Loikkaaminen palkkatyöstä kohti vapaampaa elämää on huomattavasti helpompaa, kun on hieman taloudellisia ratkaisuja taustalla mietittynä ja toteutettuna. Juuri rahasyythän meitä pitkälti pitävät kiinni oravanpyörässä siinä vaiheessa, kun mielekkyys työstä on jo kadonnut ja siitä on tullut väkinäistä, uuvuttavaa pakkopullaa.
Raha-asioiden handlaaminen helpottaa irtiottoa ja auttaa suunnitelmallisessa oravanpyörän hidastamisessa. Jonkinlaisia säästöjä, sijoitusvarallisuutta tai muuta puskuria on hyvä hankkia varmistamaan sitä, ettei hyppää aivan tyhjän päälle.
Mikä sitten on tarpeellinen tai riittävä määrä säästöjä, on hyvin yksilöllistä ja riippuu siitä, mitä aikoo jatkossa tehdä ja millaisen elämäntyylin on tähän mennessä itselleen rakentanut, asuminen, perhe, kulutustottumukset jne.
Siksi muuta yleispätevää ohjetta ei voikaan antaa, kuin että valmistautuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman hyvissä ajoin, jos mielessä siintelee irtiotto ja/ tai mahdollisen uuden elämäntyylin ja kenties uuden toimeentulon rakentaminen.
Jaan tässä postauksessa joitakin taloudellisia ratkaisuja, joilla itse aloin valmistautua irtisanoutumisen jälkeiseen elämään. Kyseessä ei ollut mikään taloudellisen riippumattomuuden projekti, aikaakin oli vain n. 2 vuotta.
Aloin siis vakavissaan pohtia valmistautumista mahdollisiin tuleviin muutoksiin vuonna 2011, vaikken mitään päätöksiä ollutkaan vielä tehnyt. Olin kuitenkin jo sisimmässäni alkanut kaivata enenevästi johonkin toisenlaiseen ja selvästi omaehtoisempaan elämänvaiheeseen.
En halunnut enää, että raha vain virtaa lompakostani ulos joka kuukausi ilman, että mitään oikein jää jäljelle. Säästötavoitteeni liittyivät tuolloin 2011-2012 sijoitusasuntojen omarahoitusosuuksien säästämiseen ja sitä kautta back up -omaisuuden luomiseen tulevaa varten. Säästin pääasiassa rahastoihin (Nordnetin superit, Odin ja Seligson) ja eri tileille, huomattavasti myöhemmin tulivat kuvaan mukaan suorat osakesijoitukset.
Taloussuunnittelu & budjetointi
Aloin tehdä suhteellisen tarkkoja kuukausibudjetteja siitä, miten paljon voin mihinkin asiaan kuluttaa ja paljonko laitan säästöön. Huomasin, että aika helpolla pystyin siirtämään palkasta useamman sata euroa syrjään, kun teki sen heti palkkapäivän aikaan eikä jättänyt sitä sen varaan, josko rahaa sattuisi tilille jäämään.
Kaikki ylimääräinen tulo, kuten päivärahat, lomarahat jne. menivät aika suoriltaan säästöön. Näin pystyin joinain kuukausina säästämään suhteellisen helposti jopa 500-1000 euroa.
Tarkkaa kirjanpitoa menoistani en oikeastaan pitänyt muutakuin joinakin yksittäisinä viikkoina, mutta seurasin sitä, että kuukausibudjettini ei ylity. Yhden hengen taloudessa oli varsin helppo seurata, mihin raha menee.
Omien lukujen selvittäminen oli tässä kohtaa hyväksi eli laskea tulot – menot (tuloslaskelma), sekä varallisuus -velat (tase/nettovarallisuus). Näin hahmottaa onko talous yli- vai alijäämäinen ja onko varoja enemmän kuin velkaa. Kun tietää lähtötilanteen voi alkaa luoda taloussuunnitelmaa, tiekarttaa siitä miten budjetoida ja säästää tavoitteellisesti.
Kulutuksen suitsiminen
Itse olen tottunut elämään säästeliäästi eri elämänvaiheissa. Etenkin opiskeluajat opettivat, miten nyhjätään tyhjästä, joten tämä ei ole ollut itselleni paha rasti. Reissaamisesta en halunnut tässä säästövaiheessakaan luopua, mutta aloin tehdä sitä entistä budjettitietoisemmalla tyylillä. Autosta olin luopunut jo aika päiviä sitten, jättänyt lehtitilaukset, eronnut kirkosta ja kilpailuttanut kaikki sopimukset.
Viihteellä käymisestä ja kaikenlaisesta hurlumheistä oli omalla kohdalla ehkä helpoin nipistää, vaikken siitäkään ihan kokonaan vielä tuolloin halunnut luopua. Ruokakuluista oli myös helppo säästää vertailemalla hintoja ja suunnittelemalla paremmin viikon ruokahankinnat ja kokkailut.
Yritin tasapainotella sen suhteen, että syön edullisesti, mutta terveellisesti. Käytin paljon kaupan halpamerkkejä ja hyödynsin tarjouksia, mutta samalla käytin rahaa myös luomu- ja superfoodeihin ja täydensin niillä perusedullista ruokakoriani laadukkaampaan suuntaan.
Kun tarvitsin jotain vaatetta tai tavaraa, katsastin kirpparitarjonnan aina ennenkuin ostin jotain uutta. Huomasin 2011 vuorotteluvapaani aikana, että pärjään vaivatta lähes 1000 euroa pienemmällä kuukausikulutuksella, kun lopetan kaiken hövelin rahankäytön ja vedän vyön kireälle.
Tärkeintä mielestäni on oivaltaa, että niukemmassakin taloustilanteessa on usein mahdollisuus tehdä valintoja priorisointien pohjalta ja ikäänkuin vapauttaa varoja jostain vähemmän tärkeästä johonkin tärkeämpään.
Vaikka moni asia tuntuisi sellaiselta, ettei halua siitä luopua, totuus on se, että saavuttaaksemme jotain todella tärkeää meidän pitää luopua (ehkä väliaikaisesti) jostain vähemmän tärkeästä. Siksi priorisointien kirkastaminen on kaiken a ja o.
Irtaimiston myyminen
Olen ainakin kerran vuodessa pitänyt kirpparipöytää jo vuosien ajan, mutta vuorotteluvapaalla ollessani 2011 aikaa oli ryhtyä myymään roinaa pois myös netissä. Käytössä olivat: tori.fi, huuto.net, FB -myydään & ostetaan ryhmät. Nurkkiin kertyneen tavaran myynnistä sai äkkiä useamman satasen kasaan.
Uskon, että monella on tarpeettomassa irtaimistossa kiinni jopa tuhansia euroja. Luopuminen on tuntunut muutenkin vapauttavalta, vaikka toki joskus hieman haikealta. Myydä nyt omaa ”historiaansa”.
Jos suunnittelee esimerkiksi jonkinlaista irtiottoa ulkomaille, irtaimiston realisointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Pikkuhiljaa kerätä säästöjä ja tyhjentää asuntoaan. Lopulta huomaa miten vähällä oikeastaan pärjääkään, niin tavaralla kuin rahallakin.
Lue lisää: Matkustelun myötä vähemmän tavaraa ja yksinkertaisempaa elämää
Asuntosijoittaminen ja rahastosäästäminen
Kuukausisäästämistä rahastoihin kannattaa harkita tilisäästämisen vaihtoehtona. Parhaimmillaan omat rahastosäästöni ovat kasvaneet hyvinä aikoina jopa 30-35%/vuosi. Toki aina on myös mahdollisuus menettää rahojaan. Senkin puolen olen kokenut. Mistään raha-automaateista ei siis tietenkään ole kyse. Markkinat liikehtivät aina molempiin suuntiin ja parasta on, jos ei tule pakkorakoa lunastaa rahojaan ulos laskusuhdanteessa.
Pitkällä tähtäimellä ja riittävästi hajautettuna rahastojen tuotot ovat kuitenkin lähes aina paremmat kuin pankkitilillä. Kannattaa suosia vähäkuluisia, passiivisesti hoidettuja indeksirahastoja.
Jos taas haluaa säästää pankkitilille kannattaa huomioida, että jotkut ulkomaiset pankit (esim. Ruotsissa Nordax, Norjassa Bank Norwegian ja Instabank sekä Virossa Bigbank) tarjoavat parempia talletuskorkoja kuin kotimaiset pankit. Vähänkään isommissa summissa näilläkin on jo merkitystä, eikä tilin avaaminen ole lainkaan vaikeaa.
Itse hankin pienillä omarahoitusosuuksilla 2 sijoitusasuntoa vuonna 2012. Ideana oli ajan mittaan hankkia sijoitetulle pääomalle mahdollisimman hyvä tuotto, siksi käytin isoa velkavipua 90-95%. Toki myös siksi, ettei ollut säästettynä isompaa omarahoitusosuutta, olihan juuri viettänyt vuorotteluvapaalla vuoden 2011 ja kuluttanut siihen pitkälti aiemmat säästöni.
Tavoitteeni on, että asunnoissa varallisuuteni voi kasvaa vähitellen, ja jos tulee tiukka paikka myyn toisen asunnoista pois. Lainojen lyhennysjoustosopimukset (voin maksaa vain koron tai haluamani suuremman summan) tarjoavat myös mukavaa joustoa taloustilanteeseen aina tarpeen vaatiessa. Näitä mahdollisuuksia olen sittemmin jo käyttänytkin. Lue lisää tästä.
Tietoisuus siitä, että pystyn vapauttamaan tarvittaessa 1-3 vuoden elämiskustannuksia vastaavan summan asuntovarallisuuden myymisellä on suuri henkinen selkänoja. Vielä parempi toki olisi, jos asunnoista voisi saada jo nyt säännöllistä semipassiivista kassavirtaa, mutta tällä hetkellä niiden kulut ovat lähes yhtä suuret kuin tulotkin, verotus huomioiden suuremmatkin. Isolla velkaosuudella tämä on melko vääjäämätöntä.
Jos olisin kyennyt jatkamaan työelämässä vielä vähän pidempään olisin pyrkinyt hankkimaan vielä yhden sijoitusasunnon ja kehitellyt passiivisten tulojen strategiaa eteenpäin. Näin olisin ollut taloudellisesti hieman paremmissa asemissa vapaamman elämän kynnyksellä.
Myös se, että omassa asunnossa on varallisuutta kiinni tarjoaa liikkumavaraa ja mahdollisuuksia. Moni unohtaa tämän hyvin olennaisen mahdollistajan.
Jos esimerkiksi itse myisin nyt asuntoni ja saisin siitä (kuvitteellisen) 100 000 euroa, mahdollistaisi se esim. liiketoiminnan aloittamisen jossain päin maailmaa, vuokra-asumisen vaikkapa Thaimaassa 33:ksi vuodeksi, uudelleensijoittamisen tai jonkin yhdistelmän näistä. Sikäli omaa asuntoaan voi ehdottomasti pitää sijoituksena. Eihän omistusasuntoa ole mikään pakko omistaa hamaan hautaan asti tai siirtyä aina vain alati kallimpaan sellaiseen.
Sijoittamisasioita kannattaa kuitenkin kaikessa rauhassa opiskella. Näin saa lisää ymmärrystä päätöstensä taustalle, eikä tee liian hätiköityjä liikkeitä. Itsekin hankin ensimmäisiä osakesijoituksia vasta 2016, kun vähän pääsin jyvälle siitä, mihin yhtiöihin rahojaan kannattaa laittaa. Rahastosijoittamisen olin uskaltanut aloittaa jo 10 vuotta aiemmin.
Lue lisää: Irtiottokassa kokoon säästämällä ja sijoittamalla
Netissä on valtavasti hyviä rahaan liittyviä sivustoja, blogeja ja keskustelufoorumeita. Samoin sijoitus- ja rahataitoja käsitteleviä kirjoja kannattaa lueskella läpi, ennen kuin alkaa rahojaan syytämään mihinkään harkitsemattomattomasti. Myös monenlaista live- ja verkkovalmennusta löytyy. Youtubella pääsee liikkeelle. Opiskelusta ja ymmärtämisestä se lähtee!
Vapauskassan määrä?
Jos haluaa siirtyä elämäntyyliin, jossa tekee vähemmän töitä tai alkaa luoda omaehtoista toimeentuloa ikäänkuin tyhjästä, on hyvä, että säästöjä ja talouspuskuria on siis hankittuna. Jollekin riittää 5000 euroa toiselle 50 000 euroa, riippuen ihan siitä, mitä alkaa tehdä, minkälaisella aikataululla ja miten luovasti rahojaan osaa käyttää.
Jo alk. 10 000 eurolla voi ”ostaa” itselleen vapaavuoden työelämästä ja suunnitella sitten sinä aikana, mitä alkaa jatkossa tekemään vai palaako takaisin normaaliin työelämään.
Myös firmojen ajoittain hanakastikin tarjoamat eropaketit ovat (kaikesta huolimatta) nekin monelle oravanpyörään kypsyneelle hyvä mahdollisuus alkaa rakentaa uudennäköistä elämää ja nauttia jonkin aikaa täydellisestä vapaudesta.
Omat laskelmani perustuvat siihen, että pystyn tarvittaessa nipistämään kuukausikuluni ulkomailla ollessa 500-600 euron tienoille. Tämä jos mikä antaa tilaa hengittää ja elää vähemmällä stressikuormalla. Taloustietoisen reissaajan oppaaseen olenkin koonnut keinot elää ulkomailla niukoilla budjeteilla, ilman kurjisteluja.
Lue lisää: Näin pärjää Vietnamissa 500 euron kuukausibudjetilla
Toki en aina halua näin tiukasti elää, mutta matkalla vapauteen voi tulla ja on tullutkin aikoja, jolloin vyötä vedetään kireälle. Itse olen kärsinyt vaihtelevasti toimintakykyä rajoittavista väsymysoireista, joten rauhallinen eteneminen on ollut tarpeen.
Vyön kiristely ei ole toistaiseksi haitannut, eikä varsinkaan vähentänyt kokemaani tyytyväisyyttä tekemistäni valinnoista. Olen saanut aika paljon tilalle. Koen, että vapaus on merkittävä osa vaurauttani. Uutta toimeentuloa olen alkanut rakentaa vähitellen, voimien mukaan.
Toimistosta travelleriksi -kirjassa käyn tarkemmin läpi talousvalmisteluja ja erilaisia tapoja yhdistää säästämistä, lisätulojen hankkimista, sijoittamista ja etätöiden tekemistä (esim. freelancerina) keinona luoda vapaampaa elämää ja hankkia siihen tarvittava starttirahoitus.
Omat lähtökohdat ja resurssit on hyvä kartoittaa suunnitelmien pohjaksi. Nettivarallisuuden laskeminen ja seuranta antaa myös hyvää osviittaa käytössä olevista mahdollisuuksista ja strategioista.
Voit kartoittaa oman tilanteesi tämän työkirjan & nettovarallisuuslaskurin avulla.
Kun itse kirjoitan blogia siitä miten voisin vähentää työntekoa (ja näin hiljattain irtisanottuna se kävikin aika nopeasti! 😀 ), minua kiinnostaisi tietää sinun budjetistasi enemmän. Käsitinkö oikein, että sinulla on Suomessa sijoitusasunto, josta saat vuoratuloja? Paljonko, ja mistä, saat tuloja kuukauden aikana? Ja onko sinulla tietty kk-budjetti, jossa on varattu tietyt summat asumis-ja ruokakuluihin? Blogisi on tosi mielenkiintoinen! Olen ihan vihreänä kateudesta, mutta kun itsellä on jo koulu- ja eskari-ikäiset lapset, ei ihan pysty heittäytymään samanlaiseen reppuelämään. Tosin eihän sitä tiedä, jos vaikka kesälomat viettäisikin toisella tapaa jossakin kohtaa…
Moikka! En ole noista raha-asioista tähän blogiin kovin tarkkaa selkoa vielä tehnyt kun tilanne on jossain määrin itselläkin selkiintymätön, ns. vaiheessa ja kuukausittain vaihteleva. Noista rahankäytön ja säästämisen peruslinjoistani ja asuntosijoittamisestani olen kirjoittanut tarkemmin tuohon Toimistosta travelleriksi -kirjaan. Tosiaan mulla on 2 sijoitusasuntoa ja vuokraan myös omaa asuntoani maailmalla ollessani. Mutta niiden menot vievät tällä hetkellä aikaa tarkkaan tuotot. Pankin kanssa tehty lyhennysjoustosopparit antaa kuukausittain pelivaraa lainojen maksuun, kun rakentelen tässä vähitellen näitä uusia tulovirtoja. Täällä maailmalla olen pitänyt kk -budjetin max 1000 eur (parhaimmillaan oon pärjänny 300 eur/kk, kun poikakaveri on välillä maksanut vuokran), Suomessa menee hieman tuon tonnin yli. Tähän päälle tulevat vielä lentolippukustannukset (n.2000-2500 eur/v).Ennen töissäollessani kuukausikulut olivat helposti 2000-2500 /kk. Ennemmin haen tässä vaiheessa lisää säästöjä, kuin että tekisin lisää tuloja palkkatyössä. Esimerkiksi tulossa on talon- ja koiranvahtikeikkaa, jolloin säästämme parin kuukauden vuokrat, jotka täällä Australiassa on tosi kalliit. Olen siirtymävaiheessa yrittäjyyteen ja teen nyt ajankäytöllisiä ja jossain määrin taloudellisiakin investointeja siihen, että voin omalla nettiyrittäjyydelläni alkaa saamaan riittävää toimeentuloa tulevaisuudessa. Starttirahoja pitäis alkaa tässä pian hakemaan. Tarkoituksena on myöhemmin avata tarkemmin näitä vaihtoehtoisia tulonmuodostuskeinoja, kunhan nyt pääsisin itse vielä hiukan pidemmälle 🙂 Uskosin, että johonkin pienimuotoisempiin irtiottoihin pystysit lastenkin kanssa. Joko vuosittain tai sitten junailla koko vuoden irtiotto ja vaihtaa pidemmäksi aikaa maisemaa !? 😛 Mutta tosiaan nää raha-asioiden ja uusien tulonlähteiden junailu vie kyllä aikaa, onneksi tavoitteet ja ainakin itellä nykyinen elämäntyyli todella motivoi! Pysytään kuulolla 🙂