Reissaavan elämäntyylin rakentamista koskevassa postaussarjassa pääsemme nyt viimeiseen osaan. Tässä osassa pureudumme yhä lähemmäksi käytäntöä ja sitä millaista liikkuva diginomadinen työ ja elämäntapa oikeasti on.
Elämänmuutos
Pyörittelet siis mielessäsi ajatusta muutosta ulkomaille tai reissaavaksi läppärityöläiseksi ryhtymisestä? Siinä tapauksessa kannattaa lukea tämä toinen osa kolmen postauksen sarjasta, jossa käyn läpi valmistautumista uuteen elämänvaiheeseen ja elämäntyyliin. Ensimmäisen osan, jossa käsiteltiin etenkin päätöksenteon haasteita ja vanhasta luopumisen kynnyksiä, voit lukea täältä.
Millaista on “uhrata” kaikki ja häppäistä maailman tuuliin, ilman täyttä varmuutta mistään? Monen mielestä aikamoista hulluutta ja riskaabelia touhua. Ja samaan aikaan yhä useampi toteaa, että “miksipä ei”?
Maailmalta hetkeksi kotiin palatessa se lävähtää aina enemmän tai vähemmän päin näköä. Nimittäin muutos. Ja etenkin muutos omassa itsessä. Palatessaan pidemmältä matkalta kotikonnuille sen tajuaa, että jokin itsessä ja suhteessa kotiin ja “perusympyröihin” muuttuu.
Aina kun vain on mahdollista kuuntelen innoissani ja korvat höröllä tarinoita ihmisten maailmalle lähdöstä. Mistä kaikki alkoi, kuinka asiat käytännössä sujuivat ja miltä tuntui riuhtaista itsensä irti tutuista kuvioista ja kotomaan rutiineista ja ryhtyä elämään muualla.
Yhä useampi pohtii mahdollisuutta skipata Suomen talvi ja viettää synkeimmät ajat jossain leppeämmissä olosuhteissa ja kenties muutenkin rennommassa ilmapiirissä. Moni on myös pistänyt tuulemaan ja alkanut tehdä toiveesta totta, ehkä jo viettänytkin muutaman talven rännän ulottumattomissa.
Haluatko maailmanympärysmatkalle, reissaavaksi läppäriyrittäjäksi tai perustaa ehkä oman yrityksen ulkomaille? Aikaa kuluu ja haluamisesta huolimatta tavoite ei vain näytä tulevan yhtään lähemmäksi. Ei vaikka kuinka tahtoisi, polkisi jalkaa ja haaveilisi vähän vielä kiihkeämmin. Jännä juttu.
Vuosi Perthiin saapumisesta tuli täyteen tuossa muutama päivä sitten. Tuntuu pöyristyttävältä miettiä, miten nopeasti se aika on vierähtänyt. Vuosi Australiassa, ihan käsittämätöntä. Mitä vuodessa sitten oikein ehtii ja mitä ei. Sitä on tullut tässä viime päivinä mietiskeltyä.
Kuulutko siihen kasvavaan ryhmään ihmisiä, jotka ovat alkaneet haaveilla vuotuisesta asumisesta tai pidemmän kaavan reissaamisesta jossain päin maailmaa? Tekisikö mieli skipata Suomen synkimmät kuukaudet ja antaa sitä vastoin lämmön hivellä ihoa ja hiekan kutittaa varpaita?
Kaipaatko enemmän omaa aikaa, tilaa, vapaudentunnetta ja ihan konkreettista vapautta elämääsi? Tiedän tunteen. Aivan kuin puolihuolimattomuuksissamme luomme kuitenkin itsellemme erilaisia pakkoja ja rajoittavia tekijöitä elämäämme ja niiden kanssa sitten elelemme, vaikka oikeasti sielumme janoaisi jotain aivan muuta.
Näinä päivinä yhä useampi meistä kuulee vapauden kutsun. Tässä postauksessa esittelen yhden ihanan naisen, joka on vastannut vapauden kutsuun myöntävästi. Hän on tamperelainen Sini-Maria Limnell. Käyn seuraavassa läpi Sini-Marian matkaa elämänmuutokseen sekä hänen ajatuksiaan vapaamman elämäntyylin luomisesta. Postauksen puitteina viidakko, vesiputous ja Bali.
Miksi emme tee sitä, mitä haluamme ja mistä haaveilemme? Miksi emme rohkaistu toivomaamme muutokseen, oli se sitten vaikkapa työpaikan vaihto tai ehkä muutto palmun alle? Muutoksen haasteita käsitteli edellinen postaukseni ja jatkan aiheesta vielä hieman lisää. Tässä postauksessa kuvaan neljä näkökulmaa, joita voit hyödyntää, jos unelmaelämääsi kohti kulkeminen uhkaa kaatua epävarmuuden,…
Tänään Tampereella kokoontuu tuhannen ihmisen innostunut joukko kuulemaan ja keskustelemaan muutoksesta Täysii -seminaariin. Muutos on ehdottomia suosikkiaiheitani. Mutta miksi muutoksen tekeminen pelottaa? Mitä hyviä merkityksiä ja mahdollisuuksia kielteiseltä näyttäviin muutoksiin kätkeytyy ja mikä estää meitä muuttumasta?
Olet varmaan kuullut useasti hehkutettavan, miten koulutukset, valmennukset ja seminaarit antavat sen tarvittavan sysäyksen, mitä olet vailla päästäksesi elämässäsi eteenpäin, oivaltaaksesi jonkin merkittävän asian, aloittaaksesi jonkin uuden jutun tai kohdataksesi ihmisiä, joiden kanssa aloitat kiinnostavan yhteistyön. Kuulostaako tutulta?
Onko sinustakin alkanut tuntua, että viikon parin pyrähdykset maailmalle eivät enää riitä? Kenties kunnon wanderlust -kärpänen on puraissut sen verran ärhäkkäästi, että pohdit jo merkittävän osan hereilläoloaikaasi, miten voisit järjestää elämääsi lisää aikaa ja / tai rahaa matkustamiselle?