Osingoilla lisää vapautta?

Osingot ovat monille vapaudenjanoisille se strategia ja passiivisen tulon lähde, jonka varaan vapaampia vuosia rakennetaan. Mutta mitä osinkotuloille pääsy edellyttää ja millä tavoin ne voivat alkaa korvata palkkatyöstä saatavia tuloja? Tässä artikkelissa näkökulmia osinkosijoittamiseen ja laskelmia siitä, miten osinkotuloilla voisi ryhtyä rahoittamaan vapaampaa elämää.

Osinkotulot, mitä ne ovat ja kuinka niille pääsee?

Osakkeenomistajille maksettavat osingot ovat yksi houkuttavimmista ja passiivisimmista tavoista saada sijoitustuloja. Vakaiden osinkoyhtiöiden osingon maksu lähentelee korkosijoituksen ”varmuutta” ja siksi moni rakentaa sijoitussuunnitelmaansa osingonmaksuun nojaten.

Osingonmaksu ja osingon suuruus on osakkeisiin sijoittavalle yksi kriteeri ja indikaattori osakkeen valinnassa, muttei suinkaan ainoa. Toinen keskeinen strategia on sijoittaa yhtiön arvonnousuun ja kasvupotentiaaliin luottaen.

Sijoitussuunnitelmansa ja (taloudellisen) vapauden lisäämisen voi rakentaa strategisesti juuri osinkojen ympärille. Yhdistämällä osinkotuloja kulutuksen minimointiin voi jo suhteellisen nopeallakin aikajänteellä saada elämäänsä lisää vapautta. Osinkotulojen potentiaaliin kannattaa perehtyä, vaikka ei olisikaan suuria säästöjä tai tuloja käytettävissään.

Suositut kotimaiset ”osinkoyhtiöt” maksavat tyypillisesti n. 4-5 % vakaata ja monesti myös vuosittain kasvavaa osinkoa. Parhaimmillaan yhtiöt jakavat tuloksestaan jopa 6-8% osinkoja omistajilleen, jotkut ulkomaiset yhtiöt enemmänkin.

Osingon määrä ilmoitetaan euromääräisenä osakekohtaisesta tuloksesta ja osinkoprosentti elää suhteessa osakkeen kulloiseenkin hintaan. Osinko voi osakkeen hinnasta riippuen olla esim. 10 snt / osake tai 2 € /osake ja tällöin osinkoprosentit auttavat vertailemaan yhtiöiden osinkoja toisiinsa.

Yksinomaan korkeinta osinkoprosenttia ei kannata kuitenkaan metsästää, vaan pyrkiä selvittämään kokonaisvaltaisemmin yhtiön elinvoimaisuutta, ja sitä että osingonmaksu on kestävällä tasolla suhteessa yhtiön tulokseen. Osa yhtiön tuloksesta tulisi käyttää yhtiön kehittämiseen liittyviin investointeihin ja laskusuhdanteisiin varautumiseen.

Jos yhtiön tulos per osake oli vaikkapa 2 €, voi yhtiö linjata, että puolet tuosta summasta eli 1 € maksetaan voitonjakona omistajille takaisin ja toinen euro varataan yhtiön kehittämiseen.

Osinko maksetaan osakkeen omistajille näin voitonjakona edellisen tilikauden tuloksesta per omistettu osake, yhtiökokouksen määräämällä tavalla. Suomalaiset yhtiöt maksavat osinkonsa tavallisimmin 1 tai 2 kertaa vuodessa, joskin kvartaaliosinkoihin siirtyminen alkaa sekin yleistyä. Osingon saadakseen on oltava osakkeen omistajana osingon irtoamista edeltävänä päivänä.

Katsotaan esimerkkinä Sammon osaketta ja sen osinkotietoja

Kuvan tunnusluvuista nähdään, että osingon määrä Sammolla on 1,7 € osakkeelta. Päivän kurssiin 37,33 € nähden osinkoprosentiksi muodostuu 4,53 %. Sammon osakkeen hinnan laskiessa osinkoprosentti siis nousee ja hinnan noustessa osinkoprosentti taas laskee.

Yksittäisen Sammon osakkeen tuotto (EPS earnings per share) on 2,17 €. Kuvan lukujen perusteella Sampo jakaa n. 78% osakkeen tuotosta osinkona (eli 1,7 €) takaisin osakkeen omistajalle. Osakekohtainen tuotto on myös kasvusuuntainen. Yhtiöiden tunnuslukuihin voi tutustua valintoja puntaroidessaan esimerkiksi Nordnetissä tai Inderesin sivuilla.


Ulkomaiset yhtiöt maksavat useammin kvartaaliosinkoja tai jopa kuukausittaista osinkoa. Joka tapauksessa palkkio investoimastasi rahasta tulee osingonmaksun muodossa jollakin syklillä takaisin tilillesi.

Tällä säännöllisellä osinkokassavirralla on siis osinkoja painottavalle sijoittajalle suurempi merkitys kuin osakkeen odotetulla arvonnousulla. Hyvinä pidetyillä osinkoyhtiöillä arvo on tavallisesti nousujohteinen, mutta ne harvemmin ovat varsinaisia kurssiraketteja. Hyvät, vakaat yhtiöt pikemmin tekevät usein tasaisen hyvää tulosta vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ja maksavat osan tästä tuloksesta omistajilleen.

Osinkotulon ansaintalogiikka tuntuu aloittelijastakin simppeliltä. Se näyttäytyy myös vähäriskisemmältä, kuin lähteä arvioimaan kasvuosakkeiden arvonnousupotentiaaleja ja oikeita ajoituksia niin ostoihin kuin rahojen kotiutuksiin.

Monelle sopii se, että tilille ropsahtaa säännöllisin väliajoin tuottoa, eikä tarvitse suuremmin huolehtia osakkeen arvon vaihteluista. Siis varsin helppoa ja huoletonta, passiivistakin, mutta ei täysin.

Ennen kuin osinkokassavirta voi kattaa edes osan elämisen kuluista, pitää kuitenkin olla koossa melkoisen kookas salkku. Tämä tarkoittaa monen kohdalla sitä, että aktiivista työtä pitää jaksaa tehdä ennen kuin pääsee nauttimaan näistä passiivisista tuloista. Harvemmassa ovat ne, joille isompi alkupääoma tupsahtaa jostain suvun rikkauksista tai muualta ilman omaa ponnistelua.

Yleensä siis sijoituksiin laitettava raha on ensin hankittu töitä tekemällä ja säästämällä eli aktiivinen työ on tehty ennakkoon. Kun oma työ on sitten tehty, on aika laittaa raha vuorostaan töihin. Etukäteen tehty työ ja oma valinta siirtää osa tuloista kulutuksen sijaan sijoituksiin ovat siis osinkotulojen edellytyksiä.

Ennen kuin osakeostoksille lähtee, on syytä tietysti nähdä hieman vaivaa perehtymisen ja tiedonhaun kanssa. Aloittamisen jälkeen verran salkkua tulee tietysti huoltaa vuotuisesti, mutta vaikkapa asuntosijoittamiseen nähden työmäärä on varsin vähäinen. Oikeastaan on itsestä kiinni, miten paljon aiheen ympärillä viettää aikaa ja käyttää energiaa. Talousuutisiin ja kurssiseurantaan hurahtaminen voi olla tässä lajissa ihan hyödyllinen ominaisuus, ei kuitenkaan mikään pakko.

Osinkosijoittamiseen kuten kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina myös epävarmuustekijöitä ja seikkoja, jotka on hyvä jo sijoitussuunnitelmavaiheessa tiedostaa. Niistäkin lisää tässä postauksessa.

Osingoilla vapautta, mutta millä edellytyksillä?

Käsitellään vähän tarkemmin osinkotulojen kartuttamisen, ehkä itsestään selviltäkin tuntuvia edellytyksiä. Eli niitä resursseja ja sijoitustoiminnan kulmakiviä, joita tarvitaan, jotta osinkosijoittamisen polullaan pääsee käyntiin ja eteenpäin.

Voit samalla miettiä, millä tavalla nämä toteutuvat omalla kohdallasi, mitä voisit paremmin optimoida ja minkä resurssien varaan erityisesti rakennat omaa suunnitelmaasi. 

Pääoma

Lähtökohta missä tahansa sijoittamisessa on tietenkin se, että pystyy ja uskaltaa laittaa pääomaa sijoituksiin kiinni ja voi myös jatkaa pidemmän ajan sijoitusten tekemistä osakepottinsa kartuttamiseksi.

Jos pääomaa on runsaasti käytettävissä, voi huomattavista osinkotuotoista päästä nauttimaan nopeastikin.

Isompi aloituspääoma voi olla säästämisen tai asuntokauppojen tulosta, ehkä perintöä tai lahjaksi saatua rahaa. Jos on jonkinlainen aloituspääoma käytössä, pääsee nopeammin maistamaan tuloksia eikä tavoitteet tunnu niin turkasen kaukaisilta. 

Ylijäämäinen talous

Aloituspääoman puute ei kuitenkaan sinällään haittaa mitään, kunhan on edes jossain määrin ylijäämäinen talous. Ja tämä onkin varmasti sijoittamisen tärkeimpiä edellytyksiä. 

Kuukausittaisen ylijäämän määrää taas voi säädellä joko kulutustaan vähentämällä tai tienestejä lisäämällä. Mitä suurempi motivaatio, sitä helpompi on priorisoida tulevaisuuteensa investoimista ja tinkiä muusta, ei ehkä niin tarpeellisesta kulutuksesta. Päätös siitä, että haluaa siirtää osan kulutukseen menevistä rahoista sijoituksiin on hyvä lähtökohta. 

Mitä nopeammin mielii päästä nauttimaan vapaudesta ja sijoitusten tuotoista, sitä isompi siivu tuloista tulisi kuukausittain (tai muutaman kerran vuodessa) työntää pörssiin. Mikä tahansa summa alkaen jo 20 € kuussa on kuitenkin alku, mistä lähteä liikkeelle.

Osakkeiden hankintakulut esim. Nordeassa ja Op:ssa ovat pienissä ostoerissä 1%, joten ei ole pakko ostaa osakkeita aina isompia määriä kerrallaan. Vaihtoehtoisesti pienet säästösummat voi laittaa esim. indeksiä seuraaviin rahastoihin.

Parasta on kun budjetoi joka kuukaudelle summan, jonka haluaa laittaa kerryttämään sijoituksiaan. Ja sopeuttaa kulutuksensa sitten jäljelle jäävään. 

Säännölliset lisäykset salkkuun pitävät varallisuuden ja osinkojen määrän nousevassa suuntauksessa ja huolehtivat ajallisesta hajautuksesta. Kehityksen näkeminen motivoi jatkamaan ja miettimään, miten taloutensa ylijäämää voisi yhä lisätä. Positiivinen koukku alkaa kehittyä.

Aika

Aika vaikuttaa merkittävästi osinkosijoittajan tuottojen kasvuun, siksi aloittamista ei kannata siirtää yhtään eteenpäin. Jos sijoitettavaa pääomaa tai kuukausittaista ylijäämää on vähän, aika kompensoi ja tekee osan työstä. 

Aika kuluu vääjäämättä kuitenkin ja samalla se toimii sijoitusten kasvun vipuvoimana. Korkoa korolle -kasvu tulee osinkosijoittajalle siitä, kun kaikki tai osa osingoista sijoitetaan uudelleen. Tarvitaan kuitenkin yli 10 vuotta uudelleen sijoituksia, jotta korkoa korolle -vaikutus alkaa tehokkaasti toimia. 

Iältään nuori voi siis pienelläkin kuukausisäästöllä rakentaa muhkean vapaus- tai varallisuussalkun tulevaisuuden valintoja turvaamaan. Miljoonan euron varallisuus on parikymppiselle todella paljon helpompi toteuttaa kuin 40-vuotiaana aloittavalle. Iän myötä panoksia siis on nostettava, jotta varallisuus kasvaisi ja tuloksista ehtisi myös nauttimaan. Silti aina on parempi aloittaa kuin jättää aloittamatta.

Asenne

Asenteen voimasta puhutaan sijoittamisen yhteydessä melko vähän, mutta omalla asennoitumisellla, päättäväisyydellä ja inspiroituneella optimismilla voi saada aikaan paljon. Jopa kompensoida muiden resurssien niukkuutta.

Moni lyö valitettavasti hanskat tiskiin jo ennen kuin on edes aloittanut. Etenkään pienillä kuukausisäästöillä tai haastavasta taloustilanteesta käsin ei ehkä koeta edes olevan mahdollisuutta saavuttaa vaivan ja riskin arvoisia tuloksia. Tavoite tuntuu kaukaiselta ja kyynisyys iskee. 

Selvää on, että mahdolliset ongelmat omassa taloudessa pitää ainakin ensin selättää ennen kuin voi aloittaa tavoitteellisen säästämisen ja osinkosijoittamisen. Mutta hyvinkin pienistä tuloista on mahdollista sen jälkeen alkaa rakentaa uutta nousua ja varallisuuden kasvua. Kaikki kumuloituu. Ei ole mitään väärää siinä, että saa osinkotuloja alkuun vaikka keskimäärin 5 € kuussa.

Jos taas asennoituu niin, että jokainen euro, jonka sijoituksestaan on ilon aihe ja todiste passiivisten tulojen mahdollisuudesta, kannustaa se helposti jatkamaan. Ja jos kiirettä ei ole, aika ja korkoa korolle -ilmiö tekee kyllä tehtävänsä sijoituspääoman, kuten myös siitä saatavan kassavirran kasvussa.

Eli vaikka kymppien ja satasten pyörittely saattaa aloittelijaa turhauttaa, asenne kannattaa säätää kohti uskoa ja optimismia. Pienistäkin askeleista oman tavoitteen suuntaan voi käynnistyä uudenlaista ajattelua ja  priorisointeja, jotka alkavatkin viedä yllättävästi eteenpäin.

Asennoitumisella ja tavoitteellisella tekemisellä on yhdessä isot vaikutukset. Muutokset omissa intresseissä, mindsetissä ja valinnoissa muodostavat yhdessä vähitellen lisävivun, jolla homma alkaa nopeutua ja kierrokset lisääntyä. Tämä vaikuttaa tuottoihin ja on myös osa kokonaistulosta, sitä johon kuuluu oma sisäinen vauraus ja henkiset assetit.

Sijoittamisesta, sen kuluista, tili- ja alustavaihtoehdoista lisää : Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

säästä ja sijoita

Osinkostrategian kaksi esimerkkilinjaa

Osinkosijoittaja voi hyödyntää osinkoja karkeasti jaotellen kahdella eri tavalla, riippuen onko tavoite varallisuuden kartutuksessa vai vähän nopeammin käyttöön otettavissa kassavirroissa. Yksinkertaistaen kysymys on siis siitä, onko tavoitteena saada paljon rahaa pitkän ajan päästä vai vähemmän rahaa, mutta nopeasti käyttöön saaden.

Osingot voivat olla näin osa pitkän tähtäimen sijoitussuunnitelmaa, jolloin niitä ei juuri nosteta käyttöön, vaan vuodesta toiseen uudelleen sijoittamalla tavoitellaan korkoa korolle-efektiä, varallisuutta vuosien saatossa merkittävästi kasvattavaa vipuvoimaa.

Tällöin tavoite on jossain yli 10 vuoden, tai jopa päälle 20 vuoden päässä. Tähtäimessä voi olla tavanomaista hieman varhaisempi eläköityminen ja omaisuus, josta voi hyötyä omilla eläkepäivillään, mutta myös jättää jotain jälkipolville. Tämä on tietysti puhtaasti matemaattisesti laskien se malli, jolla saadaan aikaan euromääräisesti suurempi lopputulos.

Toisessa linjauksessa tähtäimessä taas ovat nimenomaan lyhyemmällä jänteellä saatava kassavirta ja passiivinen tulo. Säännölliset osingot merkitsevät näin tuloja, jonka voi ottaa käyttöönsä haluamallaan tavalla.

Osinkojen varassa voi kenties lyhentää työviikkoaan, rahoittaa vuotuisesti ylimääräisen lomakuukauden tai pari, mahdollistaa siirtymää yrittäjyyteen tai rakentaa irtisanoutumisrahastoa itselleen. Käyttää niitä näin vapauden edistämiseen lyhyemmällä jänteellä.

Tässä lyhyemmän tähtäimenkin mallissa voi olla hyvä pyrkiä edes muutaman vuoden ajan uudelleensijoittamaan osingot pääsosin, jotta pääsee alulle korkoa korolle vaikutuksen saamisessa.

Osinkosijoittamista voi ajatella niin, että se muodostaa vähitellen kasvavan siivun omasta toimeentulosta, tarjoaa yhden kiinnostavan mahdollisuuden vapaamman elämän luomiseen ja samalla osakesijoittamisen opiskeluun. Tällöin voi olla hyvä tapa sijoittaa ainakin osa osingoista uudelleen ja salkun kasvettua haluttuun kokoon alkaa ottaa osinkoja elämisen kuluihin käyttöön.

On hyvä avoimin ja rohkein mielin tutkia, miten osinkostrategia palvelisi juuri sinun yksilöllistä tilannetta ja vapaustavoitetta.  Ja lähteä luomaan suunnitelmaa siitä lähtökohdasta.

Osinkostrategian riskit ja niihin suhtautuminen

Osakesijoittamiseen liittyvä riski ja epävarmuus omista sijoituspäätöksistä muodostavat monille aloittamisen kynnyksen. Entä jos menettääkin sijoittamiaan rahoja tai homma ei toimikaan niinkuin on toivonut ja laskelmoinut?

Todellakin, riskit ja osakemarkkinoiden vaihtelut on tietenkin otettava huomioon ja oltava niiden kanssa sinut. Kaikki ei suju todennäköisesti täysin suoraviivaisesti, saati strömsööläiseen tapaan. Riskitasoon voi kuitenkin vaikuttaa myös itse ja asennoitua siihen, että markkinat eivät ole stabiilit, vaan että nousut ja laskut kuuluvat aina kuvaan.

Osakkeiden arvo ja osinkojen määrä voivat täten heilahdella, välillä reilustikin. Osingonmaksu voidaan myös hyvästä syystä (esim. korona) lopettaa tai leikata joksikin aikaa. Mikään ei takaa, että yhtiö takoo vuodesta toiseen hyvää tulosta ja maksaa korkeita tai vuotuisesti kasvavia osinkoja. Markkinoiden yhtiölle antama arvostus tai sen puute on joskus arvaamatonta. Pidempi aikajänne auttaa kuitenkin suhtautumaan hetkellisiin heilahteluihin rauhallisesti.

Melko harvinaista on, että useampi pörssiyhtiö, tai ainakaan juuri ne, joihin itse on sijoittanut yllättäen kaatuisi, ainakaan samaan aikaan vieden rahasi mukanaan. Markkinaa ja poliittista ilmapiiriä on kuitenkin hyvä seurata ja olla valmis tekemään nopeita siirtoja tarvittaessa.

Osinkoa maksavat vakaat arvoyhtiöt ovat vähemmän alttiita markkinoiden turbulensseille ja niiden arvon heilahtelut ovat usein pienempiä verrattuna volatiilimpiin kasvuyhtiöihin. Vaikka osinkosijoittamiseen, kuten kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, tasoittaa niitä pitkä sijoitusaika sekä harkittu hajautus. Laskusuhdanteet voi pyrkiä hyödyntämään lisäilemällä omistuksiaan osakkeiden hinnan tippuessa.

Olennaista on sisäistää, että laskukautta seuraa yleensä aina nousu, eikä liika hötkyily useinkaan kannata. Jos yhtiön liiketoiminnan peruspilarit ovat siis kunnossa ja tuloksentekokyky säilynyt, ei markkanaheilunnassa kannata liikaa hermostua.

Mitään ei ole menetetty (tai voitettukaan), ennen kuin osakkeet myydään. Laskusuhdanteessakin osinkoja yleensä maksetaan, edellisen vuoden tulokseen nojaten. Korona-aika toi tosin tähänkin poikkeusratkaisuja. Samoin vaikeassa taloustilanteessa yhtiö voi laittaa osingot tauolle tai väliaikaisesti leikata niitä.

Oma riskinsietokyky on hyvä puntaroida etukäteen. Epävarmuutta lieventää parhaiten se, että opiskelee aihetta riittävästi, seuraa markkinoita, lähtee sinne mukaan ja alkaa hahmottaa markkinoiden logiikkaa.

Kokemus ja tekeminen tuo vähitellen varmuutta ja auttaa riskienhallinnassa. Voi ajatella, että lukemalla ja tekemällä hankittu tietous on osa pääomaa sekä samalla riskien ja hutien vähentämistä.

Kun osinkosijoittaminen kiinnostaa – kiinnitä huomiota näihin

Ennen kuin aloitat:

  • Olet pohtinut omaa tavoitettasi, miksi haluat kasvattaa passiivisia tulojasi, mitä ne sinulle mahdollistavat ja milloin alat nostaa niitä käyttöön vapaamman elämän mahdollistamiseen
  • Olet valmis siirtämään kulutuksesta ja/ tai säästöistä varoja sijoittamiseen
  • Olet puntaroinut sijoittamiseen liittyviä riskejä ja tiedostat ettei osingonmaksu ole automaatio
  • Olet valinnut sopivat tietolähteet markkinoiden seurantaan ja yhtiöiden arvioimiseen
  • Olet miettinyt, miten usein ja aktiivisesti haluat lähtökohtaisesti salkkuasi seurata ja huoltaa

Osakkeiden valinta ja hankkiminen

  • Huomioi, että vakaat pitkänlinjan arvo-osakkeet ovat suhteellisen turvallinen valinta, niiden osinko on maltillinen, mutta usein vuotuisesti kasvava ja siten pitkällä tähtäimellä hyvä valinta
  • Vaikkei historia ole tae tulevaisuudesta, kannattaa yhtiön osinkojen maksun historiallinen kehitys myös tsekata
  • Maltillisen osinkotason vakaissa yhtiöissä osingon maksu on varsin vakaalla pohjalla myös laskumarkkinassa ja jopa lamavuosina
  • Tarkista miten suuren osuuden voitosta / osake yhtiö jakaa osinkoina, mitä suurempi osuus maksetaan ulos, sitä suurempi voi olla myös riskitaso
  • Kohtuullisen hyvä osinkotaso (3-4,5%) on signaali siitä, että yhtiö ei maksa koko tulostaan osinkoina ulos vaan myös investointeihin ja puskuriin jää riittävästi varoja
  • Korkean osinkotason ja siksi houkuttavilta tuntuvissa (7-9%) yhtiöissä huomioi suuremmat riskit ja pyri valitsemaan tämän kategorian yhtiöistä varmimmalla pohjalla operoivat, jos ylipäätään haluat ottaa salkkuusi myös hajautusta korkeamman riskin suuntaan, näitä ovat tyypillisesti kansainvälisiltä markkinoilta löytyvät REIT (real estate investment trust) ja BDC (business developing company) -yhtiöt, joissa molemmissa on korkoriskiä mukana
  • Valitse osakkeita eri toimialoilta, mielellään niin, että ymmärrät ainakin jossain määrin niiden liiketoiminnan logiikkaa, markkina-asemaa ja tulevaisuudennäkymiä
  • Hajauta myös maantieteellisesti valitsemalla kotimaisten yhtiöiden lisäksi ulkomaisia yhtiöitä tai rahastoja / etf:ä joissa maantieteellinen hajautus toteutuu
  • Tutki löydätkö aliarvostettuja tai muuten alle tavoitehinnassa olevia hyviä osinkoyhtiöitä tai osta hyväksi tietämiäsi yhtiöitä markkinadipeistä
  • Pidä kulut maltillisina, mielellään max 1%  ostoerän arvosta
  • Voit hyvin myös seurata millaisia salkkuja on menestyneillä pitkään toimineilla osinkosijoittajilla ja pohtia haluatko joissain valinnoissa peesata heidän ratkaisujaan

Kun olet jo aloittanut:

  • Tarkenna itsellesi, miten usein salkkuasi seuraat, täydennät ja huollat
  • Täydennyksiä voit tehdä esim. kuukausittain tai mielellään ainakin muutaman kerran vuodessa
  • Päätä, miten toimit maksettujen osinkojen suhteen, sijoitatko ne heti takaisin samaan osakkeeseen osinkodippiä hyödyntäen, hajautatko ajallisesti vai jollain muulla taktiikalla tai otatko osan käyttöösi
  • Päätä, millä kriteereillä myyt ja vaihdat salkkusi yhtiöitä
  • Päätä, miten seuraat edistymistäsi, miten kirjaat vuotuisen osinkojen kasvun, kehityksen näkeminen motivoi yhä jatkamaan ja hiomaan strategiaa aina vaan paremmaksi

Kotimaisia, hyvätasoista n. 4-8% osinkoa maksavia yhtiöitä ovat mm.

  • Aktia
  • Fortum
  • Capman
  • Citycon
  • Kesko
  • Nordea
  • TietoEVRY
  • Sampo
  • UPM
  • Valmet

(Omasta salkustani löytyy näistä muut paitsi Kesko)

Muistutuksena: Osingon vuotuinen määrä on sidoksissa tehtyyn tulokseen ja osinkoprosentti taas vaihtelee myös aina suhteessa osakkeen kurssiin. Korkea osinkoprosentti voi kertoa hyvästä tuloksesta, yhtiön osingonmaksustrategian muutoksesta tai osakkeen laskeneesta kurssista. Kannattaa tarkistaa ajantasainen tieto prosenttien takana!

Miten osingoilla eläminen käytännössä pyörisi?

Jos osa tai koko toimeentulo saataisiin osingoista, niin miten se käytännössä tapahtuisi? Suomalaiset yhtiöthän maksavat osingot, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, pääosin keväällä. Toki joitain yhtiöitä löytyy, jotka maksavat useamman kerran vuodessa.

Tämä tarkoittaa, että koko vuoden tilipäivät koittaisivat pääosin keväällä n. kolmen kuukauden jakson aikana. Tilipussi pitäisi itse jakaa tulevan vuoden ajalle sopivissa erissä nostettavaksi. Etenkin, jos tosiaan koko vuoden pääasiallisesta elannosta kyse.

Itse toimisin niin, että osinkojen kilahdettua tilille, siirtäisin ne joko kokonaan tai osin vähän paremman koron / tuoton tilille tai ehkä rahastoon, josta sitten ottaisin kuukausittain käyttöön tarpeen mukaisen summan.  Osan potista, jota en heti tarvitse käyttööni varmaan sijoittelisin uudelleen ja koittaisin napsia pieniäkin lisätuottoja sieltä täältä.

Jos sitten haluaa tasaisempaa kassavirtaa läpi vuoden, voi kääntää katsettaan rapakon taakse jenkkiosakkeisiin, joista moni maksaa osingon joko kvartaaleittain tai osa jopa kuukausittain. Toki suomalaisistakin yhtiöistä yhä useampi maksaa 2-4 vuodessa.

Kuukausittaista osingonmaksua tarjoaa useampikin amerikkalainen REIT – eli kiinteistösijoitusyhtiö. Osalla näistä on yli kymmenen vuotta kestänyt yhtäjaksoinen osingonkorotushistoria ja osinkoprosentit voivat keikkua jopa 7-9% tasossa. Tällaiset yhtiöt saattavat olla hyvä tapa hajauttaa osinkosalkkua, kunhan tiedostaa myös yhtiöihin liittyvät riskit ja valitsee niitä vähäriskisempiä.

Jos taas on päätynyt sijoittamaan osan tai jopa kaikki säästönsä rahastoihin, jolloin osingot on rahastojen sisällä aina sijoitettu uudelleen, voi tavoitellun pääoman saavutettuaan toimia niin, että nostaa osinkoprosentin verran varoja rahastosta osuuksia myymällä. Yksi suosittu tapa on hyödyntää ns. 4 % sääntöä, jonka mukaan osake/rahastosalkun arvosta voi vuotuisesti myydä 4 % ilman, että pääoma vähenee.

Tämän voi tehdä vaikka myymällä rahasto-osuuksia muutaman kerran vuodessa. Rahaston tuotosta maksetaan tässä vaiheessa pääomavero 30(-34)%.

Sijoittamisesta, sen kuluista, tili- ja alustavaihtoehdoista lisää : Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

Vastuuvapauslauseke: Artikkelin sisältö ei ole, eikä sitä tule pitää sijoitusneuvontana. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääomien menettämisestä. Jokaisen tulee arvioida riskit omalta kohdaltaan ja vastattava omaan talouteensa liittyvistä päätöksistä.


Omat lähtöresurssit vaikuttavat aina siihen mikä strategia parhaiten sopii. Selvitä oma lähtötilanteesi ja lataa resurssienkartoitus -työkirja suunnitelmien pohjaksi.nettovarallisuuslaskuri matkaopas vapauteen

(Visited 7 284 times, 3 visits today)

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.