Downshiftaaminen, oravanpyörän höllääminen tai siitä irrottautuminen esitetään mediassa toisinaan romantisoituna unelmajahtina ja toisinaan taas vapauteen tähyäviä moralisoiden ja syyllistäen. Aihe nostattaa ymmärrettävästi tunteita, kun vastakkain asetetaan yksilön etu versus yhteiskunnan rattaiden pyöriminen. Ikäänkuin se olisi joko-tai.
Tarinat siitä, miten ihmiset päätyvät maailmalle mitä eksoottisimpiin kolkkiin asumaan on aihepiiri, johon vaan ei kyllästy. Kolmisen vuotta sitten sain sähköpostia sukelluskoulua Indonesialaisella pikkusaarella pyörittävältä Emmi Hyväriseltä. Hänen tarinansa kuulosti todella kiehtovalta ja päätin, että joskus vielä yritän päästä Emmiä moikkaamaan.
Bloggaaminen on yhä useammalle osa vapaamman elämän luomisen keinovalikoimaa. Se kun mahdollistaa paikkariippumattomasti oman osaamisen ja inspiraation jakamisen, sekä potentiaalin tulojen hankkimiseen joko yrittäjänä tai yksityishenkilönä. Blogin ympärille kietoutuu ylipäätään monenlaisia mahdollisuuksia.
Blogin täyttäessä 3 vuotta pohdin tässä postauksessa vähän henkilökohtaisemmalla tasolla sitä, miten työurasta, palkasta ja pysyvästä asuinpaikasta luopuminen on muuttanut elämääni ja minua. Millaisia vaiheita ja prosesseja olen käynyt läpi? Ovatko luopumiset ja muutokset kannattaneet, entä elänkö unelma elämääni?
Vuoden irtiotto maailmalle, miten se oikein tehdään? Lähtökohdat ja tavoitteet vapaalle on meillä kaikilla eri ja siten myös ajatukset siitä, miten vapaa olisi toteutettavissa. Yksi muotti ei sovi kaikille. Tässä postauksessa jatkan tämän suositun aiheen käsittelyä. Nyt simppelisti esitettynä 3 erilaista keissiä ja tapaa hoitaa irtioton rahoitus sekä muut käytännön asiat reissuvuotta varten.
Balin Sanur oli aiemmin herättänyt minussa mielikuvan lähinnä perheiden ja eläkeläisten matkakohteena. Enkä ollutkaan pitänyt sitä erityisen kiinnostavana itseni kannalta. Loppukeväästä päädyin oleskelemaan Sanurissa 2,5 viikkoa ja ehdin tänä aikana majoittua neljässä eri paikassa. Mitä Sanurista tuumin ja millaisia olivat kokemukset majapaikoista, siitä tässä postauksessa.
Vietnamilla on edullinen maine. Siitä huolimatta aluksi tuntui, että rahaa kuluu helposti enemmän kuin vaikkapa Thaimaassa tai Indonesiassa. Miten sitten onnistui päästä 500 euron kuukausikulutukseen? Siitä lisää tässä postauksessa.
Joitakin vuosia sitten kun vapaustarpeeni alkoi nousta pintaan mietin, miten parhaiten saisin laitettua rahan ”töihin”, petaamaan itselleni vapaampia aikoja. Koska ylimääräisiä säästöjä ei suuremmin ollut kertynyt (joitain rahastosäästöjä lukuunottamatta), järkevimmäksi vaihtoehdokseni muodostui lähteä liikkeelle asuntosijoittamisesta.
Bali -road tripin kaksi viimeistä päivää käynnistyvät, kun heräämme Santai -hotellissa Amedissa. Vielä hetki aikaa nautiskella näistä maisemista ja tunnelmista, ennen kuin starttaamme seuraavalle etapille kohti Sidemania. Tässä postauksessa tarinaa siitä, miten paluumatka Amedista Sanuriin skootterin päällä taittuu.
Balin itäisimmällä laidalla sijaitseva Amed on road trippimme pääkohde. Ainakin sikäli, että viettäisimme siellä kokonaiset kaksi yötä. Tarkoituksena ei ole niinkään ottaa Amedia tuossa ajassa haltuun, vaan fokuksena on rentoutuminen ja nautiskelu meren äärellä Santai -hotellissa*.
