Osingoilla lisää vapautta?

Osinkokevät on taas käsillä. Koronan aiheuttamasta markkinaturbulenssista huolimatta osakesäästämisellä hankitut osingot ovat monille vapaudenjanoisille juuri se tulovirta, jonka varaan vapaampia vuosia rakennetaan. Tässä artikkelissa tietoa osingoista ja laskelmia siitä, miten osinkotuloilla voi rahoittaa vapaampaa elämää.

Huom. Korona-kriisi on vaikuttanut talouteen ja yhtiöiden toimintaan / tulokseen merkittävällä tavalla. Osinkojen maksu tälle vuodelle siirtyy monilla yhtiöillä myöhemmäksi ja myös lähitulevaisuudessa osan yhtiöistä voi olla vaikea pitää totuttua osingonmaksutasoa yllä. Osakkeiden hintojen laskiessa voi kuitenkin olla käsillä otolliset ajat tehdä osake- tai rahastohankintoja, mutta harkinnalla ja niille kenellä on ylimääräistä käteistä, joita ei lähiaikoina tarvitse. 

Osingot – helppoa passiivista tuloa?

Osakkeenomistajille maksettavat osingot ovat toden totta yksi passiivisimmista ja vähiten työtä vaativista tulomuodoista. Yhä useampi on innostunut sijoittamaan pörssiosakkeisiin, sijoituskeskustelun valtavirtaistuessa ja erilaisten sijoitusmuotojen yleistyessä kaiken kansan keskuudessa.

Osinkotuloille ei kuitenkaan noin vain helposti siirrytä. Tiettyjen edellytysten tulee täyttyä, ennen kuin osinkokassavirran hanasta alkaa jotain tipahdella.

Ensinnäkin osakkeisiin liittyvä riski ja epävarmuus omista sijoituspäätöksistä muodostavat ensimmäisen kynnyksen. Entä jos menettääkin sijoittamiaan rahoja tai homma ei toimikaan niinkuin on toivonut ja laskelmoinut?

Todellakin, riskit ja osakemarkkinoiden vaihtelut on tietenkin otettava huomioon. Kaikki ei suju todennäköisesti täysin suoraviivaisesti, saati strömsööläiseen tapaan. Riskitasoon voi kuitenkin vaikuttaa myös itse ja asennoitua siihen, että markkinat eivät ole stabiilit, vaan että nousut ja laskut kuuluvat kuvaan.

Osakkeiden arvo ja osinkojen määrä voivat täten heilahdella. Osingonmaksu voidaan myös lopettaa joksikin aikaa. Mikään ei takaa, että yhtiö takoo vuodesta toiseen hyvää tulosta ja maksaa korkeita osinkoja.

Melko harvinaista kuitenkin on, että useampi pörssiyhtiö, tai ainakaan juuri ne, joihin itse on sijoittanut yllättäen kaatuisi, ainakaan samaan aikaan vieden rahasi mukanaan. Markkinaa ja poliittista ilmapiiriä on hyvä seurata ja olla valmis tekemään siirtoja tarvittaessa.

Osinkotulojen tavoitteluun liittyy siis aina myös riskejä. Pitkä sijoitusaika kuitenkin osaltaan tasoittaa niitä. Laskusuhdanteessa, kuten näin koronapaniikin aikana on hyvä lisäillä omistuksia, kun osakkeiden hinta tippuu.

Oma riskinsietokyky on aina hyvä puntaroida etukäteen. Epävarmuutta ja pelkoa lieventää parhaiten se, että opiskelee aihetta riittävästi ja sisäistää sen että laskukautta seuraa aina nousu. Mitään ei ole menetetty, ennen kuin osakkeet myydään (jos myy tappiolla). Laskusuhdanteessakin osingot useimmiten maksetaan.

Kokemus tuo varmuutta ja tieto on osa pääomaa. Netin sijoittamista koskevat uutis- ja tietosivustot, blogit sekä keskusteluryhmät ovat myös hyviä kanavia saada tietoa ja näkökulmia omien ratkaisujen tueksi.

Toiseksi, saadakseen osinkotuloja on oltava joko isompaa alkupääomaa tai kuukausittaista ylijäämää, jota sijoittaa, sekä pitkäjänteisyyttä jatkaa säästämistä vuosien ajan. Moni lyö valitettavasti hanskat tiskiin jo ennen kuin on edes aloittanut. Pienillä kuukausisäästöillä kun ei aina koeta olevan mahdollisuutta saavuttaa vaivan ja riskin arvoisia tuloksia. Kyynisyys iskee.

Selvää on, että mahdolliset ongelmat omassa taloudessa pitää ainakin ensin selättää ennen kuin voi aloittaa tavoitteellisen säästämisen ja sijoittamisen. Mutta hyvinkin pienistä tuloista on mahdollista sen jälkeen alkaa rakentaa uutta nousua ja varallisuuden kasvua.

Vaikka kymppien pyörittely saattaa aloittelijaa turhauttaa, voi siitä käynnistyä uudenlaista ajattelua ja  priorisointeja, jotka alkavatkin viedä eteenpäin. Muutokset omissa intresseissä, mindsetissä ja valinnoissa voivat muodostaa vähitellen lisävivun, jolla homma alkaa nopeutua ja kierrokset lisääntyä.

Osakesijoittamisessa on paljon mahdollisuuksia, kun hommasta pääsee vähän jyvälle, siksi tärkeintä on aloittaa. Kannattaa muistaa, että jos sijoitettavaa pääomaa on vähän, aika kompensoi ja tekee osan työstä. Aika kuluu kuitenkin ja samalla se voi tuoda vipuvoimaa talouteesi.

Jos taas aikaa on vähän, pääomaa tarvitaan enemmän. Taloudellisesti paras tulos saadaan toki sillä, että on sekä aikaa + kärsivällisyyttä että rahaa investoitavaksi. Helpointa ja nopeinta osinkotulojen saaminen on siis sille, jolla on reilusti pääomaa, jota sijoittaa, tieto-taitoa tehdä se mahdollisimman hyvin ja ainakin jonkin verran pitkäjänteisyyttä matkassa.

Ennen kuin osinkokassavirta kattaa elämisen kulut, pitää kuitenkin olla koossa melkoisen kookas salkku. Tämä tarkoittaa, että aktiivista työtä pitää jaksaa tehdä ennen kuin pääsee nauttimaan näistä passiivisista tuloista. Harvassa ovat ne, joille 100 000 € tai isompi potti tupsahtaa jostain suvun rikkauksista ilman omaa ponnistelua.

Kun rahaa on siis ensin työtä tekemällä ja säästämällä hankittu ja laitettu pörssiin osakkeita ja/rahasto-osuuksia ostamalla, tämän jälkeen osingot kilahtavat tilille tai kasvattavat rahastosalkkua ilman sen suurempia efortteja. Helppoa, ainakin teoriassa.

Heti perään on todettava, että osinkokassavirtaa tavoittelevan on silti seurattava markkinaa melko aktiivisesti, etenkin jos oma toimeentulo on siitä kiinni.

Muutokset markkinoilla, yhtiöiden tilanteissa ja osingonmaksussa voivat tapahtua nopeasti ja saattavat edellyttää toimenpiteitä tai oman strategian muutoksia. Käteispuskuria ja vaihtoehtoisia suunnitelmia on osinkosijoittamisen rinnalla syytä aina pitää.

Lähtökohtana tälle postaukselle on se, että monelle sijoittamista aloittelevalle taloudellisen riippumattomuuden edellyttämät puolen miljoonan tai miljoonan euron arvoiset osakesalkut ovat kuitenkin varsin kaukaisia tavoitteita. Se ei kuitenkaan saisi estää aloittamista ja tavoitteen sovittamista juuri omaan tilanteeseen passaavaksi.

Itse koen, että osinkosijoittaminen voi tarjota yhden kiinnostavan mahdollisuuden vapaamman elämän luomiseen ja samalla osakesijoittamisen opiskeluun. On hyvä avoimin ja rohkein mielin tutkia, miten strategia palvelisi juuri sinun yksilöllistä tilannetta ja tavoitetta. Ns. oppikirjaesimerkit kun eivät käy kaikille.

Tämän postauksen esimerkkimallit ja laskelmat ovat toki ainoastaan suuntaa-antavia ja yhdet variaatiot aiheeseen. Ne auttavat kuitenkin hahmottamaan erilaisia vaihtoehtoja sekä sitä, minkä suuruiset pääomat voisivat tuottaa passiivista tuloa joka kattaisi kuukausikulutuksesi kokonaan tai osittain.

Ehkä innostut miettimään ja laskelmoimaan, miten itsekin voisit soveltaa osinkostrategiaa.

Lue lisää: Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

Miksi osinkosijoittaminen on niin suosittua?

Osinkostrategia on sijoittajien parissa varsin suosittu. Siinä kassavirralla on suurempi paino kuin osakkeen arvon kasvulla. Osa sijoittajista uudelleen sijoittaa osingot, mutta osalle osingot merkitsevät nimenomaan kassavirtaa, jonka voi ottaa käyttöönsä haluamallaan tavalla.

Suosioon vaikuttaa varmasti se, että sijoittamisesta on tullut ylipäätään lähes kaiken kansan harrastus, tietoa ja rohkaisevia esimerkkejä sekä tarinoita on mediassa esillä enemmän kuin koskaan ennen. Tavallisten ihmisten tarinat tekevät osakesijoittamisesta ja osinkojen tavoittelusta helposti lähestyttävää.

Osaltaan vaikuttaa tietenkin se, että yhtiöt maksavat parhaimmillaan verrattain korkeita, jopa 6-7 % osinkoja osakkeenomistajilleen. Toki tilanne vaihtelee vuosittain ja nyt viimeaikoina osinkojen prosentuaaliset määrät olleet laskussa. Pitää muistaa, että osinkoprosentin lasku voi kertoa osakkeen arvonnoususta, mutta myös korjausliikkeistä yhtiön taloudessa tai heikentyneestä tuloksesta.

Osinkotulo on kuitenkin konkreettinen tilille ilmestyvä rahasumma, “korko” tehdylle sijoitukselle ja monille sikäli helppo ymmärtää. Osinko maksetaan osakkeen omistajille voitonjakona vuotuisesta tuloksesta, yhtiökokouksen määräämällä tavalla.

Osingon ja etenkin korkean osingon kääntöpuolena on se, että se on pois yhtiön kasvuun tähtäävistä investoinneista. Osingon irrottua osakkeen kurssi myös tavallisesti laskee suunnilleen osingon arvon verran.

Puhtaasti kassavirtaa tavoitteleva sijoittaja painottaa siis yhtiöiden valinnassa yhtenä keskeisenä kriteerinä niiden osingonmaksupolitiikkaa. Moni kokee lisäksi turvallisena sijoittaa etenkin firmoihin, joissa osinkoa on pystytty nostamaan jo vuosia peräkkäin (ns. osinkoaristokraatit).

Osinkosijoittajalle osakkeen arvon muutokset eivät niinkään meinaa mitään, kunhan osingonmaksu eli kassavirta pysyy kunnossa. Kurssien heiluessa tulee toki hyviä paikkoja ostaa lisää tai miksei myös tilaisuuksia myydä. Seurantaa ja valpautta strategian soveltaminen jossain määrin vaatii sekä suunnitelmaa miten toimia isommissa muutoksissa.

Se, että voi itse vaikuttaa salkun sisältöön ja pyrkiä optimoimaan otollisia ostohetkiä on yksi syy osake- ja osinkosijoittamisen suosioon. Kaikki eivät halua olla täysin passiivisia tai laittaa salkunrakennusta autopilotille.

Läheskään kaikkien sijoittamisesta kiinnostuneiden ei myöskään ole mahdollista saada sijoituslainoja asuntojen hankkimista varten. Eikä asuntosijoittaminen ja vuokranantajana toimiminen ole muutenkaan kaikkien juttu. Monen makuun osinkosijoittaminen on paljon huolettomampaa ja vähemmän työlästä.

Parhaimpia osinkoja vastaavaa tuottoa ei välttämättä saa, ainakaan yhtä helpolla, muista sijoitusinstrumenteista ja lisäksi osakkeissa on se hyvä puoli, että niiden arvo voi nousta tai jopa moninkertaistua, vaikka toisaalta korkea osinko myös hillitsee osakkeen arvon kasvunopeutta.

1. Strategia – Tavoitteena osingoilla eläminen

Lähtökohta: haluat voida kattaa pakolliset kulusi täysin tai pääosin passiivisilla osinkotuloilla, eikä sinulla ole kiire pois työelämästä tai tarvetta keventää.

Mikä sitten on riittävä määrä osinkoja riippuu tietenkin siitä, millaista elintasoa haluat ylläpitää ja millaiset ovat pakolliset tai halutut kuukausikulusi.

Joku haluaa osinkojen määrän korvaavan palkkatulon ja säilyttää totutun kulutustason. Jollekin riittää se, että pärjäilee niukemmillakin tuloilla, vapauden korvatessa pudonnutta tulotasoa.

Lähdetään liikkeelle minimiperiaatteesta eli millä kuukausitason tuotolla olisi mahdollista kattaa omat kulut vapaammassa elämässä ja millaista pääomaa pörssiin sijoitettuna se tarkoittaisi.

Oletetaan, että tavoitteena on 1200 €:n osinkotulo kuukautta kohden eli 14 400 € osinkoja vuodessa.  Tällaiseen tilanteeseen päästäkseen tarvitaan kuitenkin jo varsin mittava sijoituspääoma.

Parhaat osinkoyhtiöt Helsingin pörssissä maksavat jopa 6-7 % osinkoa (taso vaihtelee markkinoiden ja osakkeen hinnan mukaan), ja maailmalta löytyy kovempiakin osingonmaksajia.

Jos lähdetään siitä, että saisit 6% osinkotuoton osakkeistasi, tarvitaan siis 240 000 € pääoma, joka tuottaa nämä 14 400 € vuotuiset osingot eli n. 1200 / kk (brutto).

Tässä esimerkkilaskelmaa, miten 240 000 € pääoma karttuu korkoa korolle ilmiön avustuksella, missä ajassa ja paljonko tarvitaan omaa pääomaa.

Laskuri: raha.fi -sivulta

Osinkojen verotus

Tässä vaiheessa pitää ottaa verotus mukaan laskelmiin. Osinkojen verotus riippuu riippuu siitä ostetaanko osakkeet arvo-osuustilille vai uudelle osakesäästötilille.

Arvo-osuustilille maksettavien osinkojen veroprosentti on 25,5 %, kun pääomatuloja on alle 30 000. Veroprosentti muodostuu siitä, että 15 % maksetusta osingosta on verovapaata ja loput 85 % verotetaan pääomatuloprosenttisi (30-34 %) mukaan. Osinkojen on verotus on näin hiukan kevyempää kuin muiden pääomatulojen kohdalla.

Arvo-osuustililtä verot napataan tililtä välittömästi osingonmaksun jälkeen.  Jos taas käytössä on uusi vuoden vaihteessa lanseerattu osakesäästötili, osingoista ei tarvitse maksaa veroa, ennen kuin raha nostetaan ulos tililtä, eli korkoa korolle -ilmiö mahdollistuu tehokkaammin. Mutta toisaalta tuotto-osuudesta maksetaan rahoja kotiutettaessa sitten normaali pääomavero 30 (-34) %.

Hyödyntämällä verovähennykset, eli ilmoittamalla veroilmoituksessa kaikki sijoitustoimintaan liittyvät kulut, verojen vaikutus jää pienemmäksi.

Katsotaan vielä tuota esimerkkilaskelmaa verot huomioiden. Tavoitteena siis 240 000 € salkku ja 14 400 € osinkotulot /vuosi.

  • Salkun koko n. 240 000 €
  • Omaa pääomaa sijoituksessa: n. 148 600 €
  • Korkotuoton osuus: n. 92 268 €
  • Salkun säästöaika: 15 vuotta
  • Vuotuinen osinkotulo, 6 % oletuksella: n. 14 400 €
  • Verojen osuus 3672 € -> jää 10 728 €
  • Verojen jälkeen käteen 894  € / kk (osakkeet arvo-osuustilillä)
  • -> Jopa 100 % pakollisista kuukausikuluista katettu

Kahden hengen taloudessa n. 1800 € kuukausibudjetti on sellainen summa, jolla voi elää ihan mukavasti Kaakkois-Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Suomessakin, ylimääräiset rönsyt karsien. Yksikin ihminen voi pärjätä hyvin 894 €:lla / kk, budjettitietoisesti eläen.

Hintojen kehitystä eri maailman kolkissa on toki hankalaa lähteä arvioimaan noin pitkälle tulevaisuuteen, mutta tämän hetken hintatasoihin peilaten.

Itselleni juuri reissun päällä eläminen ja vapauden arvostus uupumusoireiden iskettyä on näyttänyt sen, miten pienellä kuukausibudjetilla sitä ihminen kohtuudella pärjää.

Lue lisää: Miten pärjäsin 750 €:n  kuukausibudjetilla Balilla ja Malesiassa.

Mieluiten esimerkin n. 900 € käteen jäävää summaa ajattelee toimeentulon perustana, jolla voi pelkästäänkin elää, mutta jonka kylkeen voi stressittömästi rakennella muita toimeentulon lähteitä, joiden avulla kuukausittaista käyttösummaa saa kasvamaan.

Jos taas kokee, että tarvitsee suuremman osinkopotin kuukausikuluihinsa, kuten vaikka 1500 € nettona, aletaankin puhua jo lähes 500 000 € arvoisesta salkusta. Satoihin tuhansiin kipuavan salkun tavoittelu voi tavalliselle nollasta liikkeelle lähtevälle palkansaajalle tuntua melko kaukaiselta. Oma tavoite kannattaa mitoittaa niin että, se sopii omaan tilanteeseen ja elämänarvoihin.

Pääoman kokoon saaminen

240 000 € tavoitepääomakin on suuri. Tällaisiin summiin pääseminen edellyttää yleensä vuosien aktiivista säästämistä & sijoittamista, mielellään vähintäänkin keskiarvoisista palkkatuloista.

Pääomaa kerrytettäessä olennaista on, osakkeisiin investoidaan pitkäjänteisesti ja vuosien ajan saadut osingot sijoitetaan uudelleen. Näin ollen se alkuperäinen oman pääoman osuus voi olla tietysti huomattavasti pienempi.

Korkoa korolle -efekti yhdistettynä riittävän pitkään aikaan on se, mikä tuottaa pääomalle merkittävän kasvun. Alle 10 vuoden sijoituksissa korkoa korolle -vaikutus jää vielä melko vähäiseksi.

Lisää vapautta ja riippumattomuutta elämään voi onneksi rakentaa myös malleilla, joissa vain osa tuloista on passiivisia, tällaiset mallit ovatkin useamman ulottuvilla ja lyhyemmällä tähtäimellä saavutettavissa.

Lue tästä lisää, miten aloitat osakkeisiin sijoittamisen

2. Strategia – Osinkokassavirta osaksi vapaampaa toimeentuloa

Lähtökohta: Tavoitteenasi on päästä nauttimaan nopeammin vapaudesta ja osinkojen kassavirrasta.  Sopii sinulle, jolla on tarve vähentää, keventää tai muuttaa työnkuvaasi omannäköisempään suuntaan jo lyhyellä tähtämeillä. Osinkostrategiaa voi hyödyntää myös osana vapaamman elämän rahoittamista, vaikkapa seuraavan esimerkin tapaan toimien ja unohtaa täydellisen taloudellisen riippumattomuuden visiot.

Ajatellaan tilanne, jossa pystyisit jo 2-3 vuoden kuluessa sijoittamaan (esim. säästämällä ja / tai myymällä jotain isompaa omaisuutta, kuten asunnon) yhteensä niin, että sinulla on koossa 60 000 € pääoma osakkeissa.

Jos tililläsi on isompi säästösumma koossa tai asunnon myynnistä saatu rahapotti saat nopeamman lähdön tähän osinkostrategiaan. Ei kannata kuitenkaan lykätä koko pottia kerralla pörssiin, vaan toimia rauhassa hajauttaen ajallisesti, toimialojen välillä ja kenties myös maantieteellisesti.

Salkkuun hankkisit kovia osingonmaksajia niin Suomesta kuin ehkä maailmaltakin. Alkusijoitus kannattaa jo hajauttaa ainakin vuoden kierrolle ja ehkä myöhempäänkin säästäen.

Ensimmäisinä säästövuosina ennen kuin alkaisit käyttää osinkoja elinkustannuksiin, sijoittaisit osingot takaisin pörssiin, näin saisit kuitenkin hieman korkoa korolle -hyötyä.

Laskelma kolmen vuoden aikataululla voisi mennä tähän tapaan. Laskelman taustalla ajatus, että alkuun olisi käytössä isompikin alkusijoituspotti, kuten 30 000, joka hajautetaan säästöajalle lisäten siihen muut kuukausisäästöt.

Laskuri: raha.fi -sivulta

Oletetaan, että kun salkku sitten saavuttaa 60 000 € rajapyykin hankkimistasi osakkeista maksettaisiin tuota verrattain mainiota 6 % osinkoa. Osinkotulosi olisivat näin 3600 € vuodessa.
Laskelma vielä verot huomioiden:

  • Salkun koko 60 000 €
  • Omaa pääomaa sijoituksessa: n. 53 500 €
  • Korkotuoton osuus: n. 6500 €
  • Säästöaika: 3 vuotta
  • Vuotuinen osinkotulo, 6 % oletuksella: 3600 €
  • Verojen jälkeen käteen 223,5 € / kk (osakkeet arvo-osuustilillä)
  • -> Noin 25% pakollisista kuukausikuluista katettu

Saattaa kuulostaa ehkä vähäiseltä panostuksiin nähden. Tämä on kuitenkin sitä täysin passiivista tuloa ja sitä tuloa mikä lisää riippumattomuuttasi.

Kuukausikulujen kattamisessa 223,5 € voi olla jo ihan merkittävä summa. Edullisissa maissa matkustellen ja elellen tämä voi tarkoittaa jo 25 % osuutta kuukaudessa tarvittavista varoista, käyttöbudjetin ollessa aiemman esimerkin tapaan 900 € / kk.

Budjetin loppuosan, 75 % kuukausikuluista, voikin sitten kattaa aktiivisemmilla tuloilla, paikkariippumattomassa elämäntyylissä freelance -töillä, nettiyrittäjyydellä tai etätöillä. Mikä omaan tilanteeseen parhaiten sopiikaan.

Ei ole mikään mahdottomuus ansaita osinkojen päälle 675 € nettotulot edellä mainituilla tavoilla ja näin päästä varsin nopeasti elämään vapaammin ja omaehtoisemmin.

Osinkotuloja ja läppäritöitä yhdistelmällä voit siis jo suhteellisen nopeasti luoda riippumatonta, matkustelevaa elämäntyyliä ilman, että tarvitsee juosta vielä seuraavaa 15 vuotta palkkatyön oravanpyörässä.

Huomaa taas, että esimerkin summat ovat siis lähtötasoja, joita mikään ei estä sinua kasvattamasta halutessasi ylöspäin. Tärkeätä on, ettei tee kynnystä alkuun itselleen liian korkeaksi asettamalla itselleen vaikkapa 3000 € kuukausitulovaatimuksia, jos ensisijainen tavoite on vapauden lisääminen.

Itse olen valinnut tämän 2. strategian kaltaisen lähestymistavan. Toistaiseksi osinkotuloni kattavat vasta n. yhden kuukauden kulut vuositasolla. Osakkeiden ja rahastojen ostaminen ja myyminen ovat tuoneet kuitenkin muuta liikkumavaraa ja itsenäisyyttä talouteeni. Osinkotulot ovat tällä hetkellä yksi pieni siivu omaa vapausstrategiaani.

Lue lisää: Näin pärjää Vietnamissa 500 euron kuukausibudjetilla

Miten osingoilla eläminen käytännössä pyörisi?

Jos osa tai koko toimeentulo saataisiin osingoista, niin miten se käytännössä tapahtuisi? Suomalaiset yhtiöthän maksavat osingot, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, pääosin keväällä. Toki joitain yhtiöitä löytyy, jotka maksavat useamman kerran vuodessa.

Tämä tarkoittaa, että koko vuoden tilipäivät koittaisivat pääosin keväällä n. kolmen kuukauden jakson aikana. Tilipussi pitäisi itse jakaa tulevan vuoden ajalle sopivissa erissä nostettavaksi. Etenkin, jos tosiaan koko vuoden pääasiallisesta elannosta kyse.

Itse toimisin niin, että osinkojen kilahdettua tilille, siirtäisin ne joko kokonaan tai osin vähän paremman koron / tuoton tilille tai ehkä rahastoon, josta sitten ottaisin kuukausittain käyttöön tarpeen mukaisen summan.  Osan potista, jota en heti tarvitse käyttööni varmaan sijoittelisin vielä eteenpäin ja koittaisin napsia pieniäkin lisätuottoja sieltä täältä.

Jos sitten haluaa tasaisempaa kassavirtaa läpi vuoden, voi kääntää katsettaan rapakon taakse jenkkiosakkeisiin, joista moni maksaa osingon joko kvartaaleittain tai jopa kuukausittain.

Kuukausittaista osingonmaksua tarjoaa useampikin amerikkalainen REIT – eli kiinteistösijoitusyhtiö. Osalla näistä on yli kymmenen vuotta kestänyt yhtäjaksoinen osingonkorotushistoria ja osinkoprosentit voivat keikkua jopa 7-9% tasossa. Tällaiset yhtiöt saattavat olla hyvä tapa hajauttaa osinkosalkkua.

Monelle osinkosijoittajalle tärkeä kriteeri yhtiötä valittaessa voikin olla juuri säännöllinen, useamman kerran vuodessa tapahtuva osingonmaksu.

Jos taas on päätynyt sijoittamaan osan tai jopa kaikki säästönsä rahastoihin, jolloin osingot on rahastojen sisällä aina sijoitettu uudelleen, voi tavoitellun pääoman saavutettuaan toimia niin, että nostaa “osinkoprosentin” verran rahaa itselleen rahastosta.

Tämän voi tehdä vaikka myymällä rahasto-osuuksia muutaman kerran vuodessa. Rahaston tuotosta maksetaan tässä vaiheessa pääomavero 30(-34)%.

Osinkostrategioiden plussia ja miinuksia

Millainen strategia juuri sinun sitten kannattaisi valita? Vapauden hankkimisen näkökulmasta omat resurssit eli aika, käytettävät pääomat sekä oma tavoite vaikuttavat valintaasi.

Se, mikä on taloudellisesti järkevintä ei välttämättä ole sama, kuin se mikä on sinulle paras valinta. Yksilöllinen tilanteesi on aina se lähtökohta, johon eri vaihtoehtoja peilata ja soveltaa.

Tässä vielä koottuna näiden kahden edellä kuvatun, pitkän ja lyhyen tähtäimen mallin etuja ja haittoja.

Osinkojen varaan rakennettu toimeentulo (1. strategia)

Palkkatuloista säästäen osinkojen varaan heittäytyminen saattaa olla mahdollista ehkä vasta 15-20 vuoden kuluttua, etenkin jos tavoitellaan nykyistä palkkatuloa korvaavaa osinkotulon määrää. Puhutaan siis melko pitkän tähtäimen strategiasta ja mahdollisesti taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta.

Tämän linjan valinta edellyttää, että jaksaa painaa vielä pitkään työelämässä ja kokee kaukaisemmankin tavoitteen innostavana. Vapaushaaveet täytyy kuitenkin siirtää reilusti eteenpäin. Ellei sitten muulla tavoin onnistu hankkimaan isoa pääomaa pörssiin sijoitettavaksi.

Pitkän tähtäimen strategiassa on kuitenkin useita hyviä puolia. Paitsi, että se on taloudellisesti tehokas ja ns. oikeaoppinen, siinä voidaan käyttää suorien osakeostojen sijaan tai rinnalla myös rahastoja. Tämä voi olla varsin järkevää pääoman kasvun kannalta, kun osinkoja ei tarvita käyttöön vielä vuosiin.

Rahastoihin (kasvuosuuksiin) säästämisen hyötynä on se, että osingot uudelleen sijoitetaan rahaston sisällä, eikä veroa tarvitse maksaa kuin vasta rahasto-osuutta aikanaan lunastettaessa.

Rahastoissa myös hajautus on valmiina. Korkoa korolle -etu saadaan täysimittaisesti käyttöön ja säästäminen on muutoinkin varsin vaivatonta. Kannattaa vain varmistaa, etteivät rahaston kulut syö voittojasi. Pienikuluinen (alle 1% kulut) tai kuluton (indeksi)rahasto on tässä mielessä kannatettava valinta.

Etuna rahastoissa on myös se, ettet joudu maksamaan myöskään kaupankäyntikuluja, toisin kuin silloin, jos itse sijoittaisit osingot uudelleen. Haittana taas se, että joku muu tekee päätökset puolestasi.

Uusi osakesäästötili mahdollistaa niin ikään verojen maksun siirtämisen, kun jätät osingot tilille ja teet uusia osakeostoja tilin sisällä. Kaupankäyntikulut tulee jokaisesta toimeksiannosta kuitenkin maksettavaksi.

Kun tavoiteltu pääoma ja vuotuisen osinkotulon määrä on sitten aikanaan saavutettu, ei välttämättä tarvitse stressata enää perustoimeentulosta. Muilla tuloilla voi halutessaan kuitenkin tätä omaa “perustuloaan” täydentää.

Plussat:

  • Korkoa korolle -ilmiön johdosta pääomasi voi kasvaa jopa moninkertaiseksi
  • Taloudellinen hyöty on optimaalinen verotuksen siirron ja osinkojen uudelleen sijoittamisen johdosta
  • Voit elää tavoitteeseen päästyä vaikka pelkästään osinkotulojen varassa
  • Pitkä aika tasaa kurssiheilahteluja ja riskiä
  • Voit ja kannattaakin hyödyntää osakepoimintaa ja rahastosäästämistä rinnakkain

Miinukset:

  • Osinkotuloilla eläminen siintää vasta pitkän ajan; 10-20 vuoden päässä, tavoitepääomasta ja säästötahdista riippuen
  • Tuloveroprosenttisi pelkästään osingoilla eläen on 30-34%
  • Pitää jaksaa pysyä pitkään täysipainoisesti työelämässä
  • Pitää pystyä säästämään kuukausittain isohko summa,  jotta salkku kasvaa toivottua tahtia kohti taloudellista riippumattomuutta
  • Joutuu tinkimään vapaustavoitteestaan tai hankkimaan työn, joka tuntuu vapaalta
  • Riski on siinä, jos joutuu siirtämään elämäänsä “sitku” -aikaan

Osingoista nopeaa kassavirtaa osaksi toimeentuloa (2. strategia)

Nopeasti osinkotuloille tähyävän taktiikassa haittana on se, että hän jää vaille täysimääräistä korkoa korolle -hyötyvaikutusta. Toki hänenkin sijoituspääoma voi kasvaa, mutta kasvu on paljon hitaampaa kuin silloin, jos osingot uudelleen sijoitetaan jatkuvasti yli 10 vuoden ajan.

Heikkoutena voidaan pitää myös sitä, että omaa pääomaa pitää kiinnittää isompia kertasummia. Artikkelin esimerkissä mainituille summille päästäkseen lyhyessä ajassa on oltava jotain realisoitavaa omaisuutta tai isommat säästöt jemmassa.

Jos kuitenkin tilille on päässyt ajan mittaan säästymään kymmeniä tuhansia, myyt asunnon tai saat vaikkapa perintöä, on lyhyen tähtäimen osinkostrategia yksi mahdollinen ratkaisu. Ajallista hajautusta ei pidä siinä kuitenkaan unohtaa, vaan malttaa sijoittaa rahat useammassa erässä.

Lyhyemmän tähtäimen tavoite on motivoiva, kun tietää pääsevänsä jo suhteellisen pian nauttimaan passiivisista tuloista. Rivakampikaan säästäminen ei haittaa, kun tavoite on itselle tärkeä ja se on riittävän lähellä.

Vapaampi elämä, nopeammalla aikataululla ja palkkatöistä irrottautumisen mahdollisuus ovat tämän mallin ehdottomat hyödyt. Pian, eikä vasta 20 vuoden päästä!

Lyhyemmän tähtäimen taktiikassakin kannattaa varata aikaa siihen, että rauhassa puntaroi omaa strategiaansa, opiskelee osakesijoittamista, keskustelee edistyneempien sijoittajien kanssa ja tutustuu eri toimialoihin ja yhtiöihin.

Tilivaihtoehdoista arvo-osuustili on kenties paras valinta lyhyen tähtäimen osinkostrategiassa, sitä käyttäen maksat hieman vähemmän veroa osingoistasi kuin osakesäästötilillä. Toisaalta molempien tilien yhteisstrategiakin voi olla myös toimiva. Osakesäästötilillä saat alkuvaiheessa osingot verotta ja pääset uudelleen sijoittamaan niitä paremmista asemista.

Plussat:

  • Passiivisia tuloja nopeasti
  • Motivoi, kun tavoite on riittävän lähellä
  • Innostaa aloittamaan myös muiden toimeentulonlähteiden rakentamisen, ohjaa nopeampaan muutosprosessiin
  • Kokonaisveroaste on pienempi, jos osinkotulojen rinnalla pieniä palkka- tai yritystuloja
  • Vapautta yli rahan arvostavalle ja palkkatyöhön uupuneelle hyvä vaihtoehto

Miinukset:

  • Omaa pääomaa suhteessa enemmän kiinni sijoituksissa
  • Korkoa korolle -taika menetetään pääosin
  • Toimeentulosta 75% (tai enemmän) pitää rahoittaa muille keinoilla
  • Pelkästään taloudellisesti ajatellen huonompi ja hieman riskisempi vaihtoehto

Vastuuvapauslauseke: Artikkelin sisältö ei ole, eikä sitä tule pitää sijoitusneuvontana. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääomien menettämiseen. Jokaisen on arvioitava riskit omalta kohdaltaan ja kannettava vastuunsa oman taloutensa päätöksistä.


Omat lähtöresurssit vaikuttavat aina siihen mikä strategia parhaiten sopii. Selvitä oma lähtötilanteesi ja lataa resurssienkartoitus -työkirja suunnitelmien pohjaksi.nettovarallisuuslaskuri matkaopas vapauteen

(Visited 2 252 times, 1 visits today)

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.