Diginomadeiksi tai läppärikulkureiksi itsensä mieltävät reissaajat, yhdistävät siis matkustelua ja jonkinlaista tulojen hankintaa netin kautta tai muutoin läppäreillään työskennellen. Mutta onko aivan se ja sama missäpäin maailmaa sitä läppäriään naputtaa? Mistä löytyvätkään diginomadin suosimat kohteet?
Reissaavan elämäntyylin rakentamista koskevassa postaussarjassa pääsemme nyt viimeiseen osaan. Tässä osassa pureudumme yhä lähemmäksi käytäntöä ja sitä millaista liikkuva diginomadinen työ ja elämäntapa oikeasti on.
Millaista on “uhrata” kaikki ja häppäistä maailman tuuliin, ilman täyttä varmuutta mistään? Monen mielestä aikamoista hulluutta ja riskaabelia touhua. Ja samaan aikaan yhä useampi toteaa, että “miksipä ei”?
Australia tarjoaa suomalaisille ja useille muille kansallisuuksille working holiday -viisumia mahdollisuutena tulla maahan matkailemaan ja tekemään töitä. Sadat (ellei tuhannet) nuoret aikuiset käyttävätkin tätä mahdollisuutta hyväkseen vuosittain. Viisumissa on kuitenkin siis rajoituksia, kuten juuri ikä ja se, jos on huollettavia lapsia.
On aika palata jälleen pohtimaan elämänmuutosta ja elämänvalintoja. Tässä postauksessa pohdin, onko silkkaa hulluutta jättää taakseen hyvä, kenties vakituinen työ, etenkin vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja lähteä jahtaamaan vapaampaa ja tyydyttävämpää, joskin taloudellisesti epävarmempaa elämäntyyliä. Valitako se, mikä on järkevää ja turvallista, vai se mitä sielusi janoaa, tai janoaisi ainakin jos…
