Näin pärjää 30 euron päiväbudjetilla Kuala Lumpurissa -asuen sviitissä

Taloustietoinen matkailu on yksi lempiaiheitani. Toisin kuin jotkut yhä luulevat, ei budjettimatkailun tarvitse olla ankeaa tai merkitä murjuissa asumista, vaikka joskus se saattaa olla sellaistakin. Tässä postauksessa kerron esimerkinomaisesti, miten Kuala Lumpurissa voi pärjätä 30 euron päiväbudjetilla, asuen varsin mukavasti sviitissä kaikkien palvelujen äärellä.

Read More

Esperance – Lounais-Australian helmi

Lähes 3 kuukautta on nyt takana Esperancen pienessä merenrantakaupungissa. Aika tehdä hieman yhteenvetoa ja kertoa, mitä matkaaja voi sieltä löytää.

Taustatarinaa sille, miten Esperanceen päädyimme voi lukaista täältä. Ajoimme siis Perthistä n. 720 km:n päästä maaliskuun alussa ja tarkoituksena oli asettua aloilleen ainakin 3:ksi kuukaudeksi ja rauhoittua reissaamisen jälkeen tekemään töitä ja mahdollisuuksien tullen tutkiskelemaan ympäristöä.

Olimme kuulleet ja lukeneet, että Esperance on kaunis, turistien suosima kesäkaupunki. Ja toden totta kaunista luontoa ja upeaa merenrantaa siellä riitti. Esperance sijaitsee Länsi-Australiassa, sen etelä-/lounaisrannikolla. Perth on lähin isompi kaupunki ja Albanyyn on 450 km:n matka ja esim. Adelaideen on sitten jo yli 2000 km. Mutta eipä siinä, Esperancesta saa kaiken tarpeellisen ja ne palvelut, mitä nyt voi olettaa tarvitsevansa. Hyvin vähän tarvitsimme ruokakauppaa ja bensa-asemaa kummempia palveluita.

Koska maaliskuussa elettiin jo Australian loppukesää, kiihkein turistikausi alkoi olla takanapäin. Ja meidän silmiimme kaupunki vaikutti suhteellisen pieneltä ja uneliaalta merenrantakaupungilta. Asukkaita Esperancessa on n. 15000, kesäaikaan jonkin verran enemmän. Peruspalvelut löytyivät kylän pääraitilta (Dempster Street) ja sen välittömästä läheisyydestä.

Arvelimme etukäteen, että ehdimme varmasti tutustua hyvin kaupungin palvelutarjontaan, kauppoihin, kahviloihin ja leffateatteriin… Todellisuudessa kävi niin, että 3 kuukauden jälkeen olimme asioineet lähinnä Boulevard -ostarilla ja siellä olevassa Woolworth ruokakaupassa sekä muutamissa muissa liikkeissä. Mutta ainakin tiesimme, että tarjolla olisi ollut muutakin.

Shoppailutarjonta on suunnattu etenkin farmareille, sen verran reippaasti kyliltä löytyy maatalouteen liittyviä liikkeitä ja palveluita.  Ollaanhan Australian wheatbeltin alueella. Ne backpackkerit, jotka tälle alueelle tulevat töihin, ovat todennäköisesti juuri näiden viljaa tuottavien farmien pestaamia kausityöläisiä. Mutta meidän silmiimme backpackerien määrä oli kyllä lähes olematon. Varmaankin ne, jotka lähiseudun farmeille tulevat asuvat pääosin farmien yhteydessä.

Aivan ytimestä Esperancen Museum Villagesta löytyy turisteja palveleva Visitor Centre, josta voi käydä hakemassa karttoja ja kysymässä vinkkejä näkemisten ja tekemisten suhteen.

Visitor Centre aivan keskustassa Museum Villagen yhteydessä
Visitor Centre aivan keskustassa Museum Villagen yhteydessä

Museum Villagesta löytyy muutamia idyllisiä pikkuputiikkeja, kahviloita ja hoitoloita tutustuttavaksi.

Pikkuputiikkeja Museum Villagessa
Pikkuputiikkeja Museum Villagessa

Rantaesplanadin keskivaiheilta voi bongata suuren veistoksellisen maamerkin: valaanpyrstön. Se muistuttaa alueen vesillä tavattavista valaskannoista, joita voi bongailla erityisesti talviaikaan kesäkuusta alkaen.

Valaanpyrstö monumentti keskellä rantaesplanadia
Valaanpyrstö monumentti keskellä rantaesplanadia

Esperancessa paras väline liikkumiseen on ehdottomasti oma auto. Neliveto tietenkin helpottaa tietyillä rannoilla ja offroudilla liikuttaessa, muttei ole ehdoton. Bussilla Esperanceen pääsee Perthistä ja matkavarren kylistä kerran päivässä, mutta mitään julkista liikennettä ei perillä ole, joten jos haluaa alueen nähtävyyksiin tutustua niin auto on kyllä must.

Upeita rantoja Great Ocean Drivella

Esperancen tavaramerkki numero 1 ovat turkoosinvärinen merivesi ja kilometrien mittaiset valkeat hiekkarannat. Kaupungin keskustasta kun ajaa länteenpäin Great Ocean Drivea rannat tupsahtelevat eteesi toinen toistaan hienompina. Osa rannoista sopii paremmin uimiseen osa surffaukseen ja kitesurffaukseen. Tuulisina päivinä aallot ovat monesti liian korkeita uimista ajatellen. Paikalliset pelailevat rannalla pallopelejä, krikettiä ja pitävät piknikkejä. Hiekkarantoja riittää miltei 15 kilometrin verran, matkan varrelle mahtuu mm. Blue Haven, Fourth Beach, Twilight Beach ja 11 Mile Beach.

Nolottaa myöntää, mutta omat vesileikkini jäivät tällä vierailulla kahlailun tasolle. Niinä päivinä, kun tuli lähdettyä rannoille oli liian kova tuuli ja merivesi tuntui jo viileältä, kun syksyä kohti mentiin. Tosin tropiikin vedenlämpöihin tottuneelle, merivesi tuntuu täällä viileältä läpi vuoden. Rannoilla on silti mukava tehdä kävelyretkiä ja nauttia upeista maisemista. Jokatapauksessa kesäkuukausina joulu-helmikuu rantaelämä on Esperancessa se keskeisin juttu, joten visiittiä kannattaa ajoittaa tuohon haarukkaan. Lämpöäkin riittää tuolloin vähän pidemmälle iltaan.

Lähimpänä kaupungin keskustaa oleva hiekkaranta/ uimaranta on Castletownin ranta noin 2 km:n päässä aivan ydinkeskustasta. Kaupungin rantaesplanadi on kivetty (ei hiekkaranta), mutta siellä voi käydä kyllä kävelemässä, grillailemassa ja kivillä istuskelemassa.

Erityisesti kesäaikaan on tarjolla järjestettyjä veneretkiä alueen saaristoon ja merelle. Kalastusmahdollisuudet ovat niinikään mainiot Esperancessa. Ihan rannassakin näkee ihmisiä kalastamassa, mutta merelle mentäessä on mahdollista napata vaikkapa muutama mustekala.

Rannoilla ei ollut turhaa tungosta.
Rannoilla ei ollut turhaa tungosta.
West beach5
West beach -Valkea hiekka, turkoosi meri
"Kotirantamme" Castletownissa
“Kotirantamme” Castletownissa

 

Kävelyreittejä, hiekkadyynejä ja Pink Lake

Pari mukavaa kävelyreittiä löytyy suht läheltä Esperancen keskustaa. Rotary Walk kiertää silmiä hivelevän maisemareitin korkeilla kallioilla sataman ja West Beachin välissä. Parkkipaikalla myös näköalatasanne josta näkee hyvin yli koko Esperancen alueen. Rotary walkin kävelee rauhassa noin puoleen tuntiin, aikaa kannattaa varata kuitenkin istuskeluun ja maisemista nauttimiseen.

Rotary Walkilla maisemat todella hemmottelevat
Rotary Walkilla maisemat todella hemmottelevat

Toinen kävelyreitti muutaman kilometrin päässä keskustasta on Kepwari Wetland walk trail. Reitille pääsee Woody Laken rannasta ja reitti kiertää järveä. Matkan varrella järvenrannassa pari rakennettua lintubongauspaikkaa. Kepwari ei kierrä mitään lenkkiä, vaan samaa reittiä tullaan takaisin. Varsin kelvollinen paikka parin tunnin päiväkävelylle.

Kepwari Wetland walkin järvimaisemaa
Kepwari Wetland walkin järvimaisemaa

Kuin yllättäin bongasimme huikeat hiekkadyynit ajellessamme eräänä iltapäivänä Wylie Bayn hiekkarannalla (muutama km Castletownista länteen). Wylie Bay on surffaajien suosima ranta, ainakin ollut viime vuosiin saakka ennenkuin hai hyökkäsi siellä surffaajan kimppuun ja onnistui napsaisemaan tältä osan kättä ja toista jalkaa. Noh, täällä huomasimme kellertävät kukkulat, jotka osoittautuivat lähemmin tarkasteltuna varsinaiseksi vara-saharaksi. Neliveto-auto kun sattui olemaan alla, kävimme hieman dyyneillä ajelemassa ja ihmettelemässä. Vaarana on toki jäädä hiekkaan jumiin, niinkuin jollekin autoseurueelle oli tuolla kertaa käynytkin.

Wylie Bayn hiekkadyyneillä
Wylie Bayn hiekkadyyneillä

Esperance on tullut kuuluisaksi vaaleanpunaisesta järvestään Pink Lakesta. Pinkin värin aiheuttaa halobakteerin ja vihreän levän yhteisvaikutus. Nämä yhdistettynä olosuhteisiin, jossa järven suolapitoisuus ylittää meren suolapitoisuuden ja tietyn lämpötilan, levä alkaa tuottaa betakaroteenia ja järven väri muuttuu.

Tosin meidän aikana tämä järvi ei ollut mitenkään pink, liekö jokin muuttunut järven ekosysteemissä vai muu ajoittainen vaihtelu, mutta ilmeisesti tilanne on ollut jonkun aikaa tämä. Harmin paikka, olisi ollut hieno nähdä Pink Lake oikeasti pinkkinä.

pinklake
Pink Lake – not so pink

 

Cape Le Grand ja kengurut rannalla

Noin 40 kilometrin päässä Esperancesta sijaitsee yksi alueen must nähtävyyksistä Cape Le Grandin luonnonpuisto. Täällä on useita hienoja poukamia uimista ja rantaelämää varten, trekkipolkuja, leirintäalueita majoittumiseen ja grillauspaikkoja ruuanlaittoa varten.

Lahdenpoukamalta toiselle pääsee halutessaan kävellen trekkaamalla, mutta näppärämmin autolla. Itse Cape Le Grandin päärannalla voi ajaa hiekalla lukuisia kilometrejä omassa ylhäisessä yksinäisyydessään ja ihalla merta.

Käymisen arvoisia ovat myös Hellfire Bay, joka näytti olevan mukava, suojainen ranta uimiseen, Thistle Coven kalliot, Rossiter Bay sekä kaikista suosituin ja tunnetuin Lucky Bay. Lucky Bayllä sanotaan olevan valkoisempaa hiekkaa kuin muualla ja siellä asustelee lauma kenguruita, jotka ovat hyvin tottuneet ihmisiin, antaen rapsutella ja silitellä. Lucky Bayltä löytyy virvokkeiden ostoon hauska kahvivaunu, josta voi tilata vaikka kangacino kahvin sekä pientä purtavaa kylkeen.

Lucky Bayn postikorttimaisema
Lucky Bayn postikorttimaisema

 

Lucky Bayllä näkee lähes takuuvarmasti kesyjä kenguruita
Lucky Bayllä näkee lähes takuuvarmasti kesyjä kenguruita

 

Kengurut ovat keskeinen vetonaula Lucky Baylla
Kengurut ovat keskeinen vetonaula Lucky Baylla

 

Lucky Bayn kahvila
Lucky Bayn kahvila

 

Thistle Coven kallioilla
Thistle Coven kallioilla

 

Hellfire Bay
Hellfire Bay

Jos on pakattu hyvät kävely/trekkikengät mukaan kannattaa kavuta Frenchmans Peak vuoren päälle ihastelemaan maisemia. Trekkiin kannattaa varata parisen tuntia aikaa. Meiltä se jäi nyt valitettavasti väliin.

Frenchmans Peakin huipulle voi trekata
Frenchmans Peakin huipulle voi trekata

Luonnonpuistoon pitää maksaa pääsymaksu 12 dollaria/autokunta, mopolla 6 dollaria. Jos haluaa majoittua teltalla/asuntovaunulla paikalle pitää tulla aamusella, sillä pari leirintäaluetta täyttyvät nopeasti. Tiellä kannattaa ajaa varovasti ja pitää silmät auki kenguruiden vuoksi. Itse kohtasimme tuona päivänä yhden kengurun tiellä loikkimassa ja paluumatkalla Esperanceen tien poskessa oli toinen jo kolarissa kuollut kenguru.

Kenguruita tiellä
Kenguruita tiellä

Cape Le Grand luonnonpuisto on todellakin upea paikka, jonne kannattaa tehdä ainakin päiväretki, ellei sitten yön yli yöpyen vietä pariakin päivää.

Majoitus Esperancessa

Esperancesta löytyy runsaslukuisesti majoituspaikkoja vierailijoille. Leirintä/karavaanialueita on ainakin 4, osassa niissä on myös mökkimajoitusta. Hinnat ovat 40 dollaria -> vaunu&auto, pikkumökit 60 dollaria ->.

Keskustassa on useita motelleja sekä huoneistomajoitusta tarjolla. Hinnat ovat halvimmillaan alkaen 90 dollaria yö ja sesonkikaudella (kesäkuukaudet, pääsiäinen) hieman enemmänkin. Ainoa hostelli on Blue Waters Logde, josta saa dormipedin n. 30 dollarin hintaan, 2 hlön huone 72 dollaria.

Pidempiaikaiseen oleskeluun (yli kuukausi) löysimme vain 2 kohtuuhintaista kalustettua vaihtoehtoa. Island Villa (Castletownissa) 300 dollaria/vko + sähkö. Siellä asuimme koko oleskelumme ajan. Toinen vaihtoehto olisi ollut Beach House aivan rantaesplanadilla. Edullisimmillaan vanhempi huoneisto 370 dollaria/vko ilman nettiä.

Island Villaa voi kyllä suositella, jos joku päätyy Esperanceen esim. farmihommiin, mutta haluaa asua kaupunkialueella. Pikkuhuoneisto sijaitsee sitä vuokraavan isäntäparin takapihalla, mutta hyvänä puolena esim. se, että omistajien grilli ja yrtit oli käytettävissämme. Fillareita sai lainaan sekä muuta apua pyydettäessä.

Island Villa pieni vuokrakämppämme Esperancessa miltei 3 kk:n ajan
Island Villa pieni vuokrakämppämme Esperancessa miltei 3 kk:n ajan

Ajanviete -tarvitaanko sellaista?

Joku voisi miettiä, miten viihdyimme ja saimme aikamme kulumaan näin rauhallisessa pikkukaupungissa näinkin pitkään. Kun kyseessä on kuitenkin suhteellisen pieni ja rauhallinen paikka, joka pitkälti hiljenee auringon laskiessa eli noin puoli kuusi joka ilta. Voin kertoa, että todella hyvin. Rauha ja hiljaisuus olivat itselleni asioita, joista todella nautin ja siitä, ettei ollut pakko laukata missään nähtävyyksissä tai viihdytyksissä alvariinsa. Iltaisin ei tosiaan tehnyt mieli edes poistua kämpiltä, sen verran pimeää ja viileääkin jo oli, syksyä kun elettiin huhti-toukokuussa.

Siippani työskennellessä farmilla noin 12 tuntia päivittäin, saatoin itse keskittyä omiin kirjoitteluhommiini ja itseopiskeluun puutarhamajamme rauhassa. Korkeintaan pieni kävelyretki merenrannassa tai ruokaostoksilla poikkeaminen rikkoi tämän rauhan. Todella nautin näistä simppeleistä rutiineista, jotka nopeasti muodostuivat. Aikaisista heräämisistä ja nukkuumaanmenoista. Omasta rauhoitetusta kirjotusajasta ja vetäytymisestäkin. Ei mitään ylimääräistä hötkyilyä. What a Bliss.

Vaikka itselleni tämä jakso oli varsin mieleinen, voisin kuvitella, että jos ei ole mitään päivittäistä tekemistä/ työtä voi olla, että viikko-pari täällä riittää. Iltaelämästä en osaa sanoa muutakuin, että motellien yhteydestä löytyy muutamia pubeja, joissa voi istua iltaa. Jotakin livemusiikkia oli tarjolla viikonloppuisin sekä tosiaan leffateatteri. Mutta mitään riehakasta biletystä, minkä tiimoilta tutustua ihmisiin, Esperancesta tuskin löytyy, ellei sitä sitten itse järjestä. Mutta tosiaankin kesäaikana meininki saattaa olla vireämpää. Meille oli hyvä näin, emmekä kaivanneet tänä aikana sen kummempia kotkotuksia.

Esperance kannattaa ehdottomasti ottaa osaksi reissuohjelmaa, kun suuntaa Länsi-Australiaan ja sen eteläosiin. Jo muutaman päivän stopin aikana ehtii nähdä tärkeimmät, nauttia rannoista ja kauniista ympäröivästä luonnosta.

työpiste2
Päivät kuluivat rattoisasti työpisteellä sohvan nurkassa. Toisinaan mukana toimistokatti Paws
Esperancen auringonlaskut ja taivaan värikirjot olivat huikeata nähtävää lähes joka päivä
Esperancen auringonlaskut ja taivaan värikirjot oli huikeata nähtävää lähes joka päivä
Esperance
Kävelyllä Castletownin rantsussa

Näin syntyi ajatus tehdä oma versio 4 tunnin työviikosta

Noin 5-6 vuotta takaperin minä olin se tyyppi, joka tarttui sormet syyhyten kaikkiin kirjoihin ja artikkeleihin, joissa käsiteltiin edes etäisesti oman elämän muuttamista uusille raiteille, hidastamalla, vapauttamalla, jonkin omaehtoisen toimeentulon luomisella tai muulla elämisen laatua kohentavalla remontilla.

Read More

Aikaa vai rahaa – kumpi on tärkeämpää?

No joo myönnetään, ettei näitä kahta voi laittaa täysin vastakkain, molemmat ovat tärkeitä resursseja, eivätkä ne ole välttämättä toisiaan poissulkevia tai toistensa vastakohtia. Sitä on kuitenkin syytä pohtia, että millaisen painotuksen ja arvon kummallekin elämässään laittaa. Millaisia valintoja teemme ajankäytön ja rahankäytön suhteen? Mitä se kertoo arvoistamme ja kuinka valinnat näkyvät elämässämme?

Onko aika rahaa?

Tavallaan on. Jos ajatellaan vaikka työskentelyä tuntipalkalla, missä omalle ajalle ja työlle asetetaan selkeä hinta. Siinä mielessä myymme keskeisen osan elämäämme pois saadaksemme rahaa, jota toki tarvitsemme voidaksemme huolehtia erilaisista elinkustannuksista ja ostella kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta.

Aika on rahaa myös sijoitustoiminnassa. Siellä aika on sijoittajan puolella, kasvattaen korkoa korolle efektillä sijoitustuottoja, tai muulla tavoin kasvattaen sijoittajan varallisuutta. Sijoittajasta itsestään on kiinni, miten hän tämän varallisuuden käyttää, tuoko se hänelle esimerkiksi lisää vapaata aikaa.

Millä hinnalla elämämme on ostettavissa? Myymmekö sille, joka eniten tarjoaa? Tartummeko rahatärppiin, vaikka muu elämänlaatumme samalla kärsisi?  Sitä on pakko ihan pysähtyä miettimään. Mikä on ihan oikeasti se kokonaishinta, joka myydylle ajalle/ elämälle muodostuu? Joskus nimittäin käy niin, että ajan lisäksi ihminen siinä sivussa menettää/myy ehkä terveytensä, mielenrauhansa, hyvinvointinsa jopa arvonsa (ja arvokkuutensa). Kenties mahdollisuuden viettää riittävästi aikaa rakkaidensa kanssa tai tehdä asioita, joista saa suurta iloa ja merkitystä elämäänsä.

“Käymmekö työssä, josta emme pidä, ostaaksemme tavaroita, joita emme tarvitse?”

Aika on toisenlaista rikkautta kuin raha, varsinaista luksusta onkin.  Etenkin silloin, kun sitä ei tarvitse myydä, vaan sen voi käyttää siten kuin itsestä parhaalta tuntuu. En ole eläissäni tuntenut oloani näin vauraaksi kuin nyt, kun rahaa on merkittävästi vähemmän käytössäni kuin työssäollessa. Mutta ajankäyttöäni hallitsen itse.

Aika on se elämän perusvaluutta, jota lähtökohtaisesti saamme yhtä paljon, noin yhden ihmiselämän verran. Ei ole ihan se ja sama, miten tämän perusvaluutan kanssa toimii. Koska aikaa emme voi laittaa pankkiin, emmekä säästää, on hyvä tulla tietoiseksi siitä, mihin ja miten sitä sitten käyttää. Miten omalla toiminnallaan ja valinnoillaan näyttää arvostavan omaa ( ja muidenkin) aikaa.

Inhimillisiin taipumuksiimme kuuluu tuhlailla toisinaan sekä rahaa että aikaa. Aikaa on kuitenkin rajoitettu määrä, eikä sitä voi tehdä lisää tuhlatun tilalle niinkuin rahaa. Se tosiasia tekee ajasta niin arvokkaan, tässä mielessä paljon arvokkaamman valuutan kuin raha.

Tärkein vauraus ja elämänrikkaus onkin nähdäkseni kätketty ajallisiin hetkiin, niihin tilanteisiin, kun on niin hyvä olla, että voisi sulaa. Tai kun innostuu jostakin asiasta niin, että sydän hakkaa, perhoset täyttää vatsan ja koko kroppaa väristää. Kun tuntee olevansa täysin elämässä kiinni ja linjassa itsensä kanssa.

Olen itse ajatellut, että haluan käyttää tätä arvokasta perusvaluuttaani, aikaani ennen kaikkea asioihin, joista minulle tulee hyvä olo, hyvä mieli, iloa ja rauhaa. Ei se ole aina helppoa, huonoja valintoja on tehty paljon, mutta onneksi on aikaa vielä harjoitella. Haluan olla tiedostava siinä, etten anna aikani liikaa huveta sellaiseen, joka jättää tyhjäksi, väsyneeksi ja ilottomaksi. Ajasta kun voi tehdä omilla valinnoillaan laatuaikaa.

En myöskään vastusta työntekoa sinänsä, vaikka puhunkin paljon vapauden puolesta. Haluan vain nykyään itse rakentaa ja raamittaa työn, johon aikaani laitan. Ja siinä en sitten tunteja enää laskekaan. Kunhan olo on hyvä.

Olosuhde- ja arvovalintoja

Monesti joudumme elämässä tekemään valintaa ajan ja rahan välillä. Joskus valinnat kertovat arvoistamme, joskus myös elämäntilanteesta ja olosuhteista.

  • tekisimmekö lyhyempää työviikkoa? -saisimme lisää aikaa itselle ja läheisille, mutta menettäisimme samalla hieman rahaa
  • matkustammeko edullisimmalla kulkupelillä? -kuluttaisimme siihen enemmän aikaa, mutta säästäisimme rahaa
  • tekisimmekö terveellistä kotiruokaa aina itse? -siihen taas kuluisi aikaa, joka on pois ehkä työnteosta tai jostakin muusta
  • siivotako itse vai palkatako siivoja? -rahaa kuluu enemmän siivoojaan, mutta aikaa vapautuu johonkin mielekkäämpään
  • hankkiako hieno ja kallis talo? -sen maksamiseksi pitää ottaa iso laina ja olla aina töissä, jolloin talosta pääsee kunnolla nauttimaan vasta aikojen päästä

Siinäkään ei ole järkeä (kuin ehkä joillekin harvoille), että tekisimme kaiken alusta alkaen itse ja olisimme mahdollisimman omavaraisia, monialaosaajia ja rahasta riippumattomia. Tälläinen elämäntyyli söisi äkkiä kaiken vapaa-aikamme, kun se kuluisi perustarpeista huolehtimiseen. Jokin kultainen keskitie olisi löydyttävä. Tosin jokaiselle se lienee vähän eri.

Taloudellisesti varakas käyttää todennäköisesti rahojaan ostaakseen palveluita (siivousta, valmista ruokaa, hemmottelua), matkustaakseen nopeasti jne. Työtön tai vähävarainen taas valitsee itse tekemisen, jalkaisin ja hitaammin kulkemisen sekä vaihdannan. Näiden välimaastoon jää kuitenkin suuri enemmistö ihmisiä, jotka voivat aidosti miettiä valintojaan ja asioiden painotuksia.

Säästöpankit teettivät 2015  “Raha, aika ja hyvä elämä” –kyselyn suomalaisten rahankäytöstä. Sen mukaan rahan ja omaisuuden hankkiminen näyttivät päihittävän vapaa-ajan merkityksen ihmisten arvojärjestyksissä tärkeämpänä. Ylimääräinen raha käytettäisiin esim. mieluummin kuluttamiseen kuin työnteon vähentämiseen. Näin siis vielä valtaenemmistön mielissä. Toki matkustelun ja leppoistamisen arvostukset ovat todennäköisesti nousseet vuosien takaisista lukemista, näin ainakin uskoisin.

Tietoisia talous- ja ajankäyttötaitoja

Ajan- ja rahankäyttöön liittyy helposti huolta siitä, antaako näiden huveta käsistään ja elääkö liialti tuhlaillen. Ajan rajallisuuden muistaessaan iskeekin aina vähintään pieni ahdistus, mutta samalla myös suuri kunnioitus tätä hallintamme ulottumattomissa olevaa resurssia kohtaan.

time
Aika, se arvokkain valuuttamme

Itselleni sopii armeliaisuus omille epäjohdonmukaisuuksille ja riittävän tasapainon etsintä näiden kilpailevien valuuttojen ristipaineessa. Mieluummin tässä kohtaa elämää hitailen ja nautin kaikesta siitä ajasta, mitä minulle on annettu, kuin juoksen, kiirehdin ja säntäilen tiukoissa aikatauluissa, euronkuvat silmissä kiiluen.

En pidä rahaa kuitenkaan pahana, en suinkaan. Olenhan sijoittaja ja rahataitojen jatkuva opiskelija. Mieluusti hankin rahaa helpottamaan elämää ja mahdollistamaan sitä vapaata aikaa. Suhtauduin rahaan kuitenkin paljon tietoisemmin ja kriittisemmin kuin joskus aiemmin. Mietin, mitä olen rahan vuoksi valmis uhraamaan, vai olenko sittenkään?

Tällä hetkellä mieluummin venytän vähemmänkin rahan riittävyyttä, kuin että myisin tuntejani jossakin työssä, joka ei edistä päämääriäni tai hyvinvointiani. Raha on kliseisesti sanoen hyvä renki, mutta huono isäntä. Tarpeellinen väline, mutta kolkko päämäärä. Jotenkin näin.

Parhaimmillaan ihminen voi käyttää aikaansa nautinnollisesti ja merkityksellisesti siten, että hän itse ja muut ihmiset saavat sen tuotoksena jotain hyödyllistä. Jotain, mikä voi parantaa elämänlaatua ja tuottaa hyviä tunteita, tietoisuutta ja hyvinvointia. Työn tekeminen on käsittääkseni parhaimmillaan juuri tällaista ja silloin työn palkkiona, sekä myönteisenä sivuvaikutuksena, saa usein myös rahaa.

Näin siis hyvin ja tietoisesti käytetty aika (päämäärä) tuottaa taloudellista hyvinvointia (rahaa vaihdon välineeksi). Jokin tällainen marssijärjestys voisi pitää ajan käytön ja rahan tolkullisessa suhteessa toisiinsa.

Onneksi sekä rahan, että ajan käyttöä voi opetella optimoimaan, käyttäen näitä kumpaakin tietoisesti ja arvostaen. Huolehtien siitä, että niitä käyttäessään saa elämään laatua ja hyvinvointia (eikä menetä niitä).

Olen jo pitkään ajatellut, että vähemmälläkin rahalla saa ihan vähintäänkin yhtä laadukasta elämää kuin suurella tilipussilla, sisällöllisesti usein laadukkaampaakin. Tietoista ja viisasta rahankäyttöä opettelemalla voi myös päästä tilanteeseen, jossa työtä ei tarvitse tehdä niin paljoa ja aikaa jää myös elämästä nauttimiseen. Tämä onkin yksi lempiaiheistani, josta tulette vielä kuulemaan lisää.

Jos jotain elämän pääomia sitten haluaa oikein “tuhlailla” niin olkoon ne rakkaus, hyvyys ja ystävällisyys. Tuhlaillaankin niitä oikein urakalla, rakkautta ja hyviä ihmisiä ei ole koskaan liikaa!

rakkauspallot
Lets put some more love in the air…

Miten sinä tasapainotat ajan ja rahan välisiä valtasuhteita elämässäsi? Ja mitä pidät suurimmassa arvossa?


Rahalla saa kaikkea?

Rahalla saa kaikkea, sanotaan. Ei, se ei ole totta. Voi ostaa ruokaa, mutta ei ruokahalua; lääkettä, mutta ei terveyttä; pehmeän vuoteen, mutta ei unta; tietoa, mutta ei älyä; pintakiiltoa, mutta ei hyvinvointia; huvia, mutta ei mielihyvää; tuttuja, mutta ei ystävyyttä; palvelijoita, mutta ei uskollisuutta; harmaat hiukset, mutta ei kunniaa; rauhallisia päiviä, mutta ei rauhaa. Rahalla saa kaiken kuoren. Vaan ei sisältöä. Sitä ei rahalla saa.
– Kirjailija Arne Garborg

 

Näillä talousratkaisuilla valmistauduin vapaampaan elämääni

Loikkaaminen palkkatyöstä kohti vapaampaa elämää on huomattavasti helpompaa, kun on hieman taloudellisia ratkaisuja taustalla mietittynä ja toteutettuna. Juuri rahasyythän meitä pitkälti pitävät kiinni oravanpyörässä. Etenkin siinä vaiheessa, kun mielekkyys työstä on jo kadonnut ja siitä on tullut väkinäistä, uuvuttavaa pakkopullaa, joka vie enemmän kuin antaa. Raha-asioiden handlaaminen helpottaa irtiottoa pyörässä juoksemisesta.

Read More

Nämä myytit estävät meitä matkustamasta enemmän ja pidempään

Useimmat meistä rakastavat matkustelua, maailman eri kolkkien tutkimista ja toisenlaista elämänmenoa, kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. On kuitenkin syitä, jotka estävät monia reissaamasta enemmän ja pidempään. Mitä nämä esteet oikein ovat? Ja ovatko ne todellisia vai pikemminkin omaksuttuja ajatusmalleja, kulttuurista ohjailua ja tietämättömyyttä?  Ja siten ehkä tahattomia tekosyitä?

Read More

Kilpailuttaisitko elämäntyylin ja asuinmaan?

Globalisaatio ja maailman “kutistuminen” ovat vaikuttaneet siihen, että niin ihmiset, tavarat kuin työtkin liikkuvat koko ajan nopeammin ja helpommin maasta ja maanosasta toiseen. Jo pitkään yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan halvempien työkustannusten maihin, kustannustehokkuutta haetaan ulkoistusten ja digitalisaation keinoin. Mistäpäin maailmaa paras hinta-laatusuhde saadaan, niin sieltä otetaan. Tai ainakin se paras hinta. Näinhän se menee.

Read More

Mistä tietää, että on elämänmuutoksen aika ?

Elämä on koko ajan muutoksessa. Monissa elämänmuutoksissa meillä on kuitenkin oma osuutemme niiden edistäjinä tai estäjinä. Muutosten tekemisen suhteen olemme usein epävarmoja, pelkureita, sopuleita tai laput silmillä kulkevia robotteja, jotka eivät elämää suorittaessaan edes kunnolla näe muutoksen tarvetta.

Read More

Kannattaako “ryssiä” hyvä työura vapaamman elämäntyylin vuoksi?

On aika palata jälleen pohtimaan elämänmuutosta ja elämänvalintoja. Tässä postauksessa pohdin, onko silkkaa hulluutta jättää taakseen hyvä, kenties vakituinen työ, etenkin vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja lähteä  jahtaamaan vapaampaa ja tyydyttävämpää, joskin taloudellisesti epävarmempaa elämäntyyliä. Valitako se, mikä on järkevää ja turvallista, vai se mitä sielusi janoaa, tai janoaisi ainakin jos uskaltaisi. Ja millaisia ovat omat kokemukseni olleet tähän mennessä.

Read More

Asettumista Australiaan – Osa 2

Tämä postaus jatkaa siitä, mihin edellisessä jäätiin. Miten asetutaan uuteen maahan, omaksutaan paikalliset systeemit ja laitetaan asiat rullamaan. Kuvaan etenkin käytännön asioiden hoitamista ja niihin liittyviä fiiliksiä Ausseihin/Perthiin saapumistamme seuranneilla viikoilla. Tämänkertaisena aiheena työn- ja asunnonhaku.

Read More