötili, osingoista ei tarvitse maksaa veroa, ennen kuin raha nostetaan ulos tililtä, eli korkoa korolle -ilmiö mahdollistuu tehokkaammin. Mutta toisaalta tuotto-osuudesta maksetaan rahoja kotiutettaessa sitten normaali pääomavero 30 (-34) %.

Lyhyemmän tähtäimen sijoittamisessa, jossa osingot otetaan pääasiassa käyttöön, on arvo-osuustili verotuksellisesti parempi. Korkoa korolle hyödyt taas saa pidemmällä sijoitusjänteellä osakesäästötililtä. Voit lukea lisää tilien eroista täällä.

Hyödyntämällä verovähennykset, eli ilmoittamalla veroilmoituksessa kaikki sijoitustoimintaan liittyvät kulut, verojen vaikutus jää pienemmäksi.

Katsotaan vielä tuota esimerkkilaskelmaa verot huomioiden. Tavoitteena siis 240 000 € salkku ja 14 400 € osinkotulot /vuosi.

  • Salkun koko n. 240 000 €
  • Omaa pääomaa sijoituksessa: n. 148 600 €
  • Korkotuoton osuus: n. 92 268 €
  • Salkun säästöaika: 15 vuotta
  • Vuotuinen osinkotulo, 6 % oletuksella: n. 14 400 €
  • Verojen osuus 3672 € -> jää 10 728 €
  • Verojen jälkeen käteen 894  € / kk (osakkeet arvo-osuustilillä)
  • -> Jopa 100 % pakollisista kuukausikuluista katettu

Kahden hengen taloudessa n. 1800 € kuukausibudjetti on sellainen summa, jolla voi elää ihan mukavasti Kaakkois-Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Suomessakin, ylimääräiset rönsyt karsien. Yksikin ihminen voi pärjätä hyvin 894 €:lla / kk, budjettitietoisesti eläen.

Hintojen kehitystä eri maailman kolkissa on toki hankalaa lähteä arvioimaan noin pitkälle tulevaisuuteen, mutta tämän hetken hintatasoihin peilaten.

Itselleni juuri reissun päällä eläminen ja vapauden arvostus uupumusoireiden iskettyä on näyttänyt sen, miten pienellä kuukausibudjetilla sitä ihminen kohtuudella pärjää.

Lue lisää: Miten pärjäsin 750 €:n  kuukausibudjetilla Balilla ja Malesiassa.

Mieluiten esimerkin n. 900 € käteen jäävää summaa ajattelee toimeentulon perustana, jolla voi pelkästäänkin elää, mutta jonka kylkeen voi stressittömästi rakennella muita toimeentulon lähteitä, joiden avulla kuukausittaista käyttösummaa saa kasvamaan.

Jos taas kokee, että tarvitsee suuremman osinkopotin kuukausikuluihinsa, kuten vaikka 1500 € nettona, aletaankin puhua jo lähes 500 000 € arvoisesta salkusta. Satoihin tuhansiin kipuavan salkun tavoittelu voi tavalliselle nollasta liikkeelle lähtevälle palkansaajalle tuntua melko kaukaiselta. Oma tavoite kannattaa mitoittaa niin että, se sopii omaan tilanteeseen ja elämänarvoihin.

Pääoman kokoon saaminen

240 000 € tavoitepääoma on useimmille sangen suuri. Tällaisiin summiin pääseminen edellyttää yleensä vuosien aktiivista säästämistä & sijoittamista, vähintäänkin keskiarvoisista (palkka)tuloista.

Pääomaa kerrytettäessä olennaista on, osakkeisiin investoidaan pitkäjänteisesti ja vuosien ajan saadut osingot sijoitetaan uudelleen. Näin ollen se alkuperäinen oman pääoman osuus voi olla tietysti huomattavasti pienempi.

Korkoa korolle -efekti yhdistettynä riittävän pitkään aikaan on se, mikä tuottaa pääomalle merkittävän kasvun. Alle 10 vuoden sijoituksissa korkoa korolle -vaikutus jää vielä melko vähäiseksi.

Lisää vapautta ja riippumattomuutta elämään voi onneksi rakentaa myös malleilla, joissa vain osa tuloista on passiivisia, tällaiset mallit ovatkin useamman ulottuvilla ja lyhyemmällä tähtäimellä saavutettavissa.

Lue tästä lisää, miten aloitat osakkeisiin sijoittamisen

2. Strategia – Osinkokassavirta osaksi vapaampaa toimeentuloa

Lähtökohta: Tavoitteenasi on päästä nauttimaan nopeammin vapaudesta ja osinkojen kassavirrasta.  Sopii sinulle, jolla on tarve vähentää, keventää tai muuttaa työnkuvaasi omannäköisempään suuntaan jo lyhyellä tähtämeillä. Osinkostrategiaa voi hyödyntää myös osana vapaamman elämän rahoittamista, vaikkapa seuraavan esimerkin tapaan toimien ja unohtaa täydellisen taloudellisen riippumattomuuden visiot.

Ajatellaan tilanne, jossa pystyisit jo 2-3 vuoden kuluessa sijoittamaan (esim. säästämällä ja / tai myymällä jotain isompaa omaisuutta, kuten asunnon) yhteensä niin, että sinulla on koossa 60 000 € pääoma osakkeissa.

Jos tililläsi on isompi säästösumma koossa tai asunnon myynnistä saatu rahapotti saat nopeamman lähdön tähän osinkostrategiaan. Ei kannata kuitenkaan lykätä koko pottia kerralla pörssiin, vaan toimia rauhassa hajauttaen ajallisesti, toimialojen välillä ja sekä myös maantieteellisesti.

Salkkuun hankkisit kovia osingonmaksajia niin Suomesta kuin maailmaltakin. Alkusijoitus kannattaa jo hajauttaa ainakin vuoden kierrolle ja ehkä myöhempäänkin säästäen.

Ensimmäisinä säästövuosina ennen kuin alkaisit käyttää osinkoja elinkustannuksiin, sijoittaisit osingot takaisin pörssiin, näin saisit kuitenkin hieman korkoa korolle -hyötyä.

Laskelma kolmen vuoden aikataululla voisi mennä tähän tapaan. Laskelman taustalla ajatus, että alkuun olisi käytössä isompikin alkusijoituspotti, kuten 30 000, joka hajautetaan säästöajalle lisäten siihen muut kuukausisäästöt.

Laskuri: raha.fi -sivulta

Oletetaan, että kun salkku sitten saavuttaa 60 000 € rajapyykin hankkimistasi osakkeista maksettaisiin tuota verrattain mainiota 6 % osinkoa. Osinkotulosi olisivat näin 3600 € vuodessa.
Laskelma vielä verot huomioiden:

  • Salkun koko 60 000 €
  • Omaa pääomaa sijoituksessa: n. 53 500 €
  • Korkotuoton osuus: n. 6500 €
  • Säästöaika: 3 vuotta
  • Vuotuinen osinkotulo, 6 % oletuksella: 3600 €
  • Verojen jälkeen käteen 223,5 € / kk (osakkeet arvo-osuustilillä)
  • -> Noin 25% pakollisista kuukausikuluista katettu

Saattaa kuulostaa ehkä vähäiseltä panostuksiin nähden. Tämä on kuitenkin sitä täysin passiivista tuloa, ja sitä tuloa joka lisää riippumattomuuttasi.

Kuukausikulujen kattamisessa 223,5 € voi olla jo ihan merkittävä summa. Edullisissa maissa matkustellen ja elellen tämä voi tarkoittaa jo 25 % osuutta kuukaudessa tarvittavista varoista, käyttöbudjetin ollessa aiemman esimerkin tapaan 900 € / kk.

Budjetin loppuosan, 75 % kuukausikuluista, voikin sitten kattaa aktiivisemmilla tuloilla, paikkariippumattomassa elämäntyylissä freelance -töillä, nettiyrittäjyydellä tai etätöillä. Mikä omaan tilanteeseen parhaiten sopiikaan.

Ei ole mikään mahdottomuus ansaita osinkojen päälle 675 € nettotulot edellä mainituilla tavoilla ja näin päästä varsin nopeasti elämään vapaammin ja omaehtoisemmin.

Osinkotuloja ja läppäritöitä yhdistelmällä voit siis jo suhteellisen nopeasti luoda riippumatonta, matkustelevaa elämäntyyliä ilman, että tarvitsee juosta vielä seuraavaa 15 vuotta palkkatyön oravanpyörässä.

Huomaa taas, että esimerkin summat ovat siis lähtötasoja, joita mikään ei estä sinua kasvattamasta halutessasi ylöspäin. Tärkeätä on, ettei tee kynnystä alkuun itselleen liian korkeaksi asettamalla itselleen vaikkapa 3000 € kuukausitulovaatimuksia, jos ensisijainen tavoite on vapauden lisääminen.

Itse olen valinnut tämän 2. strategian kaltaisen lähestymistavan. Toistaiseksi osinkotuloni kattavat vasta n. yhden kuukauden kulut vuositasolla. Osakkeiden ja rahastojen ostaminen ja myyminen ovat tuoneet kuitenkin muuta liikkumavaraa ja itsenäisyyttä talouteeni. Osinkotulot ovat tällä hetkellä yksi pieni siivu omaa vapausstrategiaani.

Lue lisää: Näin pärjää Vietnamissa 500 euron kuukausibudjetilla

Kun osinkosijoittaminen kiinnostaa – kiinnitä huomiota näihin

Ennen kuin aloitat:

  • Olet pohtinut omaa tavoitettasi, miksi haluat kasvattaa passiivisia tulojasi, mitä ne sinulle mahdollistavat ja milloin alat nostaa niitä käyttöön vapaamman elämän mahdollistamiseen
  • Olet valmis siirtämään kulutuksesta ja/ tai säästöistä varoja sijoittamiseen
  • Olet puntaroinut sijoittamiseen liittyviä riskejä
  • Olet valinnut sopivat tietolähteet markkinoiden seurantaan ja yhtiöiden arvioimiseen
  • Olet miettinyt, miten usein ja aktiivisesti haluat lähtökohtaisesti salkkuasi seurata ja huoltaa

Osakkeiden valinta ja hankkiminen

  • Huomioi, että vakaat pitkänlinjan arvo-osakkeet ovat suhteellisen turvallinen valinta, niiden osinko on maltillinen, mutta usein vuotuisesti kasvava ja siten pitkällä tähtäimellä hyvä valinta
  • Vaikkei historia ole tae tulevaisuudesta, kannattaa yhtiön osinkojen maksun historiallinen kehitys myös tsekata
  • Maltillisen osinkotason vakaissa yhtiöissä osingon maksu on varsin vakaalla pohjalla myös laskumarkkinassa ja jopa lamavuosina
  • Tarkista miten suuren osuuden voitosta / osake yhtiö jakaa osinkoina, mitä suurempi osuus maksetaan ulos, sitä suurempi voi olla myös riskitaso
  • Kohtuullisen hyvä osinkotaso (3-4,5%) on signaali siitä, että yhtiö ei maksa koko tulostaan osinkoina ulos vaan myös investointeihin ja puskuriin jää riittävästi varoja
  • Korkean osinkotason ja siksi houkuttavilta tuntuvissa (7-9%) yhtiöissä huomioi suuremmat riskit ja pyri valitsemaan tämän kategorian yhtiöistä varmimmalla pohjalla operoivat, jos ylipäätään haluat ottaa salkkuusi myös hajautusta korkeamman riskin suuntaan, näitä ovat tyypillisesti kansainvälisiltä markkinoilta löytyvät REIT (real estate investment trust) ja BDC (business developing company) -yhtiöt, joissa molemmissa on korkoriskiä mukana
  • Valitse osakkeita eri toimialoilta, mielellään niin, että ymmärrät ainakin jossain määrin niiden liiketoiminnan logiikkaa, markkina-asemaa ja tulevaisuudennäkymiä
  • Hajauta myös maantieteellisesti valitsemalla kotimaisten yhtiöiden lisäksi ulkomaisia yhtiöitä tai rahastoja / etf:ä joissa maantieteellinen hajautus toteutuu
  • Tutki löydätkö aliarvostettuja tai muuten alle tavoitehinnassa olevia hyviä osinkoyhtiöitä tai osta hyväksi tietämiäsi yhtiöitä markkinadipeistä
  • Pidä kulut maltillisina, mielellään max 1%  ostoerän arvosta
  • Voit hyvin myös seurata millaisia salkkuja on menestyneillä pitkään toimineilla osinkosijoittajilla ja pohtia haluatko joissain valinnoissa peesata heidän ratkaisujaan

Kun olet jo aloittanut:

  • Tarkenna itsellesi, miten usein salkkuasi seuraat, täydennät ja huollat
  • Täydennyksiä voit tehdä esim. kuukausittain tai mielellään ainakin muutaman kerran vuodessa
  • Päätä, miten toimit maksettujen osinkojen suhteen, sijoitatko ne heti takaisin samaan osakkeeseen osinkodippiä hyödyntäen, hajautatko ajallisesti vai jollain muulla taktiikalla tai otatko osan käyttöösi
  • Päätä, millä kriteereillä myyt ja vaihdat salkkusi yhtiöitä
  • Päätä, miten seuraat edistymistäsi, miten kirjaat vuotuisen osinkojen kasvun, kehityksen näkeminen motivoi yhä jatkamaan ja hiomaan strategiaa aina vaan paremmaksi

Miten osingoilla eläminen käytännössä pyörisi?

Jos osa tai koko toimeentulo saataisiin osingoista, niin miten se käytännössä tapahtuisi? Suomalaiset yhtiöthän maksavat osingot, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, pääosin keväällä. Toki joitain yhtiöitä löytyy, jotka maksavat useamman kerran vuodessa.

Tämä tarkoittaa, että koko vuoden tilipäivät koittaisivat pääosin keväällä n. kolmen kuukauden jakson aikana. Tilipussi pitäisi itse jakaa tulevan vuoden ajalle sopivissa erissä nostettavaksi. Etenkin, jos tosiaan koko vuoden pääasiallisesta elannosta kyse.

Itse toimisin niin, että osinkojen kilahdettua tilille, siirtäisin ne joko kokonaan tai osin vähän paremman koron / tuoton tilille tai ehkä rahastoon, josta sitten ottaisin kuukausittain käyttöön tarpeen mukaisen summan.  Osan potista, jota en heti tarvitse käyttööni varmaan sijoittelisin vielä eteenpäin ja koittaisin napsia pieniäkin lisätuottoja sieltä täältä.

Jos sitten haluaa tasaisempaa kassavirtaa läpi vuoden, voi kääntää katsettaan rapakon taakse jenkkiosakkeisiin, joista moni maksaa osingon joko kvartaaleittain tai osa jopa kuukausittain.

Kuukausittaista osingonmaksua tarjoaa useampikin amerikkalainen REIT – eli kiinteistösijoitusyhtiö. Osalla näistä on yli kymmenen vuotta kestänyt yhtäjaksoinen osingonkorotushistoria ja osinkoprosentit voivat keikkua jopa 7-9% tasossa. Tällaiset yhtiöt saattavat olla hyvä tapa hajauttaa osinkosalkkua, kunhan tiedostaa myös yhtiöihin liittyvät riskit ja valitsee niitä vähäriskisempiä.

Jos taas on päätynyt sijoittamaan osan tai jopa kaikki säästönsä rahastoihin, jolloin osingot on rahastojen sisällä aina sijoitettu uudelleen, voi tavoitellun pääoman saavutettuaan toimia niin, että nostaa “osinkoprosentin” verran rahaa itselleen rahastosta.

Tämän voi tehdä vaikka myymällä rahasto-osuuksia muutaman kerran vuodessa. Rahaston tuotosta maksetaan tässä vaiheessa pääomavero 30(-34)%.

Osinkostrategioiden plussia ja miinuksia

Millainen strategia juuri sinun sitten kannattaisi valita? Vapauden lisäämisen näkökulmasta omat resurssisi eli aika, käytettävät pääomat ja säästöaste sekä oma tavoite vaikuttavat valintaasi.

Se, mikä on taloudellisesti järkevintä ei välttämättä ole sama, kuin se mikä on sinulle paras valinta. Yksilöllinen tilanteesi on aina se lähtökohta, johon eri vaihtoehtoja peilata ja soveltaa.

Tässä vielä koottuna näiden kahden edellä kuvatun, pitkän ja lyhyen tähtäimen mallin etuja ja haittoja.

Osinkojen varaan rakennettu toimeentulo (1. strategia)

Palkkatuloista säästäen osinkojen varaan heittäytyminen saattaa olla mahdollista ehkä vasta 15-20 vuoden kuluttua, etenkin jos tavoitellaan nykyistä palkkatuloa korvaavaa osinkotulon määrää. Puhutaan siis melko pitkän tähtäimen strategiasta ja mahdollisesti taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta.

Tämän linjan valinta edellyttää, että jaksaa painaa vielä pitkään työelämässä ja kokee kaukaisemmankin tavoitteen innostavana. Vapaushaaveet täytyy kuitenkin siirtää reilusti eteenpäin. Ellei sitten muulla tavoin onnistu hankkimaan isoa pääomaa pörssiin sijoitettavaksi.

Pitkän tähtäimen strategiassa on kuitenkin useita hyviä puolia. Paitsi, että se on taloudellisesti tehokas ja ns. oikeaoppinen, siinä voidaan käyttää suorien osakeostojen sijaan tai rinnalla myös rahastoja. Tämä voi olla varsin järkevää pääoman kasvun kannalta, kun osinkoja ei tarvita käyttöön vielä vuosiin.

Rahastoihin (kasvuosuuksiin) säästämisen hyötynä on se, että osingot uudelleen sijoitetaan rahaston sisällä, eikä veroa tarvitse maksaa kuin vasta rahasto-osuutta aikanaan lunastettaessa.

Rahastoissa myös hajautus on valmiina. Korkoa korolle -etu saadaan täysimittaisesti käyttöön ja säästäminen on muutoinkin varsin vaivatonta. Kannattaa vain varmistaa, etteivät rahaston kulut syö voittojasi. Pienikuluinen (alle 1% kulut) tai kuluton (indeksi)rahasto on tässä mielessä kannatettava valinta.

Etuna rahastoissa on myös se, ettet joudu maksamaan myöskään kaupankäyntikuluja, toisin kuin silloin, jos itse sijoittaisit osingot uudelleen. Haittana taas se, että joku muu tekee päätökset puolestasi.

Uusi osakesäästötili mahdollistaa niin ikään verojen maksun siirtämisen, kun jätät osingot tilille ja teet uusia osakeostoja tilin sisällä. Kaupankäyntikulut tulee jokaisesta toimeksiannosta kuitenkin maksettavaksi.

Kun tavoiteltu pääoma ja vuotuisen osinkotulon määrä on sitten aikanaan saavutettu, ei välttämättä tarvitse stressata enää perustoimeentulosta. Muilla tuloilla voi halutessaan kuitenkin tätä omaa “perustuloaan” täydentää.

Plussat:

  • Korkoa korolle -ilmiön johdosta pääomasi voi kasvaa jopa moninkertaiseksi
  • Taloudellinen hyöty on optimaalinen verotuksen siirron ja osinkojen uudelleen sijoittamisen johdosta
  • Voit elää tavoitteeseen päästyä vaikka pelkästään osinkotulojen varassa
  • Pitkä aika tasaa kurssiheilahteluja ja riskiä
  • Voit ja kannattaakin hyödyntää osakepoimintaa ja rahastosäästämistä rinnakkain

Miinukset:

  • Osinkotuloilla eläminen siintää vasta pitkän ajan; 10-20 vuoden päässä, tavoitepääomasta ja säästötahdista riippuen
  • Tuloveroprosenttisi pelkästään osingoilla eläen on 30-34%
  • Pitää jaksaa pysyä pitkään täysipainoisesti työelämässä
  • Pitää pystyä säästämään kuukausittain isohko summa,  jotta salkku kasvaa toivottua tahtia kohti taloudellista riippumattomuutta
  • Joutuu tinkimään vapaustavoitteestaan tai hankkimaan työn, joka tuntuu vapaalta
  • Riski on siinä, jos joutuu siirtämään elämäänsä “sitku” -aikaan

Osingoista nopeaa kassavirtaa osaksi toimeentuloa (2. strategia)

Nopeasti osinkotuloille tähyävän taktiikassa haittana on se, että hän jää vaille täysimääräistä korkoa korolle -hyötyvaikutusta. Toki hänenkin sijoituspääoma voi kasvaa, mutta kasvu on paljon hitaampaa kuin silloin, jos osingot uudelleen sijoitetaan jatkuvasti yli 10 vuoden ajan.

Heikkoutena voidaan pitää myös sitä, että omaa pääomaa pitää kiinnittää isompia kertasummia. Artikkelin esimerkissä mainituille summille päästäkseen lyhyessä ajassa on oltava jotain realisoitavaa omaisuutta tai isommat säästöt jemmassa.

Jos kuitenkin tilille on päässyt ajan mittaan säästymään kymmeniä tuhansia, myyt asunnon tai saat vaikkapa perintöä, on lyhyen tähtäimen osinkostrategia yksi mahdollinen ratkaisu. Ajallista hajautusta ei pidä siinä kuitenkaan unohtaa, vaan malttaa sijoittaa rahat useammassa erässä.

Lyhyemmän tähtäimen tavoite on motivoiva, kun tietää pääsevänsä jo suhteellisen pian nauttimaan passiivisista tuloista. Rivakampikaan säästäminen ei haittaa, kun tavoite on itselle tärkeä ja se on riittävän lähellä.

Vapaampi elämä, nopeammalla aikataululla ja palkkatöistä irrottautumisen mahdollisuus ovat tämän mallin ehdottomat hyödyt. Pian, eikä vasta 20 vuoden päästä!

Lyhyemmän tähtäimen taktiikassakin kannattaa varata aikaa siihen, että rauhassa puntaroi omaa strategiaansa, opiskelee osakesijoittamista, keskustelee edistyneempien sijoittajien kanssa ja tutustuu eri toimialoihin ja yhtiöihin.

Tilivaihtoehdoista arvo-osuustili on kenties paras valinta lyhyen tähtäimen osinkostrategiassa, sitä käyttäen maksat hieman vähemmän veroa osingoistasi kuin osakesäästötilillä. Toisaalta molempien tilien yhteisstrategiakin voi olla myös toimiva. Osakesäästötilillä saat alkuvaiheessa osingot verotta ja pääset uudelleen sijoittamaan niitä paremmista asemista.

Plussat:

  • Passiivisia tuloja nopeasti
  • Motivoi, kun tavoite on riittävän lähellä
  • Innostaa aloittamaan myös muiden toimeentulonlähteiden rakentamisen, ohjaa nopeampaan muutosprosessiin
  • Kokonaisveroaste on pienempi, jos osinkotulojen rinnalla pieniä palkka- tai yritystuloja
  • Vapautta yli rahan arvostavalle ja palkkatyöhön uupuneelle hyvä vaihtoehto

Miinukset:

  • Omaa pääomaa suhteessa enemmän kiinni sijoituksissa
  • Korkoa korolle -taika ja omaisuuden kasvun maksimaalinen potentiaali pitkälti menetetään
  • Toimeentulosta 75% (tai enemmän) pitää rahoittaa muille keinoilla
  • Pelkästään taloudellisesti ajatellen huonompi ja hieman riskisempi vaihtoehto

Onko osinkosijoittaminen osa sinun vapaussuunnitelmaa? Kerro kommenteissa!

Sijoittamisesta, sen kuluista, tili- ja alustavaihtoehdoista lisää : Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

Vastuuvapauslauseke: Artikkelin sisältö ei ole, eikä sitä tule pitää sijoitusneuvontana. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääomien menettämiseen. Jokaisen on arvioitava riskit omalta kohdaltaan ja kannettava vastuun oman taloutensa päätöksistä.


Omat lähtöresurssit vaikuttavat aina siihen mikä strategia parhaiten sopii. Selvitä oma lähtötilanteesi ja lataa resurssienkartoitus -työkirja suunnitelmien pohjaksi.nettovarallisuuslaskuri matkaopas vapauteen

(Visited 3 818 times, 2 visits today)

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.