Osingot ovat monille vapaudenjanoisille se strategia ja passiivisen tulon lähde, jonka varaan vapaampia vuosia rakennetaan. Mutta mitä osinkotuloille pääsy edellyttää ja millä tavoin ne voivat alkaa korvata palkkatyöstä saatavia tuloja? Tässä artikkelissa tietoa ja näkökulmia osinkotuloista kiinnostuneille.

Miksi kannattaa tavoitella osinkotuloja?

Tämä artikkeli käsittelee listattujen pörssiyhtiöiden omistajilleen maksamaa voitonjakoa eli osinkoja. Tästä tulomuodosta voi kuka tahansa päästä nauttimaan yksinkertaisesti ostamalla valitsemansa yhtiön osakkeita.

Osinkosijoittaminen on aloittajallekin helppoa ja yksinkertainen tapa laittaa omat säästöt töihin.

Näin siis osingot ovat yksi houkuttavimmista ja passiivisimmista tavoista saada kassavirtaa sijoituksistaan. Vakaiden, pitkän linjan osinkoyhtiöiden osingon maksu lähentelee korkosijoituksen ”varmuutta” ja siksikin moni rakentaa sijoitussuunnitelmaansa osingotuloihin nojaten.

Sijoitussuunnitelmansa ja (taloudellisen) vapauden lisäämisen voi rakentaa strategisesti juuri osinkojen ympärille. Yhdistämällä osinkotuloja kulutuksen minimointiin voi jo suhteellisen nopeallakin aikajänteellä saada elämäänsä lisää vapautta. Osinkotulojen potentiaaliin kannattaa perehtyä, vaikka ei olisikaan suuria säästöjä tai tuloja käytettävissään.

Osinkotulo on konkreettista, säännöllistä tilille tulevaa kassavirtaa. Niin sanottua sijoittajan palkkaa. Se on tuloa, jonka olet ”ostanut” itsellesi, tietyt riskit hyväksyen.

Tätä tuloa voi sitten pyrkiä vähän kerrassaan kasvattamaan ja lopulta se voi korvata osan tai jopa kokonaan aktiivisesta työnteosta saadusta palkan. Ja voila! – oletkin vapaa käyttämään aikaasi enemmän haluamiisi asioihin.

Omaa sijoitussuunnitelmaa ja (taloudellisen) vapauden tavoittelua voi näin rakentaa strategisesti juuri osinkotulon ympärille. Yhdistämällä osinkotuloja kulutuksen minimointiin voi jo suhteellisen nopeallakin aikajänteellä saada elämäänsä lisää vapautta.

Osinkotulojen potentiaaliin kannattaa perehtyä, vaikka ei olisikaan suuria säästöjä tai tuloja juuri nyt käytettävissään. Pienilläkin ostoilla pääsee mukaan peliin ja vähäinenkin osingonmaksu tuntuu palkitsevalta ja innostaa jatkamaan.

Mitä kaikkea osingoista on hyvä tietää?

Osinkotuloja tavoittelevalle yhtiön voitonjakopolitiikka sekä mahdollisimman avokätinen, mielellään jatkuvasti kasvava osinko ovat tärkeimpiä kriteereitä osakkeen valinnassa.

Kohtuullisen hyvä osinkoprosentti on jo 4-6 % osakkeen hinnasta, mutta parhaimmillaan kotimaiset yhtiöt jakavat tuloksestaan 6-9% osinkoja omistajilleen, jotkut ulkomaiset yhtiöt etenkin REIT (- real estate investment trust) ja BDC (- business developing company) yhtiöt enemmänkin, haarukassa 6-15%.

On hyvä huomata, että osinkoprosentti muuttuu osakkeen hinnan mukana. Se nousee osakkeen hinnan laskiessa ja päinvastoin, eli ostamalla dipissä saat prosentuaalisesti paremman osinkotuoton kuin hinnan ollessa korkealla.

Yksinomaan korkeinta osinkoprosenttia ei kannata metsästää, vaan pyrkiä selvittämään kokonaisvaltaisemmin yhtiön elinvoimaisuutta ja tuloksentekokykyä sekä sitä, että osingonmaksu on kestävällä tasolla suhteessa yhtiön tulokseen ja markkinatilanteeseen.

Korkea osinkoprosentti voi johtua joskus kertaluontoisista lisäosingoista / ylimääräisestä voitonjaosta ja yllätys voi olla ikävä, kun osinko tipahtaakin merkittävästi seuraavalle vuodelle.

Myös suhdanteen heikentyessä ja tuloksen sukeltaessa osinkoja voidaan joutua leikkaamaan ronskistikin. Kannattaa selvittää osingonmaksuhistoriaa aina pidemmältä aikaväliltä ja tutustua myös muihin yhtiön tunnuslukuihin.

Osingon määrä ilmoitetaan euromääräisenä osakekohtaisesta tuloksesta ja osinkoprosentti elää suhteessa osakkeen kulloiseenkin hintaan. Osinko voi osakkeen hinnasta riippuen olla esim. 10 snt / osake tai 2 € /osake ja tällöin osinkoprosentit auttavat vertailemaan yhtiöiden osinkoja toisiinsa.

Yhtiön tilanteesta riippuen osa yhtiön tuloksesta olisi hyvä varata yhtiön kehittämiseen liittyviin investointeihin ja myös suhdannevaihteluihin varautumiseen.

Jos yhtiön tulos per osake oli vaikkapa 2 €, voi yhtiö linjata, että puolet tuosta summasta eli 1 € maksetaan voitonjakona omistajille takaisin ja toinen euro varataan yhtiön kehittämiseen.

Osinko maksetaan osakkeen omistajille näin voitonjakona edellisen tilikauden tuloksesta per omistettu osake, yhtiökokouksen määräämällä tavalla. Hyvätasoinen osinko edellisvuoden tuloksesta ei siis ole automaattinen tae tulevista korkeista osingoista.

Suomalaiset yhtiöt maksavat osinkonsa tavallisimmin 1 tai 2 kertaa vuodessa, joskin kvartaaliosinkoihin siirtyminen alkaa sekin yleistyä. Osingon saadakseen on oltava osakkeen omistajana osingon irtoamista edeltävänä päivänä.

Katsotaan esimerkkinä Sammon osaketta ja sen osinkotietoja

Kuvan tunnusluvuista nähdään, että osingon määrä Sammolla on 1,7 € osakkeelta. Päivän kurssiin 37,33 € nähden osinkoprosentiksi muodostuu 4,53 %. Sammon osakkeen hinnan laskiessa osinkoprosentti siis nousee ja hinnan noustessa osinkoprosentti taas laskee.

Yksittäisen Sammon osakkeen tuotto (EPS earnings per share) on 2,17 €. Kuvan lukujen perusteella Sampo jakaa n. 78% osakkeen tuotosta osinkona (eli 1,7 €) takaisin osakkeen omistajalle. Osakekohtainen tuotto on myös kasvusuuntainen. Yhtiöiden tunnuslukuihin voi tutustua valintoja puntaroidessaan esimerkiksi Nordnetissä tai Inderesin sivuilla.

Ulkomaiset yhtiöt maksavat useammin kvartaaliosinkoja tai jopa kuukausittaista osinkoa. Joka tapauksessa palkkio investoimastasi rahasta tulee osingonmaksun muodossa jollakin syklillä takaisin tilillesi.

Säännöllisellä osinkokassavirralla on siis osinkoja painottavalle sijoittajalle suurempi merkitys kuin osakkeen odotetulla arvonnousulla. Hyvinä osingonmaksajina tunnetuilla yhtiöillä myös osakkeen hinta voi olla nousujohteinen, mutta harvemmin ne ovat varsinaisia kurssiraketteja.

Osinkotulon ansaintalogiikka tuntuu aloittelijastakin simppeliltä. Se näyttäytyy myös vähäriskisemmältä, kuin lähteä arvioimaan kasvuosakkeiden tulevia arvonnousupotentiaaleja ja oikeita ajoituksia niin ostoihin kuin rahojen kotiutuksiin.

Monelle sopii se, että tilille ropsahtaa säännöllisin väliajoin tuottoa, eikä tarvitse suuremmin huolehtia osakkeen arvon vaihteluista. Siis varsin helppoa ja huoletonta, passiivistakin, mutta ei täysin.

Passiivista osinkotuloa edeltää aktiivinen työ

Ennen kuin osinkokassavirta voi kattaa edes osan elämisen kuluista, pitää kuitenkin olla koossa melkoisen kookas salkku. Tämä tarkoittaa monen kohdalla sitä, että aktiivista työtä pitää jaksaa tehdä ennen kuin pääsee nauttimaan näistä passiivisista tuloista.

Harvemmassa ovat ne, joille isompi alkupääoma tupsahtaa jostain suvun rikkauksista tai muualta ilman omaa ponnistelua.

Yleensä siis sijoituksiin laitettava raha on ensin hankittu töitä tekemällä ja säästämällä eli aktiivinen työ on tehty ennakkoon. Kun oma työ on tehty, on aika laittaa raha vuorostaan töihin. Etukäteen tehty työ ja oma valinta siirtää osa tuloista kulutuksen sijaan sijoituksiin ovat siis osinkotulojen edellytyksiä.

Ennen kuin osakeostoksille lähtee, on syytä tietysti nähdä hieman vaivaa perehtymisen ja tiedonhaun kanssa. Aloittamisen jälkeen verran salkkua tulee tietysti huoltaa mielellään vähintään vuotuisesti, mutta vaikkapa asuntosijoittamiseen nähden työmäärä on varsin vähäinen.

Oikeastaan on ihan itsestä kiinni, miten paljon aiheen ympärillä viettää aikaa ja käyttää energiaa. Talousuutisiin ja yhtiöiden seurantaan hurahtaminen voi olla tässä lajissa ihan hyödyllinen ominaisuus, ei kuitenkaan mikään ehdoton pakko.

Osinkosijoittamiseen kuten kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina myös epävarmuustekijöitä ja seikkoja, jotka on hyvä jo sijoitussuunnitelmavaiheessa tiedostaa. Niistäkin lisää tässä postauksessa.

Kulut ja verot osinkosijoittamisessa

Kaikessa sijoitustoiminnassa kannattaa kiinnittää huomiota toimeksiantojen ja osakkeiden säilyttämisen kuluihin. Kulut on syytä pitää alle 1%:ssa / toimeksianto. Mitä vähemmän kuluihin menee sen parempi tietysti.

Tarkista oman pankkisi kulut, ainakin Nordea ja OP tarjoaa mahdollisuuden ostaa pieniäkin eriä tuolla max. 1% kululla. Tällöin on helppo tehdä pieniäkin kertahankintoja, vaikka parillakin kympillä kerrallaan.

Joillain alustoilla (Nordnet) taas on järkevämpää ostaa isommissa, noin 1000 € ja sitä suuremmissa erissä. Ostamalla tai myymällä riittävän usein (kerran kvartaalissa) voi välttää osakkeiden säilytyskulut, mikäli niitä muutoin tulisi.

Koska kulut hinnoitellaan eri pankeissa ja alustoilla vähän eri tavoin, on usein järkevää avata arvo-osuustilejä useampaan kuin yhteen paikkaan. Osakesäästötilin taas voi avata vain yhteen paikkaan. Tutustu eri vaihtoehtoihin.

Arvo-osuustilille saaduista osingoista maksetaan pääomaveroa siten, että 85 %:sta menee vero ja 15 % on verotonta. Jos pääomaverosi on 30%, niin osinkoveroksi muodostuu 25,5%. Heti käyttöön tulevat osinkotulot kannattaa siis pitää arvo-osuustilillä.

Osakesäästötilillä osingoista taas ei makseta veroa siinä vaiheessa kun ne tulevat tilille, vaan niitä voi uudelleensijoittaa täysmääräisesti korkoa korolle -tavoitteella. Vero 30% (tai 34%)  maksetaan vasta voitollisia varoja tililtä nostettaessa.

Huomaa, että tämä osingonmaksun ”verottomuus” koskee vain kotimaisten yhtiöiden osinkoja, ulkomaisista osingoista vero menee heti. Ulkomaiset osinko-osakkeet kannattaakin hankkia mieluummin arvo-osuustilille. Myös kaikki pääomaatuloihin liittyvät verovähennykset kannattaa muistaa tehdä.

Osinko-osakkeita voi ja kannattaakin hankkia eri tileille ja rakennella sitten sitä omaa osake- ja osinkosijoittamisen hybridistrategiaa.

Osingoilla vapautta, mutta millä edellytyksillä?

Tässä vielä koottuna osinkotulojen kartuttamisen, ehkä itsestään selviltäkin tuntuvia edellytyksiä. Eli niitä resursseja ja sijoitustoiminnan kulmakiviä, joita tarvitaan, jotta osinkosijoittamisen polullaan pääsee käyntiin ja eteenpäin.

Voit samalla miettiä, millä tavalla nämä toteutuvat omalla kohdallasi, mitä voisit paremmin optimoida ja minkä resurssien varaan erityisesti rakennat omaa suunnitelmaasi. 

Pääoma

Lähtökohta missä tahansa sijoittamisessa on tietenkin se, että pystyy ja uskaltaa laittaa pääomaa sijoituksiin kiinni ja voi myös jatkaa pidemmän ajan sijoitusten tekemistä osakepottinsa kartuttamiseksi.

Jos pääomaa on runsaasti käytettävissä, voi huomattavista osinkotuotoista päästä nauttimaan nopeastikin.

Isompi aloituspääoma voi olla säästämisen tai asuntokauppojen tulosta, ehkä perintöä tai lahjaksi saatua rahaa. Jos on jonkinlainen aloituspääoma käytössä, pääsee nopeammin maistamaan tuloksia eikä tavoitteet tunnu niin turkasen kaukaisilta. 

Ylijäämäinen talous

Aloituspääoman puute ei kuitenkaan sinällään haittaa mitään, kunhan on edes jossain määrin ylijäämäinen talous. Ja tämä onkin varmasti sijoittamisen tärkeimpiä edellytyksiä. 

Kuukausittaisen ylijäämän määrää taas voi säädellä joko kulutustaan vähentämällä tai tienestejä lisäämällä. Mitä suurempi motivaatio, sitä helpompi on priorisoida tulevaisuuteensa investoimista ja tinkiä muusta, ei ehkä niin tarpeellisesta kulutuksesta. Päätös siitä, että haluaa siirtää osan kulutukseen menevistä rahoista sijoituksiin on hyvä lähtökohta. 

Mitä nopeammin mielii päästä nauttimaan vapaudesta ja sijoitusten tuotoista, sitä isompi siivu tuloista tulisi kuukausittain (tai muutaman kerran vuodessa) työntää pörssiin. Mikä tahansa summa alkaen jo 20 € kuussa on kuitenkin alku, mistä lähteä liikkeelle.

Parasta on kun budjetoi joka kuukaudelle summan, jonka haluaa laittaa kerryttämään sijoituksiaan. Ja sopeuttaa kulutuksensa sitten jäljelle jäävään. 

Säännölliset lisäykset salkkuun pitävät varallisuuden ja osinkojen määrän nousevassa suuntauksessa ja huolehtivat ajallisesta hajautuksesta. Kehityksen näkeminen motivoi jatkamaan ja miettimään, miten taloutensa ylijäämää voisi yhä lisätä. Positiivinen koukku alkaa kehittyä.

Aika

Aika vaikuttaa merkittävästi osinkosijoittajan tuottojen kasvuun, siksi aloittamista ei kannata siirtää yhtään eteenpäin. Jos sijoitettavaa pääomaa tai kuukausittaista ylijäämää on vähän, aika kompensoi ja tekee osan työstä. 

Aika kuluu vääjäämättä kuitenkin ja samalla se toimii sijoitusten kasvun vipuvoimana. Korkoa korolle -kasvu tulee osinkosijoittajalle siitä, kun kaikki tai osa osingoista sijoitetaan uudelleen. Tarvitaan kuitenkin yli 10 vuotta uudelleen sijoituksia, jotta korkoa korolle -vaikutus alkaa tehokkaasti toimia. 

Iältään nuori henkilö voi siis pienelläkin kuukausisäästöllä rakentaa muhkean vapaus- tai varallisuussalkun tulevaisuuden valintoja turvaamaan. Miljoonan euron varallisuus on parikymppiselle todella paljon helpompi toteuttaa kuin 40-vuotiaana aloittavalle.

Iän myötä panoksia siis on nostettava, jotta varallisuus kasvaisi ja tuloksista ehtisi myös nauttimaan. Silti aina on parempi aloittaa myöhään kuin jättää aloittamatta.

Asenne

Asenteen voimasta puhutaan sijoittamisen yhteydessä melko vähän, mutta omalla asennoitumisellla, päättäväisyydellä ja inspiroituneella optimismilla voi saada aikaan paljon. Jopa kompensoida muiden resurssien niukkuutta.

Moni lyö valitettavasti hanskat tiskiin jo ennen kuin on edes aloittanut. Etenkään pienillä kuukausisäästöillä tai haastavasta taloustilanteesta käsin ei ehkä koeta edes olevan mahdollisuutta saavuttaa vaivan ja riskin arvoisia tuloksia. Tavoite tuntuu kaukaiselta ja kyynisyys iskee. 

Selvää on, että mahdolliset ongelmat omassa taloudessa pitää ainakin ensin selättää ennen kuin voi aloittaa tavoitteellisen säästämisen ja osinkosijoittamisen. Mutta hyvinkin pienistä tuloista on mahdollista sen jälkeen alkaa rakentaa uutta nousua ja varallisuuden kasvua. Kaikki kumuloituu. Ei ole mitään väärää siinä, että saa osinkotuloja alkuun vaikka keskimäärin 5 € kuussa.

Jos taas asennoituu niin, että jokainen euro, jonka sijoituksestaan on ilon aihe ja todiste passiivisten tulojen mahdollisuudesta, kannustaa se helposti jatkamaan. Ja jos kiirettä ei ole, aika ja korkoa korolle -ilmiö tekee kyllä tehtävänsä sijoituspääoman, kuten myös siitä saatavan kassavirran kasvussa.

Eli vaikka kymppien ja satasten pyörittely saattaa aloittelijaa turhauttaa, asenne kannattaa säätää kohti uskoa ja optimismia. Pienistäkin askeleista oman tavoitteen suuntaan voi käynnistyä uudenlaista ajattelua ja  priorisointeja, jotka alkavatkin viedä yllättävästi eteenpäin.

Asennoitumisella ja tavoitteellisella tekemisellä on yhdessä isot vaikutukset. Muutokset omissa intresseissä, mindsetissä ja valinnoissa muodostavat yhdessä vähitellen lisävivun, jolla homma alkaa nopeutua ja kierrokset lisääntyä. Tämä vaikuttaa tuottoihin ja on myös osa kokonaistulosta, sitä johon kuuluu oma sisäinen vauraus ja henkiset assetit.

Sijoittamisesta, sen kuluista, tili- ja alustavaihtoehdoista lisää : Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

Osinkostrategian kaksi esimerkkilinjaa

Osinkosijoittaja voi hyödyntää osinkoja karkeasti jaotellen kahdella eri tavalla, riippuen onko tavoite varallisuuden kartutuksessa vai vähän nopeammin käyttöön otettavissa kassavirroissa. Yksinkertaistaen kysymys on siis siitä, onko tavoitteena saada paljon rahaa pitkän ajan päästä vai vähemmän rahaa, mutta nopeasti käyttöön saaden.

Osingot voivat olla näin osa pitkän tähtäimen sijoitussuunnitelmaa, jolloin niitä ei juuri nosteta käyttöön, vaan vuodesta toiseen uudelleen sijoittamalla tavoitellaan korkoa korolle-efektiä, varallisuutta vuosien saatossa merkittävästi kasvattavaa vipuvoimaa.

Tällöin tavoite on jossain yli 10 vuoden, tai jopa päälle 20 vuoden päässä. Tähtäimessä voi olla tavanomaista hieman varhaisempi eläköityminen ja omaisuus, josta voi hyötyä omilla eläkepäivillään, mutta myös jättää jotain jälkipolville. Tämä on tietysti puhtaasti matemaattisesti laskien se malli, jolla saadaan aikaan euromääräisesti paras lopputulos ja omaisuuden kasvu.

Parhaiten korkoa-korolle ilmiö mahdollistuu osakesäästötilillä, jossa osingoista ei makseta veroa kuin vasta varoja tililtä ulosnostettaessa. Näin osinkojen uudelleensijoittaminen on mahdollisimman verotehokasta.

Toisessa linjauksessa tähtäimessä taas ovat nimenomaan lyhyemmällä jänteellä saatava kassavirta ja passiivinen tulo. Säännölliset osingot merkitsevät näin tuloja, jonka voi ottaa käyttöönsä heti haluamallaan tavalla.

Osinkojen varassa voi kenties lyhentää työviikkoaan, rahoittaa vuotuisesti ylimääräisen lomakuukauden tai pari, mahdollistaa siirtymää yrittäjyyteen tai rakentaa irtisanoutumisrahastoa itselleen. Käyttää niitä näin vapauden edistämiseen lyhyemmällä jänteellä.

Tässä lyhyemmän tähtäimenkin mallissa voi olla hyvä pyrkiä edes muutaman vuoden ajan uudelleensijoittamaan osingot ainakin osittain, jotta pääsee alulle korkoa korolle vaikutuksen saamisessa.

Osinkosijoittamista voi ajatella niin, että se muodostaa vähitellen kasvavan siivun omasta toimeentulosta, tarjoaa yhden kiinnostavan mahdollisuuden vapaamman elämän luomiseen ja samalla osakesijoittamisen opiskeluun.

Tällöin voi olla hyvä tapa sijoittaa ainakin osa osingoista uudelleen ja salkun kasvettua haluttuun kokoon alkaa ottaa osinkoja elämisen kuluihin käyttöön.

On hyvä avoimin ja rohkein mielin tutkia, miten osinkostrategia palvelisi juuri sinun yksilöllistä tilannetta ja vapaustavoitetta.  Ja lähteä luomaan suunnitelmaa siitä lähtökohdasta.

Osinko-/osakesijoittamisen riskeistä

Osakesijoittamiseen liittyvä riski ja epävarmuus sijoituspäätöksistä saattaa muodostaa osingoista kiinnostuneelle aloittamisen kynnyksen. Entä jos menettääkin sijoittamiaan rahoja tai homma ei toimikaan niinkuin on toivonut ja laskelmoinut?

Todellakin, riskit ja osakemarkkinoiden vaihtelut on tietenkin otettava huomioon ja oltava niiden kanssa sinut. Kaikki ei suju todennäköisesti täysin suoraviivaisesti, saati strömsööläiseen tapaan. Riskitasoon voi kuitenkin vaikuttaa myös itse ja asennoitua siihen, että markkinat eivät ole stabiilit, vaan että nousut ja laskut kuuluvat aina kuvaan.

Osakkeiden arvo ja osinkojen määrä voivat täten heilahdella, välillä reilustikin. Osingonmaksu voidaan myös hyvästä syystä (esim. korona) lopettaa tai leikata joksikin aikaa. Mikään ei takaa, että yhtiö takoo vuodesta toiseen hyvää tulosta ja maksaa korkeita tai vuotuisesti kasvavia osinkoja.

Markkinoiden yhtiölle antama arvostus tai sen puute on joskus arvaamatonta. Syntyy kuplia ja aiheetonta aliarvostusta. Näitäkin oppii ajan myötä huomioimaan ja hyödyntämään. Pidempi aikajänne auttaa ylipäätään suhtautumaan hetkellisiin heilahteluihin rauhallisesti.

Melko harvinaista on, että useampi pörssiyhtiö, tai ainakaan juuri ne, joihin itse on sijoittanut yllättäen kaatuisi, ainakaan samaan aikaan vieden rahasi mukanaan. Markkinaa ja poliittista ilmapiiriä on kuitenkin hyvä seurata ja olla valmis tekemään nopeita siirtoja tarvittaessa.

Osinkoa maksavat vakaat laatuyhtiöt ovat vähemmän alttiita markkinoiden turbulensseille ja niiden arvon heilahtelut ovat usein pienempiä verrattuna volatiilimpiin kasvuyhtiöihin.

Vaikka osinkosijoittamiseen, kuten kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, tasoittaa niitä pitkä sijoitusaika, harkittu hajautus sekä salkun muokkaus tarpeen mukaan. Laskusuhdanteet voi pyrkiä hyödyntämään lisäilemällä omistuksiaan osakkeiden hinnan tippuessa.

Olennaista on sisäistää, että laskukautta seuraa yleensä aina nousu, eikä liika hötkyily useinkaan kannata. Jos yhtiön liiketoiminnan peruspilarit ovat siis kunnossa ja tuloksentekokyky säilynyt, ei markkanaheilunnassa kannata liikaa hermostua.

Mitään ei ole menetetty (tai voitettukaan, saatujen osinkojen lisäksi), ennen kuin osakkeet myydään. Laskusuhdanteessakin osinkoja yleensä maksetaan, edellisen vuoden tulokseen nojaten. Korona-aika toi tosin tähänkin poikkeusratkaisuja. Samoin vaikeassa taloustilanteessa yhtiö voi laittaa osingot tauolle tai leikata niitä.

Oma riskinsietokyky on hyvä puntaroida etukäteen. Epävarmuutta lieventää parhaiten se, että opiskelee aihetta riittävästi ja seuraa talouden liikkeitä. Salkun sisältöä voi yhtiöiden tilanteiden muuttuessa muokata tai vaikka rakentaa koko salkun uusiksi. Ei haittaa vaikka valitsisi välillä ”vääriä hevosia”, sitä käy kaikille ja tosiaan välillä pitää laittaa hevoset vaihtoon.

Kokemus ja tekeminen tuo vähitellen varmuutta ja auttaa riskienhallinnassa. Voi ajatella, että lukemalla ja tekemällä hankittu tietous on osa pääomaasi sekä samalla riskien ja hutien vähentämistä.

Kun osinkosijoittaminen kiinnostaa – kiinnitä huomiota näihin

Ennen kuin aloitat:

• Olet pohtinut omaa tavoitettasi, miksi haluat kasvattaa passiivisia tulojasi, mitä ne sinulle mahdollistavat ja milloin alat nostaa niitä käyttöön vapaamman elämän mahdollistamiseen
• Olet valmis siirtämään kulutuksesta ja/ tai säästöistä varoja sijoittamiseen
• Olet puntaroinut sijoittamiseen liittyviä riskejä ja tiedostat ettei osingonmaksu ole automaatio
• Olet valinnut sopivat tietolähteet markkinoiden seurantaan ja yhtiöiden arvioimiseen
• Olet pohtinut verovaikutuksia: 25,5% vero arvo-osuustilillä (automaattisesti vähennettynä) tai 30 % osakesäästötilillä (varoja ulosnostettaessa)
• Olet miettinyt, miten usein ja aktiivisesti haluat lähtökohtaisesti salkkuasi seurata ja huoltaa

Osakkeiden valinta ja hankkiminen

• Huomioi, että vakaat pitkänlinjan arvo-osakkeet ovat suhteellisen turvallinen valinta, niiden osinko on maltillinen, mutta usein vuotuisesti kasvava ja siten pitkällä tähtäimellä hyvä valinta
• Vaikkei historia ole tae tulevaisuudesta, kannattaa yhtiön osinkojen maksun historiallinen kehitys myös tsekata
• Maltillisen osinkotason vakaissa yhtiöissä osingon maksu on varsin vakaalla pohjalla myös laskumarkkinassa ja jopa lamavuosina
• Tarkista miten suuren osuuden voitosta / osake yhtiö jakaa osinkoina, mitä suurempi osuus maksetaan ulos, sitä suurempi voi olla myös riskitaso
• Kohtuullinen, ei överi-osinkotaso (3-5%) voi olla hyvä signaali siitä, että yhtiö ei maksa koko tulostaan osinkoina ulos vaan myös investointeihin ja puskuriin jää riittävästi varoja
• Korkean osinkotason ja siksi houkuttavilta tuntuvissa (7 %-> ) yhtiöissä selvitä syyt osingonmaksun takana sekä mahd. suuremmat riskit ja pyri valitsemaan tämän kategorian yhtiöistä kestävimmällä pohjalla operoivat
• Valitse osakkeita eri toimialoilta, mielellään niin, että ymmärrät ainakin jossain määrin niiden liiketoiminnan logiikkaa, markkina-asemaa ja tulevaisuudennäkymiä
• Hajauta myös maantieteellisesti valitsemalla kotimaisten yhtiöiden lisäksi ulkomaisia yhtiöitä tai rahastoja / etf:ä joissa maantieteellinen hajautus toteutuu
• Tutki löydätkö aliarvostettuja tai muuten alle tavoitehinnassa olevia hyviä osinkoyhtiöitä tai osta hyväksi tietämiäsi yhtiöitä markkinadipeistä
• Pidä kulut maltillisina, mielellään max 1%  ostoerän arvosta
• Voit hyvin myös seurata millaisia salkkuja on menestyneillä pitkään toimineilla osinkosijoittajilla ja pohtia haluatko joissain valinnoissa peesata heidän ratkaisujaan

Kun olet jo aloittanut:

• Tarkenna itsellesi, miten usein salkkuasi seuraat, täydennät ja huollat
• Täydennyksiä voit tehdä esim. kuukausittain tai mielellään ainakin muutaman kerran vuodessa
• Päätä, miten toimit maksettujen osinkojen suhteen, sijoitatko ne heti takaisin samaan osakkeeseen osinkodippiä hyödyntäen, hajautatko ajallisesti vai jollain muulla taktiikalla tai otatko osan käyttöösi
• Päätä, millä kriteereillä myyt ja vaihdat salkkusi yhtiöitä
• Päätä, miten seuraat edistymistäsi, miten kirjaat vuotuisen osinkojen kasvun, kehityksen näkeminen motivoi yhä jatkamaan ja hiomaan strategiaa aina vaan paremmaksi

Kohtalaista – hyvätasoista, 4-8% osinkoa maksavia kotimaisia yhtiöitä ovat mm.

• Aktia
• Fortum
• Kesko
• Mandatum
• Nordea
• TietoEVRY
• Sampo
• UPM
• Valmet

(Omasta salkustani löytyy tällä hetkellä näitä kaikkia)

Muistutuksena: Osingon vuotuinen määrä on sidoksissa tehtyyn tulokseen ja osinkoprosentti taas vaihtelee aina suhteessa osakkeen kulloiseenkin hintaan.

Korkea osinkoprosentti voi kertoa hyvästä tuloksesta, lisäosingosta, korkeaa osingonmaksua painottavasta strategiasta tai osakkeen laskeneesta kurssista, mahdollisesti näiden yhdistelmästä. Kannattaa tarkistaa ajantasainen tieto lukujen takana ja tutustua yhtiöön laajemminkin.

Miten osingoilla eläminen käytännössä pyörisi?

Jos osa tai koko toimeentulo saataisiin osingoista, niin miten se käytännössä tapahtuisi? Jokainen voi laskea omalta kohdaltaan millaisella osinkotulomäärällä voisi jättää säännöllisen palkkatyön tai ainakin lyhentää työaikaansa.

Esimerkiksi 24 000 €/ v netto-osinkotuloon  tarvittaisiin n. 400 000 € pääoma osakkeissa, joista maksettaisiin 8% osinko (25,5% verolla).

Itse olen laskelmoinut, että sellainen 250 000 € pääoma, 8 %:n osingolla riittäisi aivan nippanappa elämisen kuluihin. Eli mielellään jotain muutakin tuloa pitäisi olla osingon lisäksi olla. Mutta aikamoinen määrä vapautta olisi saatavilla jo tuolla pääomalla!

On myös vallan mahdollista, että omistettujen osakkeiden arvo sekä jaettu osinko kasvaa ajan myötä. Tällöin voisi hyvin ajatella myyvänsä jonkun pumpsin osakkeita aina tarpeen tullen tai muuten otollisessa kohtaa, pääoman siitä hupenematta.

Osinkokassavirran käyttö elämisen kuluihin vuoden ajalle jaksotettuna vaatii luonnollisesti hieman enemmän suunnitelmallisuutta kuin kuukausittaisilla palkkatuloilla eläminen.

Suomalaiset yhtiöthän maksavat osingot useimmiten keväällä, joten jos omistukset koostuvat pääosin näistä tarkoittaisi se, että vuoden tilipäivät koittavat n. kolmen kuukauden jakson aikana.

Toisaalta yhä tavallisempaa yhtiöille on hajauttaa osingonmaksu kahteen tai neljään vuotuiseen erään. Tilipussi pitäisi silti itse jakaa sopiviin eriin nostettavaksi/käytettäväksi ja pohtia mahdolliset jatkosijoitukset.

Itse toimisin niin, että osinkojen kilahdettua tilille siirtäisin osan vähän paremman koron / tuoton tilille tai ehkä rahastoon, josta sitten ottaisin rahaa käyttöön tarpeen mukaan .

Osan potista varmaan sijoittelisin uudelleen osakkeisiin ja koittaisin napsia pieniäkin lisätuottoja/ -osinkoja sieltä täältä. Tämä toisi tiettyä lisämielenkiintoa osingoilla elämiseen ja haastetta optimoida pääoman tuottoa entisestään. Toki myös riskiäkin.

Jos sitten haluaa lähtökohtaisesti tasaisempaa kassavirtaa läpi vuoden, voi kääntää katsettaan rapakon taakse sellaisiin jenkkiosakkeisiin, jotka maksavat osingon joko kvartaaleittain tai osa jopa kuukausittain. Näitä voisi myös yhdistellä suomalaisiin yhtiöihin, jotka maksavat osingot 2-4 vuodessa. Näin kassavirta jakautuisi vuoden mitalle tasaisemmin.

Kuukausittaista osingonmaksua tarjoaa useampikin amerikkalainen REIT – kiinteistösijoitusyhtiö. Osalla näistä on yli kymmenen vuotta kestänyt yhtäjaksoinen osingonkorotushistoria ja osinkoprosentit voivat liikkua 6-9% tasossa. Tunnetuimpia kuukausiosingon maksajia on Realty Income, yksi alan isoimmista yhtiöstä.

REIT -yhtiöt saattavat olla hyvä tapa hajauttaa osinkosalkkua, kunhan tiedostaa myös yhtiöihin liittyvät riskit (usein ainakin korkoriskiä löytyy) ja painottaa mieluummin niitä vähäriskisempiä.

Jos taas on päätynyt sijoittamaan osan tai jopa kaikki säästönsä kasvuosuudellisiin indeksirahastoihin, joissa osingot on rahastojen sisällä aina sijoitettu uudelleen, voi tavoitellun pääoman saavutettuaan toimia niin, että nostaa keskimääräisen osinko- tai kasvuprosentin verran varoja rahastosta osuuksia myymällä.

Yksi suosittu tapa on hyödyntää ns. 4 % sääntöä, jonka mukaan osake/rahastosalkun arvosta voi vuotuisesti myydä 4 % ilman, että pääoma vähenee.

Tämän voi tehdä vaikka myymällä rahasto-osuuksia muutaman kerran vuodessa. Rahaston tuotosta maksetaan tässä vaiheessa pääomavero 30(-34)%.

Yksi vaihtoehto valmiiseen hajautukseen pyrkiville on tuotto-osuudelliset rahastot ja ETF:t, joista tuotto-osuus maksetaan ulos vuotuisesti osingonomaisesti.

Sijoittamisesta, sen kuluista, tili- ja alustavaihtoehdoista lisää : Säästäminen ja sijoittaminen vapaampaa elämää varten

Vastuuvapauslauseke: Artikkelin sisältö ei ole, eikä sitä tule pitää sijoitusneuvontana. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääomien menettämisestä. Jokaisen tulee arvioida riskit omalta kohdaltaan ja vastattava omaan talouteensa liittyvistä päätöksistä.

Artikkelia päivitetty viimeksi 5/2024

---

Omat lähtöresurssit vaikuttavat aina siihen mikä strategia parhaiten sopii. Selvitä oma lähtötilanteesi ja lataa resurssienkartoitus -työkirja suunnitelmien pohjaksi.